Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

20.7.2009

Treeniä ja lenkkiä

Onneksi tämä työviikko kestää vain kolme päivää (ma-ke) ja sitten tarviikin mennä töihin vasta tiistaina 28.7 ! Ehtii vaikka ja mitä tehdä loppuviikosta :). Parasta on se kun aamuisin ei ole kiire mihinkään. Vaikka mua on vaikea saada hereille niin tykkään kuitenkin herätä aikaisin ja rauhassa käydä koirien kanssa lenkeillä. Ulkona on uskomattoman rauhallista ja kaunista aamulla siinä viiden - kuuden maissa.

Perjantaina oli treenipäivä. Meitä oli taas kiva porukka kasassa kentällä ja ilma oli mitä mukavin :). Mä jätin Nismon kotiin ja nappasin Minukkiin Nemon ja Rutun. Kauan ei ollu tarkoitus (taaskaan) olla kentällä, mutta äkkiseltään siinä se 2 tuntia taas vierähti ja päälle vielä treeniä edeltävät kahveet tietysti ;).

Tein Nemon kanssa agia, ilman hyppyjä, ihan yksittäisiä esteitä ja esteille lähetyksiä. Nemo selkäkuvataan loppukuusta tosiaan, joten en viitsi sitä ennen toivottavasti puhtaita tuloksia hirveästi hyppyyttää vaikka se ei selkeästi hyppyjä aristakaan..mutta silti. Nemolla oli todella kivasti virtaa ja kepit luonnistuivat MOLEMMILTA puolilta ihan täysin nappiin! Vedin/työnsin sen vain sisään kepeille oikeasta välistä jonka jälkeen kävelin hiljaa vieressä kädet selän takana. Eli pujotteli täysin itsenäisesti, ilman mitään käsi-/ puhevahvistetta. Todella, todella iso edistys Nemolle! Putkelle (sekä suoraan että mutkaan) lähettelin vähän joka suunnasta ja kulmasta. Kaukaa ja läheltä. Sinne se singahti joka kerta ihan intona :). Vaikka oli vauhtia niin vielä pitäisi olla lähetyksessä mielestäni enemmän. Tietysti kun itse juoksen vieressä ja pidän vauhtia yllä niin Nemollakin sitä on enemmän. Jos joku miettii miksi teen esteille lähetyksiä niin paljon, niin syy siihen on estevarmuus. Mielestäni koiraa voi sanoa estevarmaksi kun se uskaltaa irtautua kunnolla ohjaajasta ja valitsee oikean esteen, suorittaa sen ja palaa ohjaajan luo. Tietysti teen paljon myös ohjauskuvioita ja ihan juoksuharjoituksiakin, mutta pääosin haen Nemolla täydellistä estevarmuutta vielä tässä vaiheessa. Mitä tarkemmin se tuntee esteet ja osaa niille hakeutua, sen tiukempia käännöksiä ja mutkia voin tehdä radalla joten rata-aika on silloin hyvä.

Kumihuuliapina Ruttu tokosi perjantaina. Kaverissa oli lievästi sanottuna HIEMAN energiaa. Nyt liikesarja sivu-maahan-sivu-seuraa (2 askelta) -maahan on alkanut tuottaa tulosta. Menee jo pienestä liikkeestä yhdellä käskyllä maahan, mutta on kyllä edelleen hidas ja jostain syystä epäröi. Todella outo ilmiö ihan sen takia, kun sivulta menee maahan huomattavasti nopeammin. Olen palkannut nyt enemmän juuri maahanmenosta kuin liikesarjasta kokonaisuudessaan, jotta siitä tulisi Rutulle mielekkäämpää. Ehkä toistojen kautta siihen tulee myös liikkeestä maahanmenossa vauhtia. Liikkeestä seisominen meni todella hyvin. Annoin käsiavun varmuudeksi "STO" käskyn yhteydessä eikä hievahtanutkaan paikaltaan, eikä hakenut perusasentoa kun palasin sen viereen ennen käskyä. Olen koittanut yllättää sen välillä palkkaamalla suoraan kun palaan sen viereen, välillä seurautan muutaman askeleen ja sitten palkkaan ja taas välillä perusasento. Ettei vaan alkaisi ennakoida.

Hiski the tyrmääjä teki perjantaina agia. Ate vähän sabotoi meijän treenejä ;) ja kyllä me taas hauskuutettiin yleisöä vähäsen...tällä kertaa mä kuitenkin pysyin pystyssä enkä saanut Hiskiä niskaani. Otin sillä hyppyjä sivuohjauksella ja Hiski kesti sen hyvin. Se kun on tottunut toko ja pk -puolella oleviin hyppyihin ja esteiden ylityksiin niin sivuohjaus on ollut suuri haaste. Matkaa on vielä irtoamiseen kunnolla hypylle, mutta paljon parempi oli jo perjantaina kuin aikasemmin. Hiski selkeästi ymmärsi mitä siltä haettiin. Putki sille oli perjantaina vaikea jostain syystä. Komensi haukulla että möyri ämmä ite sinne, minä en mene, mutta meni kuitenkin hetkellisen kiukuttelun jälkeen ;). Perjantai ei ollut kyllä Hiskin paras agipäivä...mutta tällaista se on...aina ei TODELLA mene nappiin! Kaksi viikkoa aikaa Hiskin ekoihin mölleihin...kuinkakohan käy? Esteet se osaa mutta ei ole tottunut ohjaukseen...kunpa ei tulisi sadekelejä nyt (liukkaat esteet) niin saan hiottua kuntoon.

Eilen aamulla me vietettiin Hiskin kanssa laatuaikaa ja nykästiin aamulla seiskalta reippaasti yli 10 km lenkki! Kyllä oli virkistävää! Hiskin kanssa oli ihana kävellä kun se nätisti kulkee eikä vedä pentumaisia pomppuloikkia väliin kuten Ruttu ;). Tai vetäähän se sellaisia, mutta hihna ei kiristy ;). Matkalla me nähtiin hevosia, yksi minua kohtaan uhkaavasti käyttäytyvä mieshenkilö (josta meinasikin sitten tulla silppua...) ja KYY! En tiedä oliko kyy kuollut mutta tien reunassa se oli ja isokin vielä...Hiski nenä maassa tepsutti todella läheltä sitä ennen kuin ehdin nyppäistä pois. Ei mulle tullu mielenkään että autotien vieressä loikoilisi käärme. Onneksi tosiaan mitään ei sattunut.

Nismo saakin tänään viettää minun kanssa laatuaikaa ja treenata koska se on vain lenkkeillyt viikonloppuna eikä ole tehnyt sen kummempia.

Mulle vähän lupailtiin että illalla olisi lettuja, NAM :) !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti