Ei kuitenkaan vielä ihan täydellä teholla, mutta varovainen aloitus näin flunssan jäljiltä :)
Mun ollessa kipeänä on tuo vapaana juoksuttaminen ja ulkoilu olleet suuressa roolissa. Onni on hyvät maastot ja koirat joilla on korvat päässä. Ainut pelko on se että Nismon ja Nemon niskaan pääsee irtokoira joka ei tottelekaan..näimme muitakin irtokoiria ulkoilemassa, mutta kaikki olivat näppärästi hanskassa ja sulassa sovussa ilman läheltä piti -tilanteita selvittiin. Sunnuntaina oli aivan upea ilma ulkoiluun! Hiekkamontulle Nismon ja Nemon kanssa..oli hauska katsella edestakaisin vilahtelevia pieniä jotka innokkaana etsivät käpyjä ja oksia.
Sitten treenipuoli (lyhyestä virsi kaunis eikö vaan :D ??)
Projektitreeni nro 7 : täysi kaavio paikallaoloineen päivineen. Parina Heidi ja Turre, paikkana Ikkalan koulun kaukalo. Ihmisryhmä oli ilman ihmisiä, pelkkää pyöritystä. Tässä palasina ja palkkauksineen:
Paikallaolo - otin suoraan autosta ilman mitään herättelyitä. Vein paikalle ja käsktin, jäi hyvin ja ennenkaikkea levollisesti pötköttelemään, ihanaa! Olin varmuudeksi naama koiraan päin jotta näen mitä se touhuaa. Makasi rauhaksiin, jotenkin ihan erinäköisenä kuin pitkään aikaan. Turren luoksetulossa nousi istumaan, kävin käskyttämässä uudelleen ja Turre otti luoksetulon uudelleen - pysyi . Nousi ekasta perusasentoon - palkka ja riehutukset, pieni oli häntä heiluen nauravaisen näköisenä :)
Hihnassa seuraaminen - alkumatkasta ei tajunnut että ollaan töissä, siitä huomatutus. Huomautuksen jälkeen todella hyvä, topakka ja oikealla paikalla. Täyskäännös tiivis ja perusasennot suorat. Oikein hyvä!
Vapaana seuraaminen - koko matkan muutoin aivan perfecto mun mittapuuhun, mutta hitaassa jätätti ekat pari askelta sen näköisenä että luuli joutuvansa jäämään. Erinomainen kontakti ja suorat perusasennot.
Istuminen - meinasi valahtaa maahan mutta jäi ja pysyi hyvin - Heidi sanoi että ravisteli turkkia, mutta pysyi.
Maahanmeno ja luoksetulo - meni nopeasti, jäi hyvin ja käskystä täydellä vauhdilla perusasentoon joka aavistuksen vino.
Lyhyesti : oikein hyvät treenit! Oli ilo katsoa pientä joka touhusi ihan tohkeissaan. Loppupalkkana odotti porkkana joka narskutettiin hirmuisella innolla.
Treenien jälkeen kaivettiin autoista kickbiket ja lähdettiin matkaan. Sanoin etten kauheasti uskalla potkutella hikeä pintaan flunssan takia eikä mun kyllä tarvinnutkaan! Iita juoksi aivan hulluna kieli vyön alla :) . Intopiukeena oli lähdössä vetohommiin ja nautti selkeästi kun sai mennä vaan. 8 km lenkki tehtiin ja pidettiin tauko puolessa välissä. Autolle tultiin täydellä laukalla :) .
Ihanaa kun pääsi taas liikkumaan!
Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....
Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
22.4.2013
19.4.2013
Kipeänä..
...olen niin harvoin kipeä, onneksi, mutta silti tämä tuntuu kauhealta!!!
Ma/ti välisenä yönä kauhea kuumepiikki ihan puskista, näin harhoja ja palelin ihan hulluna. Ate rakaskin joutui kärismään kun tutisin sen kyjessä niin ettei varmasti saanut nukuttua. On se meidän perheen järjen ääni, tuli taas aamulla todettua kun se käski jäädä kotiin lepäämään. Hammasta purren tottelin ja nukuin koko tiistai päivän. Mulla oli maailman parhaat kotihoitajat Aten ollessa töissä sillä Nismo ja Nemo nukkuivat sohvalla saman peiton alla tyytyväisenä tuhisten. Molemmat yrittivät tuoda myös lelua - mun ajatuksen mukaan mua piristämään vaikka tylsyyttään taisivat ilmaista :D . Kuumeen sain tiistaina pois ja sanoinkin että minuahan ei yksi influenssan poikanen noin vain kaada! Takaraivossa on ihmisten kertomukset vellovasta taudista mikä kippaa sänkyyn jopa kolmeksi viikoksi..Keskiviikkona jo duuniin ja hah, minäpäs näytin sille taudille! Paitsi....että nuha jäi ja lenkkeily on saanut jäädä tältä viikolta :( . Tiedän että jälkitautien riski on suuri ja tiedän että liikkuminen puolikuntoisena on tyhmää, mutta miten voikaan tällainen syödä aikuista ihmistä! Hyvä etten itkua väännä kun kickbike joutuu olla parkeissa ja uudet lenkkikengät makaa toimettomana - MÄ HALUAN LIIKKUA! *lapsellinen itkupotkuraivari* ..
Ehkä sitten loppuviikosta jo kevyt alku ilman hikilenkkejä??
Onneksi meillä on iso piha ja onneksi pihalta pääsee pellolle ja metsään. Siellä on hyvä juoksuttaa koiria ja seistä itse suu mutrussa ja kadehtia kun ne kirmailee elämänsä innosta edestakaisin.
Mikään ei ole estänyt kuitenkaan sisällä tottiksen treenaamista! Sunnuntaina ulkotreeneihin toivottavasti Heidin kanssa :) . Ei nimetä sisätreenejä kuitenkaan projektitreenien mukaan, ei ne niin kummosia ole ollut. Nismossa on ollut tekemisen halua kuin pienessä kylässä..hassua ajatella että se tosiaan tänä vuonna saavuttaa veteraani-iän. Nemokin on tehnyt hömppäilyä, se on vaan sellainen hassu hyrrä :) . Hyrrä joka jaksaisi noutaa muumileluaan tuntitolkulla.
Iita aloitti ihan tosissaan nyt tiputtamaan eli juoksu on virallisesti alkanut kun paperiinkin saatiin pyydystettyä todiste. Outoja verimäisiä jälkiä on ollut välillä siellä täällä, mutta pyyhkäisemällä ei ole jäänyt ei sitten yhtään mitään. Nyt kuitenkin alkanut ja eka juoksu - Iitasta on tullut siis iso tyttö :) . Ate käytti sen tänään rokotuksilla ja se käyttäytyi juuri niin kauniisti kuin oli odotettavissa. Se on tuollaisissa asioissa vaan niin äärimmäisen mutkaton ja helppo.
Juoksun alkaminen aiheutti sitten rallykokeiden perumisen ja pari viikkoa heti taukoa ensi vkolla alkavista agitreeneistä...mutta ehkä seuraavat juoksut sitten vasta syksyllä?
Wilmalta muuten terveisiä että kun lumet lähti niin vauhti senkuin kiihtyi! Ulkonäkö sillä alkaa olla vaan taas kohta normia kesälookia...ihan kamalan kalju, pudottaa nyt kaiken karvansa kuten viime kesänäkin. On se jännä - Iita ja Hiski taasen kasvattavat komean karvan.
Ma/ti välisenä yönä kauhea kuumepiikki ihan puskista, näin harhoja ja palelin ihan hulluna. Ate rakaskin joutui kärismään kun tutisin sen kyjessä niin ettei varmasti saanut nukuttua. On se meidän perheen järjen ääni, tuli taas aamulla todettua kun se käski jäädä kotiin lepäämään. Hammasta purren tottelin ja nukuin koko tiistai päivän. Mulla oli maailman parhaat kotihoitajat Aten ollessa töissä sillä Nismo ja Nemo nukkuivat sohvalla saman peiton alla tyytyväisenä tuhisten. Molemmat yrittivät tuoda myös lelua - mun ajatuksen mukaan mua piristämään vaikka tylsyyttään taisivat ilmaista :D . Kuumeen sain tiistaina pois ja sanoinkin että minuahan ei yksi influenssan poikanen noin vain kaada! Takaraivossa on ihmisten kertomukset vellovasta taudista mikä kippaa sänkyyn jopa kolmeksi viikoksi..Keskiviikkona jo duuniin ja hah, minäpäs näytin sille taudille! Paitsi....että nuha jäi ja lenkkeily on saanut jäädä tältä viikolta :( . Tiedän että jälkitautien riski on suuri ja tiedän että liikkuminen puolikuntoisena on tyhmää, mutta miten voikaan tällainen syödä aikuista ihmistä! Hyvä etten itkua väännä kun kickbike joutuu olla parkeissa ja uudet lenkkikengät makaa toimettomana - MÄ HALUAN LIIKKUA! *lapsellinen itkupotkuraivari* ..
Ehkä sitten loppuviikosta jo kevyt alku ilman hikilenkkejä??
Onneksi meillä on iso piha ja onneksi pihalta pääsee pellolle ja metsään. Siellä on hyvä juoksuttaa koiria ja seistä itse suu mutrussa ja kadehtia kun ne kirmailee elämänsä innosta edestakaisin.
Mikään ei ole estänyt kuitenkaan sisällä tottiksen treenaamista! Sunnuntaina ulkotreeneihin toivottavasti Heidin kanssa :) . Ei nimetä sisätreenejä kuitenkaan projektitreenien mukaan, ei ne niin kummosia ole ollut. Nismossa on ollut tekemisen halua kuin pienessä kylässä..hassua ajatella että se tosiaan tänä vuonna saavuttaa veteraani-iän. Nemokin on tehnyt hömppäilyä, se on vaan sellainen hassu hyrrä :) . Hyrrä joka jaksaisi noutaa muumileluaan tuntitolkulla.
Iita aloitti ihan tosissaan nyt tiputtamaan eli juoksu on virallisesti alkanut kun paperiinkin saatiin pyydystettyä todiste. Outoja verimäisiä jälkiä on ollut välillä siellä täällä, mutta pyyhkäisemällä ei ole jäänyt ei sitten yhtään mitään. Nyt kuitenkin alkanut ja eka juoksu - Iitasta on tullut siis iso tyttö :) . Ate käytti sen tänään rokotuksilla ja se käyttäytyi juuri niin kauniisti kuin oli odotettavissa. Se on tuollaisissa asioissa vaan niin äärimmäisen mutkaton ja helppo.
Juoksun alkaminen aiheutti sitten rallykokeiden perumisen ja pari viikkoa heti taukoa ensi vkolla alkavista agitreeneistä...mutta ehkä seuraavat juoksut sitten vasta syksyllä?
Wilmalta muuten terveisiä että kun lumet lähti niin vauhti senkuin kiihtyi! Ulkonäkö sillä alkaa olla vaan taas kohta normia kesälookia...ihan kamalan kalju, pudottaa nyt kaiken karvansa kuten viime kesänäkin. On se jännä - Iita ja Hiski taasen kasvattavat komean karvan.
15.4.2013
Kickbike
Tykkääkö koirasi juosta reikä päässä? Onko sinussa pientä hulluutta? Ei haittaa vaikka rapa roiskuu suuhun asti? Haluat treeniä reisille ja pakaroille? Ja pelätä alkumatkan niin että aivoihin hiipii ajatus siitä oliko tämä sittenkään hyvä idea? OSTA KICKBIKE - tai edullisempi madcrocin jäljitelmä mikä mullakin on ;)!
Perkele että pelotti, näin suoraan sanottuna. Ehjänä kuitenkin selvitty parista ekasta reissusta. Aisaparina tietty Heidi ja beussi Turre ja mulla vetovaljaiden päässä Iita. Hiskin kanssa sitten kun ohjaaja osaa käyttää jarruja ja tasapainolla ;) . Hiski kun juoksee sen ekat pari kilsaa korvat ummessa millekkään jarrukäskyille..Ekalla kerralla lyhyt 3 kilsaa testiajona ja koiratkin oli sen näköisiä että koska se lenkki oikein alkaa? Kävin potkuttelemassa ennen testiajoa yksinään ja tuntui kamalan huteralta..mutta yllättäen kun koiran laittoi kiinni niin peli kummallisesti vakautui ja tuntui ihan hyvältä. Vauhtia oli niin paljon että hirvitti, mutta onneksi on jarrut. Toinen reissu sitten jo about 6,5 km - Hyrsyläntaustalla oli jo potkuttelua varten sen verran sulaa. Rapa roiskui niin että näytti kun olisi ollut mahallaan mutaojassa. On se siltikin vaan pelosta huolimatta niin siistiä!!! Iita nautti ihan sata lasissa koko matkan, voi miten se tykkääkin juosta. On vaikea saada pysymään aloillaan paikallaan olevan pyörän edessä kun vetohalu on niin kova. Sulaisi jo se meidän lähellä oleva metsätie! Kävin jo autolla kurkkimassa, mutta ei vielä ainakaan viikkoon ole sula...
Ollaan Nismon kanssa treenattukin!
Projektitreeni nro 5 :
Vieraalla maaperällä, Ikkalan koulun sulaneessa kaukalossa. Palkka purkissa odottamassa kaukalon laidalla - Heidi nauroi koska loppupalkkana kurkkua mihin Nismo on ihan hulluna ;) . Kaavio typistetyssä muodossa, useita rytminmuutoksia ja perusasentoja. Pysähtyessä täytyisi mun muistaa ottaa se yksi puolikas askel ja antaa näin ollen koiralle mahdollisuus jäädä suoraan perusasentoon. Rytminmuutokset oli tosi jees, jopa hidas joka on alkanut löytymään sieltä muistin kätköistä. Mutta taas...maahanmeno ok, mutta kipitti perässä kun lähdin kävelemään. Mä epäilen että luulee jäävänsä paikallaoloon mikä on selkeästi epämiellyttävä liike...millä ihmeellä saan siitä supermukavan?! Jätän palkan taakse? Palaan alkupisteeseen ja käyn kehumassa ja palkkaamassa usein? Täytyy miettiä ja vinkkejä otetaan vastaan! Seuraamisessa oli kyllä taas niin kivasti potkua että se sai hyvälle mielelle.
Projektitreeeni nro 6 :
Vieraalla maaperällä, keskellä korpea metsätiellä. Ei välittänyt Turresta ei edellisenäkään päivänä? Ei siis yhtään mitään..että olisi edes joutunut käskyn alle ottamaan? Käyttäytyi kuin Turrea ei olisi ollutkaan. Nemo sohlasi mukana - oliko se syy siihen että alkoi vuotamaan?! Komennuksesta kyllä hiljeni ja olin tarkkana palkkaamassa silloin kun on hiljaa, mutta miksi aloitti, jatkaako se nyt tuolla linjalla...voi puuh...ehkä tulee mietittyä liikaa. Taas lähti maahanmenosta perään, mutta toistolla ok ja odotti kauniisti. Ehkä aloitan sisätiloissa maahnamenon ja erityisesti siellä pysymisen vahvistamisen. Kohtaamisia Turren kanssa ja odotusta kun toinen kutsuu luokse - molemmat tosi jees. Perusasennoissa aavistuksen vinoutta, mutta kun annan uuden käskyn niin korjaa hyvin.
Sisällä ihan pikkusia juttuja, ei ehkä ihan treeneiksi voi vielä kutsua. Paikallaolo syyniin!
Meidän perheen kuramaistereiksi on nimetty Hiski ja Nemo...kaikkien mennessä samaa lenkkiä on Nismo ja Iita ihan puhtaita, pienet tassupyyhkäisyt vaan ja Hiski ja Nemo siinä kunnossa että saavat mennä suoraan suihkuun. Nemon kanssa on onni että mahtuu lavuaariin ;) ! Hiski kyllä menee nätisti suihkukaappiin, ei siinä. Wilma ei pääse hihnalenkille niin se on juossut yksin ja Hiskin kanssa niin että metsä kirjaimellisesti raikaa, tsiisus mitä meteliä se pitää leikkiessään.
Rosmo liittyi Nismon ja Nemon kanssa lenkille ja voi että kun se on jo iso poika, alkaa näyttämään ihan rotikalta :) . Ja sitä luonnetta, sitähän löytyy! Antaa kyllä Nismolle ja Nemolle hyvin omaa tilaa. Bea ja Ninakin ovat meidän kanssa lenkkeilleet ja Bean kanssa oltiin Lohjanharjulla maisemia ihastelemassa kera koirien. Siellä oli vielä ihan täydet ladut!
Niin se puolen viikon loma sitten mennä sujahti, ihan puolihuomaamatta niinkuin aina.
Iita ilmoitettu rallyyn ja ollaan treenattu tässä viime aikoina...ööö....kerran?? Ei varmaan kannata odottaa mitään kauheaa menestystä :D . Hiskille agikisoja katsellut..Nismon BH alkaa kolkutella ovella. APUVA!
Perkele että pelotti, näin suoraan sanottuna. Ehjänä kuitenkin selvitty parista ekasta reissusta. Aisaparina tietty Heidi ja beussi Turre ja mulla vetovaljaiden päässä Iita. Hiskin kanssa sitten kun ohjaaja osaa käyttää jarruja ja tasapainolla ;) . Hiski kun juoksee sen ekat pari kilsaa korvat ummessa millekkään jarrukäskyille..Ekalla kerralla lyhyt 3 kilsaa testiajona ja koiratkin oli sen näköisiä että koska se lenkki oikein alkaa? Kävin potkuttelemassa ennen testiajoa yksinään ja tuntui kamalan huteralta..mutta yllättäen kun koiran laittoi kiinni niin peli kummallisesti vakautui ja tuntui ihan hyvältä. Vauhtia oli niin paljon että hirvitti, mutta onneksi on jarrut. Toinen reissu sitten jo about 6,5 km - Hyrsyläntaustalla oli jo potkuttelua varten sen verran sulaa. Rapa roiskui niin että näytti kun olisi ollut mahallaan mutaojassa. On se siltikin vaan pelosta huolimatta niin siistiä!!! Iita nautti ihan sata lasissa koko matkan, voi miten se tykkääkin juosta. On vaikea saada pysymään aloillaan paikallaan olevan pyörän edessä kun vetohalu on niin kova. Sulaisi jo se meidän lähellä oleva metsätie! Kävin jo autolla kurkkimassa, mutta ei vielä ainakaan viikkoon ole sula...
Ollaan Nismon kanssa treenattukin!
Projektitreeni nro 5 :
Vieraalla maaperällä, Ikkalan koulun sulaneessa kaukalossa. Palkka purkissa odottamassa kaukalon laidalla - Heidi nauroi koska loppupalkkana kurkkua mihin Nismo on ihan hulluna ;) . Kaavio typistetyssä muodossa, useita rytminmuutoksia ja perusasentoja. Pysähtyessä täytyisi mun muistaa ottaa se yksi puolikas askel ja antaa näin ollen koiralle mahdollisuus jäädä suoraan perusasentoon. Rytminmuutokset oli tosi jees, jopa hidas joka on alkanut löytymään sieltä muistin kätköistä. Mutta taas...maahanmeno ok, mutta kipitti perässä kun lähdin kävelemään. Mä epäilen että luulee jäävänsä paikallaoloon mikä on selkeästi epämiellyttävä liike...millä ihmeellä saan siitä supermukavan?! Jätän palkan taakse? Palaan alkupisteeseen ja käyn kehumassa ja palkkaamassa usein? Täytyy miettiä ja vinkkejä otetaan vastaan! Seuraamisessa oli kyllä taas niin kivasti potkua että se sai hyvälle mielelle.
Projektitreeeni nro 6 :
Vieraalla maaperällä, keskellä korpea metsätiellä. Ei välittänyt Turresta ei edellisenäkään päivänä? Ei siis yhtään mitään..että olisi edes joutunut käskyn alle ottamaan? Käyttäytyi kuin Turrea ei olisi ollutkaan. Nemo sohlasi mukana - oliko se syy siihen että alkoi vuotamaan?! Komennuksesta kyllä hiljeni ja olin tarkkana palkkaamassa silloin kun on hiljaa, mutta miksi aloitti, jatkaako se nyt tuolla linjalla...voi puuh...ehkä tulee mietittyä liikaa. Taas lähti maahanmenosta perään, mutta toistolla ok ja odotti kauniisti. Ehkä aloitan sisätiloissa maahnamenon ja erityisesti siellä pysymisen vahvistamisen. Kohtaamisia Turren kanssa ja odotusta kun toinen kutsuu luokse - molemmat tosi jees. Perusasennoissa aavistuksen vinoutta, mutta kun annan uuden käskyn niin korjaa hyvin.
Sisällä ihan pikkusia juttuja, ei ehkä ihan treeneiksi voi vielä kutsua. Paikallaolo syyniin!
Meidän perheen kuramaistereiksi on nimetty Hiski ja Nemo...kaikkien mennessä samaa lenkkiä on Nismo ja Iita ihan puhtaita, pienet tassupyyhkäisyt vaan ja Hiski ja Nemo siinä kunnossa että saavat mennä suoraan suihkuun. Nemon kanssa on onni että mahtuu lavuaariin ;) ! Hiski kyllä menee nätisti suihkukaappiin, ei siinä. Wilma ei pääse hihnalenkille niin se on juossut yksin ja Hiskin kanssa niin että metsä kirjaimellisesti raikaa, tsiisus mitä meteliä se pitää leikkiessään.
Rosmo liittyi Nismon ja Nemon kanssa lenkille ja voi että kun se on jo iso poika, alkaa näyttämään ihan rotikalta :) . Ja sitä luonnetta, sitähän löytyy! Antaa kyllä Nismolle ja Nemolle hyvin omaa tilaa. Bea ja Ninakin ovat meidän kanssa lenkkeilleet ja Bean kanssa oltiin Lohjanharjulla maisemia ihastelemassa kera koirien. Siellä oli vielä ihan täydet ladut!
Niin se puolen viikon loma sitten mennä sujahti, ihan puolihuomaamatta niinkuin aina.
Iita ilmoitettu rallyyn ja ollaan treenattu tässä viime aikoina...ööö....kerran?? Ei varmaan kannata odottaa mitään kauheaa menestystä :D . Hiskille agikisoja katsellut..Nismon BH alkaa kolkutella ovella. APUVA!
5.4.2013
En varmana jaksa odottaa...
...sitä palkkaa siellä kentän ulkopuolla on tuuminut Nismo!
Namit on ollu sitkeästi poissa taskuista ja kentältä sekä sanallinen kehu ja "riehuminen" isommassa roolissa kuin koskaan. Ei ole ollut helppoa.
Projektitreeni nro 3 : sisätiloissa pelkkää perusasentoon siirtymistä. Tuli muutama "hau" , mutta asento oli topakka. Odotin että rauhoittuu perusasentoon = hiljenee, säilyttää kontaktin ja siitä kehut sekä vapautus. Lyhyt paikallaolo - hyvä oli, levollinen asento, ei noussut istumaan.
Projektitreeni nro 4 : omassa pihassa, kentällä, palkka (kissanruokaa) kupissa terassilla. Näytin ruokaa ja vein kentälle. Ei meinannut tulla ei sitten yhtään mitään...vinkui, poikitti, yritti karata, haukkui, tuijotti ulos kentältä ja ei keskittynyt. Vähän aikaa hakkasin päätä seinään kunnes kyykistyin koiran viereen, rauhottelin sitä silittämällä ja annoin uuden käskyn perusasentoon. Toimi! Palkka olisi kiinnostanut kovasti mutta sai kerättyä ittensä. Seuraaminen normaali ja hidastempoisena, muutamia täyskäännöksiä jotka kaikki hyviä. Luoksetulossa tuli eteen?! Siis BH:ssa pitäisikin mutta ollaan viimeinen vuosi treenattu suoraan sivulle ja ny tuli eteen, miksiköhän. Suoraan seuraamisesta vapautus ruokapurkille kun fiilis ja viretaso oli vielä perfecto. Kyllä tää tästä :D
Nemo treenasi eilen eteenmenoa/merkille menoa. Juoksi siis kahta tötterönväliä palkalle ja minäkin juoksin sitä väliä kuin heikkopäinen. Nemo oli aivan tohkeissaan ja oppi että merkiltä voi juosta toisellekin merkille käskystä eikä aina palata pisteeseen A ja sieltä vasta uudelleen. Perusasentoja ja pari luoksetuloa. Seuraaminen=poikittaminen otettiin puolitosissaan ;) työnalle ja palattiin "ruohonjuureen" kirjaimellisesti mun kyykkiessä koiraa ohjaten. Lopuksi vielä hömpöttelyä tötterön kiertämisen yms kanssa.
Wilma kompurakinttu on innostunut frisbeen heitosta ja Ate on tehnyt sen kanssa tottistakin niin että frisbee on palkka, ihan oikea palkka. Wilma on opetettu leikkimään ja taistelemaan vasta aikuisiällä.
Frisbee toimii kyllä kaikkein parhaiten neiti Iitalle joka jaksaisi lentävän lätyn kanssa treenata ja treenata..siinähän saa juosta kamalan kovaa! Hyvältä niiden tekeminen Aten kanssa näyttää, Iitan tekemiseen on tullut sellaista avointa "voimaa"..ohjaajapehmeyskin on taka-alalla, olemassa toki aina mutta kun sen osaa ottaa huomioon niin ei näyt suorituksessa.
Hiski heitti mun kanssa taas eilen kympin lenkin vielä iltasella...meitä vastaan tuli kolme koiraa joista ensimmäinen meni vaanimisasentoon jo pari sataa metriä ennen kohtaamista meidät bongattuaan. Eihän sitä koiraa saanut sieltä liikkeelle vaan sen piti antaa kohdalla vielä yrittää hyökätä Hiskin kimppuun. Sitten katsottiin syyttävästi kun minä kysyin että oletko menossa siitä? Toiset kaksi olivat yhdellä ja samalla ulkoiluttajalla..ne on aiheuttaneet ennenkin sydämentykytyksiä, varsinkin kun hiippikset on matkassa koska ovat isoja, aivan raivona ja ulkoiluttaja näyttää siltä että ei pidä kengät eikä voimat. Omistajan mielestä paras tapa on sitten yrittää pysyä pystyssä roikottamalla koiria puoliksi ilmassa ja hokea ettei ole mitään pelättävää. Se hokee sitä niille koirille (!) eikä esimerkiksi mulle joka on ihan pissat housussa että koska ne pääsee omien niskaan :( . Hiski meni nätisti ohi, onneksi. Hui!
Huomennakin on työpäivä, blaah - onneksi Nismo ja Nemo tulevat sentään mukaan :)
Namit on ollu sitkeästi poissa taskuista ja kentältä sekä sanallinen kehu ja "riehuminen" isommassa roolissa kuin koskaan. Ei ole ollut helppoa.
Projektitreeni nro 3 : sisätiloissa pelkkää perusasentoon siirtymistä. Tuli muutama "hau" , mutta asento oli topakka. Odotin että rauhoittuu perusasentoon = hiljenee, säilyttää kontaktin ja siitä kehut sekä vapautus. Lyhyt paikallaolo - hyvä oli, levollinen asento, ei noussut istumaan.
Projektitreeni nro 4 : omassa pihassa, kentällä, palkka (kissanruokaa) kupissa terassilla. Näytin ruokaa ja vein kentälle. Ei meinannut tulla ei sitten yhtään mitään...vinkui, poikitti, yritti karata, haukkui, tuijotti ulos kentältä ja ei keskittynyt. Vähän aikaa hakkasin päätä seinään kunnes kyykistyin koiran viereen, rauhottelin sitä silittämällä ja annoin uuden käskyn perusasentoon. Toimi! Palkka olisi kiinnostanut kovasti mutta sai kerättyä ittensä. Seuraaminen normaali ja hidastempoisena, muutamia täyskäännöksiä jotka kaikki hyviä. Luoksetulossa tuli eteen?! Siis BH:ssa pitäisikin mutta ollaan viimeinen vuosi treenattu suoraan sivulle ja ny tuli eteen, miksiköhän. Suoraan seuraamisesta vapautus ruokapurkille kun fiilis ja viretaso oli vielä perfecto. Kyllä tää tästä :D
Nemo treenasi eilen eteenmenoa/merkille menoa. Juoksi siis kahta tötterönväliä palkalle ja minäkin juoksin sitä väliä kuin heikkopäinen. Nemo oli aivan tohkeissaan ja oppi että merkiltä voi juosta toisellekin merkille käskystä eikä aina palata pisteeseen A ja sieltä vasta uudelleen. Perusasentoja ja pari luoksetuloa. Seuraaminen=poikittaminen otettiin puolitosissaan ;) työnalle ja palattiin "ruohonjuureen" kirjaimellisesti mun kyykkiessä koiraa ohjaten. Lopuksi vielä hömpöttelyä tötterön kiertämisen yms kanssa.
Wilma kompurakinttu on innostunut frisbeen heitosta ja Ate on tehnyt sen kanssa tottistakin niin että frisbee on palkka, ihan oikea palkka. Wilma on opetettu leikkimään ja taistelemaan vasta aikuisiällä.
Frisbee toimii kyllä kaikkein parhaiten neiti Iitalle joka jaksaisi lentävän lätyn kanssa treenata ja treenata..siinähän saa juosta kamalan kovaa! Hyvältä niiden tekeminen Aten kanssa näyttää, Iitan tekemiseen on tullut sellaista avointa "voimaa"..ohjaajapehmeyskin on taka-alalla, olemassa toki aina mutta kun sen osaa ottaa huomioon niin ei näyt suorituksessa.
Hiski heitti mun kanssa taas eilen kympin lenkin vielä iltasella...meitä vastaan tuli kolme koiraa joista ensimmäinen meni vaanimisasentoon jo pari sataa metriä ennen kohtaamista meidät bongattuaan. Eihän sitä koiraa saanut sieltä liikkeelle vaan sen piti antaa kohdalla vielä yrittää hyökätä Hiskin kimppuun. Sitten katsottiin syyttävästi kun minä kysyin että oletko menossa siitä? Toiset kaksi olivat yhdellä ja samalla ulkoiluttajalla..ne on aiheuttaneet ennenkin sydämentykytyksiä, varsinkin kun hiippikset on matkassa koska ovat isoja, aivan raivona ja ulkoiluttaja näyttää siltä että ei pidä kengät eikä voimat. Omistajan mielestä paras tapa on sitten yrittää pysyä pystyssä roikottamalla koiria puoliksi ilmassa ja hokea ettei ole mitään pelättävää. Se hokee sitä niille koirille (!) eikä esimerkiksi mulle joka on ihan pissat housussa että koska ne pääsee omien niskaan :( . Hiski meni nätisti ohi, onneksi. Hui!
Huomennakin on työpäivä, blaah - onneksi Nismo ja Nemo tulevat sentään mukaan :)
2.4.2013
Pääsiäisen touhuja
Otetaan ensiksi muistiin Nismon BH-projektin treenit nro 1 ja 2 :
Päätin käyttää kokonaan kentän ulkopuolella rasiassa odottavaa ruokapalkkaa ja pitää treenit alkuun niin lyhyinä että motivaatio on korkea ja sieltä sitten juostaan yhdessä palkalle.
Projektitreeni 1 :
Teki HETI mulle täysin saman kuin kokeessa. Katseli "taivaantuuliin" eikä tehnt elettäkään ottaakseen sitä Nismomaisen topakkaa seuraamisasentoa ja heiluvaa häntää. Huomautin asiasta ja Nismo oli ihmeissään. Sen jälkeen se keksi että meneekin palkalle heti eikä mitään hommia ainakaan tee. Sitten kun saatiin se asia neuvoteltua niin kappas, johan alkoi pelittää! Otettiin ilmoittautuminen - istui perusasennossa ja malttoi odottaa. Seuraamiskaavio hihnassa - ekat 10 askelta oli rumaa, muutoin oikein nättiä - jopa täyskäännös. Sitten palkalle yhdessä, Nismo häntä heiluen :) . Ei haukkunut!
Projektitreeni 2 :
Ei mennyt alun koomatilaan mutta haisteli ja haisteli pahasti. Se kun oltiin saatu neuvoteltua ei ollut muuta huomauttamista kuin yksi vähän auennut täyskäännös ja luoksetulossa vino perusasento. Otettiin ilmo, lyhyt seuraaminen ihmisryhmällä, jäävät ja niistä luoksetulo. Jäävät meni tosi mallikkaasti! Työskentely oli alun säätämisen jälkeen sellaista Nismomaisen voimakasta. Nehän tehdään nykyään niin että käskykohdalle pysähdytään ja oli näemmä Nismolle helpommat. Palkka odotteli taas rasiassa ulkopuolella ja kipitettiin yhdessä iloisena sinne. Haukkui kerran, lopetti heti kiellosta. Palkkauksen jälkeen laitoin paikallaoloon Pimun treenatessa ja Tonjan ollessa kentän vieressä hengailemassa. Nousi istumaan kaksi kertaa, huomautin ja lopulta pysyi rauhallisen näköisenä.
Ate rakas ohjeisti ja opasti - on sillä pitkä pinna ;)
Tästä on hyvä jatkaa :) . Vielä on 1,5 kk aikaa!
Nemo treenasi myös "tottista" ...seuraamista ja muutaman luoksetulon sekä perusasentoja. Se vaan on niin pöhkö..kun yrittää ja yrittää tehdä ruoan eteen mitä vaan ja sitten vähän liikaakin ja perusasennostakin voi saada kilarit ja juosta mua ympäri :D .
Lauantaina oltiin liitelemässä viimeistä kertaa talven porukalla. KIITOS ystävät lahjasta, ootte parhaita :) !
Hiski sai kaahottaa ensiksi ratatreenin ja muutoin virheetön mutta putken jälkeinen elämä oli Hiskille hyvin epätyypillinen sillä se sinkosi/irtosi sieltä hornan kuuseen?? Kiva että tuli putkesta ulos lujaa, mikä ei ole sen vahva ominaisuus ja hyvin huomasi etten sitä osannut myöskään olettaa. Lähtötreeniä myös vähäsen, hyvin pysyi. Sehän on olult aika varma pysyjä aina, mutta viime aikoina on kisoissa saattanut lhäteä jostain pienestä eleestä omine nokkineen tulemaan ja mä huomaan sen siinä vaiheessa kun se menee jo ohi...Pelkkiä alasmenoja A:lla ja puomilla - hyvin hakee eikä lähde liikkeestä enää niin pahasti kuin aiemmin. Hauskat hyvänmielen treenit :) .
Nemo liiteli myös ja nimenomaan liiteli...pieni kirppu lähti kädestä niin paljon kuin pienistä jaloistaan pääsi ja ihan minne sattuu. Vähänkin kuin päästi niin se saattoi irrota tyyliin neljän esteen taakse kentän toiseen päähän mun odotellessa paikallaan?! Vaikka se hömpöttelee vaan niin huomautus silti ja Nemollehan riittää se tuima ilme ja tuhahdus..jonka jälkeen se oli heti kuuliaisempi.
Nismo huusi mennessään mutta teki tosi hyvin! Siinä oli vauhtia ja potkua sekä irtosikin ihan kohtuuden rajoissa. Kontaktihakuisuus sillä on vahva ja kontaktipinnat tosi nopeat. Tuli heti ajatus että jos kisoihin, mutta ei...ei riskeerata sitä rannetta..
Sunnuntaina me piipahdettiin aamulla AIKAISIN Hyvinkäällä agikisoissa kun Kati ja Pimu kävivät kipittämässä kaksi agirataa. Nollia ei tullut mutta ei se paikalleen loksahtaminen kaukana ole - meno oli todella sujuvan näköistä ja intoahan lentävässä rottweilerissä on vaikka muille jakaa :D . Nismo ja Nemo olivat turisteina mukana. Nemo toi hallissa taas kaikille hymyn huulille kun tepasteli häntä tötteröllä siellä vilinässä.
Iituli on vetänyt ahkerasti kelkkaa...että voi koiralla olla mieletön kunto! Oltiin eilen taas Vihdissä jääradalla ja tehtiin 19 km lenkki kelkoilla! Turre ja Heidi oli meidän mukana ja mehueväät tietty :) . Pidettiin taukoja jossain 10 ja 15 km kohdilla. Viimeiset pari kilsaa sai itse potkutella enemmän kuin muun matkan aikana mutta ravivauhtia Turre ja Iita menivät silti loppuun asti. Eikä ne edes läähättäneet kun menivät autoon..ihme tyyppejä :). Oli niin ilo nähdä miten ne molemmat nauttii jo kun näkevätkin kelkan. Vetointo on hirmuinen! Tässä vielä Heidin ottama kuva kaveruksista :
Jäällä tuli myös valitettavasti todistettua miksi koiria ei aina hyväksytä kaikkialle...jääradan alkupätkä oli eilisenä kauniina päivänä ihan täynnä ulkoilijoita niin eikös siellä muutama pidä koiriaan vapaana ja eihän minulla mitää vapaanapitoa vastaan, mutta kun koirat eivät olleet lähelläkään omistajiaan eivätkä missään kontrollissa. Räksyttivät muiden ulkoilijoiden jaloissa, seurasivat kävelijöitä, haukkuivat hiihtäjien jaloissa...eivätkä omisajat tehneet elettäkään hakeakseen tai kutsuakseen niitä pois?!
Kurakelit saapuivat lenkkipoluille ja "valkomahainen" Nemo näyttää joka kerta lenkin jälkeen siltä että on vähintään pyörinyt jossain öljyssä. Nismolla on ollut kevättä rinnassa lenkeillä ja korvat hörössä katselee lintuja ja innostuu spurttailemaan niin että kura lentää.
Hiski heitti viime viikolla mun kanssa pari kertaa n.kympin lenkin vetovyössä. Ollaan löydetty sen kanssa sellainen kiva vauhti missä tulee hiki mutta ei joudu roikkumaan vyön jatkeena, tosi jees!
Päätin käyttää kokonaan kentän ulkopuolella rasiassa odottavaa ruokapalkkaa ja pitää treenit alkuun niin lyhyinä että motivaatio on korkea ja sieltä sitten juostaan yhdessä palkalle.
Projektitreeni 1 :
Teki HETI mulle täysin saman kuin kokeessa. Katseli "taivaantuuliin" eikä tehnt elettäkään ottaakseen sitä Nismomaisen topakkaa seuraamisasentoa ja heiluvaa häntää. Huomautin asiasta ja Nismo oli ihmeissään. Sen jälkeen se keksi että meneekin palkalle heti eikä mitään hommia ainakaan tee. Sitten kun saatiin se asia neuvoteltua niin kappas, johan alkoi pelittää! Otettiin ilmoittautuminen - istui perusasennossa ja malttoi odottaa. Seuraamiskaavio hihnassa - ekat 10 askelta oli rumaa, muutoin oikein nättiä - jopa täyskäännös. Sitten palkalle yhdessä, Nismo häntä heiluen :) . Ei haukkunut!
Projektitreeni 2 :
Ei mennyt alun koomatilaan mutta haisteli ja haisteli pahasti. Se kun oltiin saatu neuvoteltua ei ollut muuta huomauttamista kuin yksi vähän auennut täyskäännös ja luoksetulossa vino perusasento. Otettiin ilmo, lyhyt seuraaminen ihmisryhmällä, jäävät ja niistä luoksetulo. Jäävät meni tosi mallikkaasti! Työskentely oli alun säätämisen jälkeen sellaista Nismomaisen voimakasta. Nehän tehdään nykyään niin että käskykohdalle pysähdytään ja oli näemmä Nismolle helpommat. Palkka odotteli taas rasiassa ulkopuolella ja kipitettiin yhdessä iloisena sinne. Haukkui kerran, lopetti heti kiellosta. Palkkauksen jälkeen laitoin paikallaoloon Pimun treenatessa ja Tonjan ollessa kentän vieressä hengailemassa. Nousi istumaan kaksi kertaa, huomautin ja lopulta pysyi rauhallisen näköisenä.
Ate rakas ohjeisti ja opasti - on sillä pitkä pinna ;)
Tästä on hyvä jatkaa :) . Vielä on 1,5 kk aikaa!
Nemo treenasi myös "tottista" ...seuraamista ja muutaman luoksetulon sekä perusasentoja. Se vaan on niin pöhkö..kun yrittää ja yrittää tehdä ruoan eteen mitä vaan ja sitten vähän liikaakin ja perusasennostakin voi saada kilarit ja juosta mua ympäri :D .
Lauantaina oltiin liitelemässä viimeistä kertaa talven porukalla. KIITOS ystävät lahjasta, ootte parhaita :) !
Hiski sai kaahottaa ensiksi ratatreenin ja muutoin virheetön mutta putken jälkeinen elämä oli Hiskille hyvin epätyypillinen sillä se sinkosi/irtosi sieltä hornan kuuseen?? Kiva että tuli putkesta ulos lujaa, mikä ei ole sen vahva ominaisuus ja hyvin huomasi etten sitä osannut myöskään olettaa. Lähtötreeniä myös vähäsen, hyvin pysyi. Sehän on olult aika varma pysyjä aina, mutta viime aikoina on kisoissa saattanut lhäteä jostain pienestä eleestä omine nokkineen tulemaan ja mä huomaan sen siinä vaiheessa kun se menee jo ohi...Pelkkiä alasmenoja A:lla ja puomilla - hyvin hakee eikä lähde liikkeestä enää niin pahasti kuin aiemmin. Hauskat hyvänmielen treenit :) .
Nemo liiteli myös ja nimenomaan liiteli...pieni kirppu lähti kädestä niin paljon kuin pienistä jaloistaan pääsi ja ihan minne sattuu. Vähänkin kuin päästi niin se saattoi irrota tyyliin neljän esteen taakse kentän toiseen päähän mun odotellessa paikallaan?! Vaikka se hömpöttelee vaan niin huomautus silti ja Nemollehan riittää se tuima ilme ja tuhahdus..jonka jälkeen se oli heti kuuliaisempi.
Nismo huusi mennessään mutta teki tosi hyvin! Siinä oli vauhtia ja potkua sekä irtosikin ihan kohtuuden rajoissa. Kontaktihakuisuus sillä on vahva ja kontaktipinnat tosi nopeat. Tuli heti ajatus että jos kisoihin, mutta ei...ei riskeerata sitä rannetta..
Sunnuntaina me piipahdettiin aamulla AIKAISIN Hyvinkäällä agikisoissa kun Kati ja Pimu kävivät kipittämässä kaksi agirataa. Nollia ei tullut mutta ei se paikalleen loksahtaminen kaukana ole - meno oli todella sujuvan näköistä ja intoahan lentävässä rottweilerissä on vaikka muille jakaa :D . Nismo ja Nemo olivat turisteina mukana. Nemo toi hallissa taas kaikille hymyn huulille kun tepasteli häntä tötteröllä siellä vilinässä.
Iituli on vetänyt ahkerasti kelkkaa...että voi koiralla olla mieletön kunto! Oltiin eilen taas Vihdissä jääradalla ja tehtiin 19 km lenkki kelkoilla! Turre ja Heidi oli meidän mukana ja mehueväät tietty :) . Pidettiin taukoja jossain 10 ja 15 km kohdilla. Viimeiset pari kilsaa sai itse potkutella enemmän kuin muun matkan aikana mutta ravivauhtia Turre ja Iita menivät silti loppuun asti. Eikä ne edes läähättäneet kun menivät autoon..ihme tyyppejä :). Oli niin ilo nähdä miten ne molemmat nauttii jo kun näkevätkin kelkan. Vetointo on hirmuinen! Tässä vielä Heidin ottama kuva kaveruksista :
Jäällä tuli myös valitettavasti todistettua miksi koiria ei aina hyväksytä kaikkialle...jääradan alkupätkä oli eilisenä kauniina päivänä ihan täynnä ulkoilijoita niin eikös siellä muutama pidä koiriaan vapaana ja eihän minulla mitää vapaanapitoa vastaan, mutta kun koirat eivät olleet lähelläkään omistajiaan eivätkä missään kontrollissa. Räksyttivät muiden ulkoilijoiden jaloissa, seurasivat kävelijöitä, haukkuivat hiihtäjien jaloissa...eivätkä omisajat tehneet elettäkään hakeakseen tai kutsuakseen niitä pois?!
Kurakelit saapuivat lenkkipoluille ja "valkomahainen" Nemo näyttää joka kerta lenkin jälkeen siltä että on vähintään pyörinyt jossain öljyssä. Nismolla on ollut kevättä rinnassa lenkeillä ja korvat hörössä katselee lintuja ja innostuu spurttailemaan niin että kura lentää.
Hiski heitti viime viikolla mun kanssa pari kertaa n.kympin lenkin vetovyössä. Ollaan löydetty sen kanssa sellainen kiva vauhti missä tulee hiki mutta ei joudu roikkumaan vyön jatkeena, tosi jees!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)