Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

28.12.2011

Iki-ihana sähkö

Sitä unohtaa helposti miten paljon "nykyajan mukavuuksia" kuten sähköä oikeasti tarvitseekaan kunnes se katkeaa. Tapaninpäivänä aamusta Ate herätti ja sanoi että ulkona on aivan karsea keli ja kehotti viemään hiippuroisia hihnoissa ulos etteivät meidän metsäisellä tontilla jää puiden alle. tuuli oli ihan käsittämättömän voimakas ja sähköt tietysti poikki. Atessa on enemmän erähenkeä kuin minussa ja se alkaa toimimaan heti järkevästi kun mä lähinnä juoksen ympyrää ja käperryn viltin alle odottamaan ja toivomaan valoja takaisin :D . Me olimme onnekkaita ja kärsimme sähköttömyydestä vain n. 6-8 tuntia vaikka pitkältä ajalta sekin toki tuntui. Osalla on sähköt edelleen poikki kuten minun isällä jonne kävinkin maanantaina kiikuttamassa vettä ja kahvia termarissa. Toivottavasti sähkö saadaan kaikille takaisin pian! Onni onnettomuudessa on se että ulkona on lämmin..nyt kun olisi vielä normaali talvi ja -25 astetta ulkona..hui!

Meidän tänä vuonna valmiiksi saadut, uudet koriatarhat saivat myrskyltä nenilleen. Onneksi kukaan ei jäänyt alle kun 3-4 puuta rysähti suoraan tarhojen päälle....toki harmittaa kun ne joudutaan korjaamaan/korjauttamaan..Monelta meni talon katto, auto eikä valitettavasti henkilövahingoiltakaan säästytty.

Hassuja ilmoja me ollaan muutenkin koko joulu päivitelty. Jouluaattona oltiin aamulla Aten ja Nismon ja Nemon kanssa alapelloilla kuvaamassa joutsenia ja ihmettelemässä pellolle tulvivaa jokea. Meidän alapuolellahan on ennen ollut järvi joka on kuivatettu jo hyvän aikaa sitten. Syksyllä ja keväällä se yleensä tulvii ja tuo joutsenet mukanaan. Nismon kanssa saa olla tarkkana joutsenten lähellä, se on niin tollo että menee "täysillä päin" jos en pidä sitä silmällä. Nemo taasen osoitti jälleen ettei hahmota tai välitä vesirajoista vaan lumpsahtaa suoraan veteen. Ei siis oikein jouluisat maisemat olleet :D ! Aatto meni rattoisasti letkotellen, piirretyille naureskellen ja hyvää ruokaa syöden. Mä olin malttamaton taas lahjojen kanssa (joo, olen tosi aikuinen) ..sain Atelta lahjaksi aivan älyttömän kauniin kellon ja aikaisemmin lahjaksi saatuun kaulakoruun kaksi uutta, sydämin varusteltua palaa. Vitsit miten ihanat lahjat! Kyynelhän siinä taas vierähti kaikesta liikutuksesta. Miten toinen voikin tietää hommata juuri minunnäköiset lahjat. Kiitos rakas :). Ate sai pojilta reino -tossut ja minulta uuden matkan Berliiniin jonne taisi tänä keväänä jäädä palanen meidän molempien sydämistä. Lähdemme taasen toukokuussa , jihuu :) ! Muutenkin on suunniteltu ensi vuodeksi jos jonkinmoista pikkureissua, ihanaa! Koiratkin saivat avata omat lahjansa. Wilmaa ja Nemoa joutui hieman avustamaan, Hiski meinasi syödä omansa papereineen päivineen ja Nismo taasen repi paketin kuin vanha tekijä :).

Joulupäivänä aamusta mentiin hoffien kanssa metsään, joka näytti kaikkea muuta kuin talviselta. Metsä oli aivan vihreä ja bongasimme mm. aikamoisen määrän sieniä?! Ilma oli muutoin oikein kiva lenkkeilyyn ja hoffit painoivat menemään sydämensä kyllyydestä. Päivällä pojat tulivat kotiin. Oli hauska katsoa niiden intoa pakettien kanssa :). Loppupäivä menikin sitten uusien vempeleiden ja lelujen kanssa touhuten. Tuukka sai sellainen dj -mikserin joka kytketään tietokoneeseen..Atekin oli siitä niin innoissaan, että en oikein tiedä kumpaa varten lahja olikaan ;). Oli kivaa olla yhdessä ilman kiirettä, pelailla ja viettää aikaa.

Myrskystä johtuen meidän alkuviikon lenkkeily on rajoittunut pihapiiriin ja tekemisen puhdetta on purettu luihin ja pikkuiseen kotitokoiluun. Joskos tänään sitä illalla uskaltaisi jo ihan kunnon lenkille? Katsoin kalenteria ja huomasin että ensi vkolla on jo Wilman rallytoko -kokeet?? Mihin se treeniaika katosi?? Ollaan me kyllä vähän harjoiteltu. Lähinnä sivulta eteentuloa liikkeessä..

Hatunnosto muuten VPK:n porukalle, johon meidänkin ystäviä kuuluu. He painoivat vapaaehtoisina hommia kaatuneiden puiden kanssa melkein läpi vuorokauden maanantaina ja jatkoivat taasen eilen!

23.12.2011

Kohta se vuosi päättyy..

Pikkuisen ollaan tehty tokoa, ihan kotosalla ja uusi yritys vaihtaa luoksetulo suoraan sivulle toimii paremmin kuin hyvin. "Pientä" vuotamisongelmaa Nismon kanssa on edelleen, se haukku tulee innostuneena niin pirun helposti ja olenkin yrittänyt hillitä omaa äänenkäytön korkeutta Aten neuvojen mukaisesti. Toimii ihan jees :). Haukkumattomuuteen on silti niiiiiiin pitkä matka ja kun ei viitsisi toisen intoa kuitenkaan latistaa.

Nemon lääkäri se vaan siirtyy..ensi mä siirsin sitä itse ja nyt lääkäri perui sen sairastapauksen vuoksi. Katsotaan ensi vuonna uudelleen. On ollut nyt oireeton ja kaikki ne katosivat kuin tuhka tuuleen..en ymmärrä. Olen konsultoinut jos johonkin suuntaan ja saanut paljon hyviä apuja, neuvoja ja tukea. Kiitos teille kaikille jotka ovat minun paasaustani jaksaneet! Pikkuruinen lemmu on keskittynyt temppuiluun ja jättää nyt toistaiseksi kaverikoirailun pois ennenkuin syy mystisiin "kohtauksiin" selviää. En uskalla ottaa riskiä että tapaamisella sattuu jotain. Tuukka on huolehtinut kiitettävästi Nemon suuresta himosta lelun hakemiseen. Se jaksaa parikin tuntia Nemolle lelua heittää ja usein se onkin Nemo joka loppujen lopuksi luovuttaa eikä enää vie lelua Tuukalle takaisin vaan painuu lelu suussa nukkumaan :D !

Wilma on aiheuttanut vähän murhetta taas liikkeiden kanssa..jumppaamista on lisätty ja hihnaliikuntaa kovalla alustalla vähennetty. Ei onnu nyt, mutta kyllä tämä on sellaista "viikko/kuukausi kerrallaan katsellaan" meininkiä. Ihana koira, pääosin terve, innokas ja riehakas, mutta tiettyjä juttuja täytyy vaan ottaa sen kanssa huomioon ja panostaa entistä enemmän vapaana liikkumiseen. Wilmalle on tullut tosi kaunis turkki, pitkähkö ja kiiltävä. Kaunis tyttö :). Jos pysyy terveenä niin rallytoko -kokeet on ihan kohta! IIK!

Hiskula piskulalle ollaan buukkailtu kalenteriin ensi vuodelle sitä, tätä ja tota. Agilityakin siellä näytti olevan - jihuu :) !

Urheiltu ollaan reippaasti erityisesti hiippisten kanssa! Vaihdellen jompikumpi hoffeista myös mukana, mutta ne pääosin urheilevat kahdestaan niin että metsä raikaa ja pellot pölisee :D ! Katista ja Pimusta saa aina hyvää seuraa matkaan mukaan ja pari tuntia menee niin nopeasti jutustellen ja liikkuen :).

Kohta on aika tarkastella viime vuonna ylös kirjattuja tavoitteita ja verrata niitä aikaansaannoksiin...mutta ei vielä, joulu ensin..Ate kertoi mulle eilen aattoaikataulun, omaan hassuun tyyliinsä tunti tunnilta ja meinasi koko talo herätä kun nauratti niin kovasti. On se rakas.

Minä, Ate, pojat ja yhteensä 28 tassua eli Nismo, Nemo, Hiski, Wilma, Joda, Jästi ja Joe haluamme toivottaa teille kaikille oikein HYVÄÄ JOULUA! Olkaa yhdessä, syökää hyvin ja muistakaa niitä perheen karvaisia jäseniä pitkillä lenkeillä ja ekstraherkuilla :) !

20.12.2011

Viro - Latvia - Liettua - Latvia - Viro - KOTI!

Perjantaina me lähdettiin aikaisin aamusta matkaan. Mä olin odottanut reissua hurjan kovasti, sillä kaiken työkiireen keskellä oli kiva saada lyhkäinen loma :) . Olen käynyt Vilnassa aiemminkin ja tykännyt silloinkin kovasti. Meitä oli matkassa huipputiimi ; Ate, Kati, Hiski ja Pimu. Meitin loppulauma sijoittui hoitoon; Wilma meni Aten veljelle Villelle, Nismo & Nemo minun siskolle Bealle ja kissat jäivät kotiin jossa ystävämme Henna kävi niitä hoitamassa.

Perjantaina oltiin Virossa n. klo 9.45 kamalan laivamatkan jälkeen. Meillä oli aamiainen laivassa varattuna ja se meni vielä oikein kivasti..sen jälkeen saikin loppumatkan keskittyä siihen, ettei se juuri syöty aamiainen tule ylös, keinutti ihan hirveästi! Koirat eivät olleet matkasta moksiskaan, ei edes Pimu jolle laivassaolo oli ensimmäinen kerta.

Ajettiin läpi Viron, läpi Latvian ja melkein läpi Liettuankin kunnes oltiin perillä. Ajoin suurimman osan matkasta, koska mulla on paha tapa matkustajana nukahtaa samantien ja koko matkakokemus olisi mennyt sivusuun. Pysähdyimme mennessä muutamia kertoja, kun mennessä ei ollut kiire mihinkään. Maisemat olivat todella vaihtelevia. Peltoa oli aivan älyttömästi, sitten aivan kauheaa mörskää ja välissä taas komeita lukaaleja. Latvian puolella olevat hiekkarannat saivat kyllä hymyn huulille ja kesän mieleen vaikka kylmä olikin. Pikkuiset kylät ja kaupungit joista menimme läpi, olivat myös erittäin vaihtelevia..turisteja varten hienoja hotelleja ja kauppakeskuksia ja sitten taas peltihökkeliä ja kurjuutta. Tie perille oli melkoisen hyvä, oudosti, jos ollenkaan merkityt nopeusrajoitukset ja jatkuvat liikennekamerat aiheuttivat päänvaivaa, mutta mielestämme meitä ei yksikään kamera ikuistanut. Paikalliset ovat aivan pimeitä ohittelemaan ahtaalla tiellä! Läppä lensi iloisesti koko matkan, mikäs siinä oli ollessa kun olimme varanneet auton täyteen herkkuja ja silloin tällöin pysähdyimme tupakalle ja jaloittelemaan koiria :). Perillä Vilnassa olimme illalla..hotelli Karolina oli tupaten täynnä muitakin koiranäyttelyyn meneviä ja en kyllä enää ihmettele miksei koiria huolita joka hotelliin. Koirat kuseskelivat pitkin aulan kasveja, mattoja ja ovenpieliä...paskakasoja korjattiin jatkuvasti ja se haukkuminen...oli onni ja ylpeys kulkea kahden sellaisen kanssa jotka tekevät ulos tarpeensa ja pitävät huoneessa nenunsa kiinni, eivätkä muutoinkaan aiheuta minkäänlaisia ongelmia. Karolina hotellina oli ihan jees, ei mikään huipputasoinen mutta siisti ja edullinen. Se oli hieman sivussa keskustasta mikä teki koirien ulkoiluttamisesta mukavampaa. Minä jaksan aina hössöttää hotellin aamiaisesta ja Liettuassa siihen kuuluu letut ja hillo - NAM!

Lauantai aamuna aikainen lähtö näyttelypaikalle..se ei sitten ihan mennyt niinkuin piti..navigaattori ei löytänyt osoitetta ja me pyörimme ihan lähettyvillä emmekä löytäneet. Kuulostaa uskomattomalta koska Litexpo on aika iso rakennus. Sitten pyörimme jo keskustassakin, tulkitsimme karttaa ja Atella meinasi jo hermot mennä kokonaan. Asiaahan ei helpota se että maassa ei ihan jokainen vastaantuleva puhu englantia. Loppujen lopuksi maksoimme taksille, jotta se ajaa meidän edessä LitExpoon ja löysimme perille :) . Taksithan eivät tuolla maksa mitään ja kuski ottikin edellä ajamisesta hurjat 10 litiä eli n. 3 euroa.

Näyttelyalue oli tupaten täynnä ja jouduimme hetken kyttäämään häkkipaikkaa. Hiskin kehä oli ensin..Siellähän ei nauhoja jaella vaan täytyy katsoa/kuunnella mitä ne sanoo ja mitä lappuun ruksaavat. Hiski seisoi ja esiintyi lauantaina aivan upeasti kun sitä vapaana seisottaa ja menee itse kauemmas. Ryhdistäytyy ja näyttää hyvältä :) ! Hyvä arvostelu ja tuloskin sen mukainen : ERI PU1 LT SERT LT CACIB ROP! Aivan mahtavan upeaa! Me Katin kanssa hurrattiin hurjasti. Jännitettiin Katin kehää kovasti ja noh, tuomari oli sitä mieltä että Pimun alahmpaat "menee hassusti" ja palkintosija sai saamatta. Hmm..sama koira oli Turun KV:ssa alkuvuonna reilusta 60 rotikasta ROP..noh, tuomari on aina oikeassa :). Hiskin ollessa ROP jäimme vielä RYP kehään. Sieltä ei sitten enää mitään merkittävää. Kauhea määrä palkintoja jo ekalta päivältä saatiin kantaan hotellille - WAU :) !

Iltasella otettiin taksi ja ajeltiin keskustaan kauppakeskukseen ja syömään. Mukaan tarttui vähän vaatteita ja tuliaisia + muutama pieni joulupaketti jo olemassaolevien lisäksi. Ruoka oli aivan sairaan hyvää eikä se maksanut oikeasti yhtään mitään..alkuruoat, pääruoat ja jälkiruoat kolmelle ihmiselle ruokajuomien kera - yhteensä 50 euroa!!! Ja se oli niin herkullista. Baariin ei jaksettu, yömyssyille vaan pikaisesti :).

Sunnuntaina pakattiinkin jo taas kamat autoon ja suunnatiin näyttelyalueelle, tällä kertaa suoraan ;). Tarkoitus oli käydä kojuissa ostoksilla ennen kehien alkua ja minä ainakin ostin. Luut, kuivatut eläintenosat yms mitä meillä syötetään koirille paljon olivat huippuedullisia ja minä tietysti hamstrasin niitä sen mukaisesti. Iso säkillinen kananjalkoja maksoi 7 euroa ja Nemon rakastamat "rokkimakkarat" 10 senttiä kappale. Ate kyllä vinoili, että autoon ei olisi enää mahtunut edes yhden yhtä luuta, niin täynnä se oli meidän ostelun jälkeen.

Sunnuntain tuomari oli todella tiukka! Arvostelu kesti pitkään ja venähti siis heti alkuunsa..monelle rodulle jäi cacibit kokonaan jakamatta..ERIkin oli tiukassa, niitä antoi parille hassulle ja jätti silti cacibin jakamatta. Atella alkoi hiki jo valua...varsinkin kun Pimukaan ei tuomarin mielestä ollut tarpeeksi hyvä. Ihme puusilmä, Pimuhan on maailman kivoin rotikka :). Noh, tuomarihan on aina oikeessa?! Sitten Hiskin vuoro..Seisoi taas oikein mallikelpoisesti mutta juoksi aina ekan kierroksen kuin pentu konsanaan hihnassa roikkuen. Ate sai onneksi korjattua ja toinen kierros vedettiin pitkällä askeleella. Tutki, käänsi ja väänsi..taas palasi tutkimaan ja selitti kauheasti mukana olleelle harjoittelutuomarille. Taas palasi katsomaan Hiskin ilmettä, kokeili rintaa..tuntui että arvostelu kesti ikuisuuden. Sitten lopulta: ERI, PU1, LT SERT, LT CACIB ! Ja vielä lopuksi rodusta taasen voitto eli toisen kerran ROP!!! Oujee :) ! Ate oli ihan hangonkeksinä ja syystäkin. Hiski sai kovasti rapsuja ja kananjalkoja - se esiintyi ja käyttäytyi paremmin kuin hyvin. Hieno poika! On ne aika epeleitä - mun rakkaat miehet :).

Sitten olikin kotimatkan aika..olimme säästäneet litejä sen verran että tarkoitus oli juuri rajalla ostaa vielä auto täyteen suolaista ja makeaa. Liettuassa on muuten erinomaista lattea! Matka takaisinpäin tuntui lyhyemmältä kuin mennessä, outoa. Tarkoitus oli ajaa Tallinnaan hotelliin ja maanantaiaamuna aamulaivalla kotio. Keli oli inhottava, pimeä ja sateinen..aika-ajoin jopa pelotti pikkuisen hullujen ohittelijoiden ja huono näkyvyyden takia. Ajoin vapaasta tahdostani koko matkan jotta pysyisin taas hereillä. Saavuimme Tallinaan illalla n.klo 22.30. Hotelli oli tosi hieno ja siisti! Oli hassua kun siellä puhuivatkin hyvin suomea ja englantia :). Saatiin ihan hyvät unet ja aamulla oli kiva herätä niin läheltä satamaa jo. Käytiin hakemassa vielä lisää tavaraa kaupasta ja auto tosiaan oli niin täynnä ettei olisi juuri mitään enää mahtunut kun laivan karkkikasseille piti varata pieni kolo ;).

Laivamatka takaisinpäin oli tasainen ja liikenne Suomessa tuntui lastenleikiltä. Mittarissa oli reilut 1400 kilometriä, autossa kolme tyytyväistä mutta hemmetin väsynyttä ystävystä, kaksi väsynyttä koiraa ja tavaraa aivan perkeleesti kun pääsimme kotiin. Oli ihanaa olla kotona. Silti haluan sydämellisesti kiittää Atea ja Katia aivan mahtavasta kokemuksesta, parhaasta matkaseurasta, hauskoista hetkistä, yhteisestä ajasta ja aivan kaikesta - te kaikki yhdessä teitte matkasta aivan loistavan :)!!! Suunnittelimme jo ensi kesäksi seuraavaa, ihan eri suuntaan. Katsotaan miten meitin käy.

Minulla oli kova ikävä minun rakkaita pieniä hiippuja ja Wilmaa jotka olivat kaikki pärjänneet hoitopaikoissaan hienosti! Ei meinannut ilosta ja kurnutuksesta tulla loppua kun taas nähtiin :).

Tänään minulla on vielä vapaapäivä, onneksi! Saan rauhassa siivottua, käytyä kaupassa yms yms..pojat hakea koulusta ja koirat rauhassa lenkittää. Lauantaina onkin stten jouluaatto. En pidä talvesta, mutta kyllä se 5 cm lunta ja pari pakkasastetta olisi ihan tervetulleita tämän pimeyden keskelle.

15.12.2011

Pikakuulumiset

Höh ja pöh...ilmeisesti se Nismo sitten tosiaan satutti jalkansa siellä agilitykisoissa. Ollaan lenkkeilty ihan hurjana enkä ole huomannut mitään ennen maanantaita jolloin se hiukan kevensi toista etujalkaa. Tietty se oli se sama jalka minkä se loukkasi agilityssa aiemminkin tänä vuonna. Kuvistahan ei silloin aiemmin löytynyt mitään ja luusto oli ihan priimaa koko koirassa. Ihmeellisen tapaturma-altis se on tuolla agiradalla..

Hanna kävi hieromassa Nismon ja Nemon tiistaina. Nismohan on oikea enkeli vieraan käsittelyssä, eli ei. Minä saan sen kipata kyljelleen ja "pyöritellä" selän kautta ympäri tai ihan mitä vaan ja koira on ihan rentona..Muutenkin kaikki menee niin kauan hyvin kun minä pysyn lähettyvillä ja minulla on jonkinlainen kosketus koiraan, se jopa nukkuun käsittelyssä eikä ole lainkaan hermostuneen oloinen..mutta auta armias kun selkäni käännän..meinasi Hanna saada pienet legot käteensä..kuitenkin 95 % ajasta se käyttäytyi mallikelpoisesti ja rauhallisesti + selkeästi nautti käsittelystä. Hanna löysi kipeän kohdan tai kaksikin mitkä ilmeisesti ovat saaneet alkunsa siitä kaatumisesta. Ne lähti auki ihan ok:sti ja eilen ontuminenkin oli tipotiessään! Tämän lisäksi olen iloinen siitä, että se sai positiivisen hoitokokemuksen vieraalta. Nemo oli ihmeen hyvässä kunnossa..huono polvi vetää sen selän välillä kyttyräksi, mutta nyt oli ilman jumituksia. Se on kyllä niin helppo käsitellä ihan kenen vaan. Makaa rauhaksiin paikallaan ja silmät painuu kiinni. Lisäksi Nemo kiinnostuneena seurasi myös Nismon hoitamista..Nemo on niin ilmeikäs pikkuinen että alkaa väkisinkin naurattaa. Molempien lihaskunto oli muuten erinomainen. Hyvä homma.

Eilen sitten pitkällä kimppalenkillä..mulla oli Hiski ja Nismo & Nemo mukana. Kiitos taas lenkkiseuralle hurjasti :) ! Huomasin jälleen että ne piikkikengät olisi oikein jees..osa matkasta oli pelottavan liukasta ja Hiskin hajunenä on välillä niin sinkoileva, että pelkäsin kaatuvani. Onneksi en kuitenkaan ja ilmeisesti joitakin syviä lihaksia tuli "treenattua" siinä samalla kun varoi liukastumista koska sellaiset kohdat ovat kipeitä missä en tiennyt edes olevan lihaksia :D . Wilma oli Aten kanssa tutustumassa toista kertaa viikonlopun hoitopaikkaansa ja oli ollut siellä reippaana - hieno tyttö! Wilma on aavistuksen varauksellinen vieraita kohtaan, joten oli hyvä käydä tsekkaamassa pariin kertaan hoitajaa ja hoitokotia. Kiva ettei tarvinnut viedä koirahoitolaan joten kiitos Villelle :).

Wilmuri on treenaillut sisätiloissa rallytokoa...erityisesti 360 astetta vasempaan tuo hankaluuksia, muutoin on aika kivasti edistynyt. Intoa on välillä vähän enempi kuin järkeä, mutta koska keskittymiskyky kasvaa koko ajan on treenaaminen sen kanssa hauskaa. Wilma ei ole nyt ontunut (onneksi!) ja toivotaan ettei taas aloitakaan. Painopisteetkin on suhteellisen tasaiset kun sitä eilen jumppailin. Pitäisi taas tehdä siitä jokapäiväinen rutiini kun se selkeästi sitä helpottaa ja ennaltaehkäisee. Nyt on lipsunut vaan siihen että kerran tai kaksi viikossa..hyi minua.

Agility jäi joululomalle ja maanantaina piipahdin treeneissä ilman koiraa. Sain ohjattavaksi Helin Lumin, supernopean sheltin. Kun yhteinen sävel löytyi niin mähän jopa osasin sitä ohjata kun tiesi missä kohtaa voi luottaa, missä päästää ja missä ottaa enempi kiinni. Tosi kiva koira :). Kiitos Heli!

Jouluvalmistelut on tehty - käytämme karsittua taktiikkaa niin ei tarvitse stressata vaan voi keskittyä olennaiseen :). Aten kanssa kaksin Jouluna, koirat jaloissa/kainalossa. Ihan parhautta.

6.12.2011

Hui, se on joulukuu!

Tänään tuli lunta..tai oikeastaan se tuli jo eilen yöllä. Minä en lumesta niin välitä, mutta tuohan se valoa ja kun se pysyy, se tarkoittaa että on sen verran pakkasta ettei koirat ole jatkuvasti ihan kurasia. Aika myöhässä tuo talvi, mehän ollaan jo hyvää vauhtia joulukuussa!

Ollaan lenkkeilty hurjana - hiippikset yhdistettynä jompaan kumpaan hoffeista on vielä sellainen toimiva yhdistelmä :) . Meneehän nuo kaikki kerrallakin, mutta täytyy olla tarkkana. Kolme kanssa voi ottaa ihan rennosti ja keskittyä lenkkiseuran kanssa jutusteluun. Wilma on valitettavasti ontunut hetkellisesti kahden lenkin jälkeen hetken :( . Ei pitkään, mutta on kuitenkin...Eilen käytiin Katin kanssa nauttimassa Lohjanharjun lenkkimaastoista parisen tuntia - on siellä kaunista! Eikä aamusta ole kulkijoita arkena juurikaan niin koirat voi painaa menemään.

Sunnuntaina Nismon kanssa Liedossa 3 agistarttia. Ekasta radasta jäi hyvät fiilikset ja ainut virhe kopsahti kepeiltä Nismon pujotellessa kaksi väliä kerralla n.puolenvälin tietämillä. Ekassa radassa oli paljon hyvää kuten loistava lähtö, hieno keinu ja puomi + toimivat persjätöt. Tokalla radalla mentiin ihan kaksi estettä..Nismo jäi hyvin lähtöön, tuli kun sai luvan, liukastui ja hyppäsi suoraan riman päälle..rima ei pudonnut ja näytti että otti kipeetä, ontui hetken toista etusta ja keskeytin tottakai radan. Juoksutin ulkopuolella, ei mitään..venytin..ei mitään..hyppyytin lämmittelyalueella..ei mitään..Hyvä tietty ja voi helvetti että säikähdin. Vein autoon ja liikutin vielä ennen vikaa rataa enkä nähnyt mitään. Kolmannella radalla kuitenkin tuli ekasta hypystä ohi, palautin ja hyppäsi ok ja seuraavalla sama homma. Kiitimme tuomaria ja en löytänyt vieläkään siitä vikaa. Voi olla että henkinen kolaus oli isompi kuin fyysinen koska maanantaina tosiaan n. 10 km lenkki eikä mitään ontumista esiintynyt.

Siirsin Nemon lääkäriä sinne Aistiin. Uusi aika on 20.12. En voi olla viemättä sitä, mutta haluan hetken vielä tarkkailla koska kaikki oireet ja kohtaukset ovat tipotiessään, ihan niinkuin kaksi vuotta sitten?! Tutkitutan silti..mutta pelkään ettei löydy mitään ja jäämme taas epätietoon. Tärkeintä kuitenkin että pieni Nemo on nyt kunnossa.

Keksin Atelle aivan loistavan joululahjan ja oon itsekin siitä jo innoissani, en malta odottaa :D !!! En ole kovin jouluihminen, mutta silti myönnän että muutkin lahjat on hommattu, odotan paketointia, odotan hyvää jouluruokaa ja poikien kanssa leivoimme pipareitakin tänään.

29.11.2011

Rallya ja agia

Hui, nyt ne SM kisat on käyty ja hengissä selvittiin! Nousutulosta ei Nismon kanssa napattu, mutta se ei johtunut koirasta vaan ohjaajasta joka ei jäänitykseltään kyennyt toimimaan järkevästi. Nismo toimi upeasti ja oli kuuliainen, mutta minä mokailin meidän pisteet ihan vituralleen..anteeksi vaan joukkueelle. Onnittelut Tainalle, Helille, Miralle ja Elinalle jotka keräsivät tuloksia sitten minunkin edestä - wau :) ! Tässä Jaana-Maarit Perkkalan ottama kuva itse kokeen jälkeen kun treenasimme.

Kuva on niin Nismomainen - touhukas ja pirullinen :D ! Nismo jaksoi hienosti piiiiiiitkän kisapäivän, olen ylpeä pienestä. Kiitos Atelle joka hoisi muuta laumaa kotona :) !

Eilen Nismon kanssa viimeiset agitreenit ennen sunnuntain startteja! Se oli hieman...noh..vallaton ja ehkä kuritonkin ja meinasi jälleen loukkaantua. Ensimmäinen keinu oli meinaan sellaista mallia että koppasin Nismon ilmasta kainaloon..ei mitään ymmärrystä pysähtymisestä vaan niin olisi liidellyt maahan kovaa ja korkealta jos en olisi saanut kiinni. Pikkasen tuli sydämen tykytyksiä. Noh, se ehkä itsekin pelästyi siitä sen verran että loput kerrat oli rauhallisempia. Itse radalla aiheena takaaleikkaukset ja voi voi ja voi...jää niin herkästi käteen huutamaan ja on muutenkin niin kiinni minussa. Elina sanoikin että olisi hyvä jos en sitä seurauttaisi treeneissä ja naureskelinkin että enhän minä sitä seurauta - se tulee itse palkkauksen jälkeen seuraamaan topakkana vaikka en sanoisi mitään :D . Treenasimme myös hyppysuoraa ja toimi ihan hyvin. Persjätöt toimii myös hyvin Nismon kanssa. Lähdöissä saa olla tarkkana..nousee herkästi seisomaan josta seuraava askel onkin että karkaa. Elinalta hyvä huomio, että voi oikeasti käskeä, Nismo kestää sen kyllä. Arkailen sen kanssa turhia käskytyksessä, mutta menee paljon paremmin kun olen selkeä ja jämäkämpi. Hui, kun sunnuntai jännittää.

Nemo pääsi myös väliajalla kurvailemaan agilitya. Voi että kun pieni koira oli onnellinen! Sen silmiin syttyi oikein palo kun se tuijotti esteitä ja lähtihän se vähän lapasestakin. Hauska ja vallaton, minun pieni.

Kohta on meidän loma - ihanaa!

24.11.2011

Hiski agitreeneissä

Pitkästä aikaa Hiskin kanssa ryhmätreeneissä maanantaina, Kukkasjärven Elinan opissa. Hiski ei meinannut karvoissaan pysyä kun näki hallin ja agilityesteet - tuijotti vaan radalle häntä hurjasti heiluen.

Tehtiin lähtövedätyksiä..kerran meni lankaan ja nousi, muuten pysyi tosi hyvin ja siitä palkkaa. Elinalta aiheellista noottia mun keppien ohjaukseen - vedätä vaan rohkeasti, kyllä se osaa ja tottahan se on. Mä turhaan tökin siellä käsineni. Aiheena valssit ja olipas haastavaa..minun valssi kääntyy usein turhan suppuun eikä ole tarpeeksi "leveälle" liikkuva kuten olisi pitänyt. Hieman tökkimistä alkuun mutta lähti sujumaan nopeasti. Hiskissä oli potkua kivasti ja se tuli hyvin ohjaukseen. Erityisen onnellinen olen A:n kontakteista..pysähtyi joka kerta vaikka otin etäisyyttä, nyt täytyisi matkaa vielä kasvattaa ja aavistus saada vauhtia lisää alasmenoon, parempaan suuntaan jo kuitenkin - jihuu! Keinulla ei ekalla kerralla ollut pysähtymisestä tietoakaan kun itse juoksin ohi vaan komeasti liiteli sieltä niin että pelkäsin jo että sattuu. Palautin ja aivan loistavia keinun alasmenoja sen jälkeen! Menee kovaa päähän ja jää hienosti käskystä takajalat laudalle ja etujalat maahan, näistä paljon palkkaa. Jes ja jihuu! Hyvät treenit ja kiitos Elinalle monesta tärkeästä huomiosta. Hiski oli ihana ja korvat oli auki.

Hui ja apua - rallytokon SM kisat on jo lauantaina - siis nyt lauantaina!!!! Joukkue starttaa aamulla matkaan klo 7.20. Nismon ensimmäinen VOIttajaluokan koe. Aika hurjaa..120 koirakkoa on ilmoittautunut. En tiedä yhtään mitä odottaa!

Wilma on toipunut sterkkauksesta aivan loistavasti. Se ei ole pätkääkään (edes nuuskimistasolla) kiinnostunut haavasta joten ei olla kauluriakaan pidetty. On se kyllä hassu kohmelo, me vähän epäiltiinkin ettei se mitään huomaa ja että ämpäripäinen Wilma on vaan riski meidän muulle laumalle :D .

Eilen oltiin taas isommalla porukalla lenkillä. Mulla oli Nismo ja Nemo jotka kauheasta sateesta ja tuulesta huolimatta karpaaseina paahtoivat eteenpäin koko parituntisen ajan :) ! Pimu ja Kati sekä Laku ja Tuija olivat myös mukana. Hienosti tuli kaikki keskenään juttuun.

Tämä viikko on ollut yhtä härdelliä..joskos tänään olisi illalla aikaa laittaa koti kuntoon?? Hiskin karvanlähtö on mukavaa aikaa..ja sitähän riittää vaikka oon sen kaksi kertaa harjannut kunnolla viimeisen viikon aikana.

21.11.2011

Tokokoe Janakkala

Eilen Nismon kanssa tokokokeessa, tuomarina Harri Laisi. Lyhyesti : saimme sen mitä lähdimme hakemaan (eli kokemuksen) mutta emme sitä mihin olisimme pystyneet ;)

Kolmostulos, 136 p. Aluksi täytyy sanoa että koe oli kyllä hienosti järjestetty ja paikka oli kiva!

Tässä pisteet :

Luoksepäästävyys 10

Istua nakotti nätisti paikallaan kun Laisi kumartui rapsuttelemaan.

Paikallaolo 7

Makasi tosi rauhallisesti ja varmannäköisesti, mutta tuplakäsky sekä maahanmenoon että perusasentoon. Jos olisi ollut taas maltillisempi, olisi mennyt varmaan ensimmäisellä.

Seuraaminen kytkettynä 5,5

Tämä oli ihan hirveää. Nismo ei ollut yhtään hanskassa ja näytti siltä että on lenkillä...ihan ihan kauhea.

Seuraaminen vapaana 5,5

Vieläkin ihan kamalaa. Edes joku haju oli seuraamisesta edes osan matkaa, mutta ei lähelläkään meidän tasoinen suoritus!

Nämä seuraamiset jäi vaivaamaan..treeneissä vahvin liike ja tosi upeaa silloin kun se toimii, mutta nyt ne meni ihan pieleen :(

Liikkeestä maahanmeno 7

Varmistelua että menikö ja tuplakäsky perusasentoon. Olen silti tähän ihan supertyytyväinen!!! Tämä on ollut meidän kompastuskivi monessa lajissa ja nyt se onnistui!

Luoksetulo 7

Jäi hyvin, lähti hyvin ja tuli mun oikealle puolelle seisomaan?! Mitä helvettiä? Päätin että opettelemme luoksetulon suoraan sivulle, mielummin vasemmalle sivulle ;)

Liikkeestä seisominen 7

Ei meinannut lähteä liikkeelle, mutta kun lähti, tuli täpsäkkänä ja käskyn saatuaan jäi hyvin seisomaan. Liikkui vähän paikaltaan kun palasin takaisin.

Estehyppy 7

Annoin käsimerkin koska näytti siltä että ei olisi mennyt. Jäi hyvin seisomaan ja ekasta käskystä perusasentoon.

Yleisvaikutelma 8

Seuraamisten haukkumisesta miinusta ja pientä virnistelyä koiran jääräpäisyydestä ;). Miten niin?? Nismoko jääräpää :D ??

Seuraamisia lukuunottamatta olen tosi tyytyväinen Nismoon! Tammikuussa nenät kohti seuraavia kokeita :) !

Kiitos Katille seurasta ja avusta taas!

--------------------------------------------

Nemo on aiheuttanut minulle murhetta ja pelkoa :( .. menemme Aistiin tutkimuksiin parin vkon päästä. Sormet ristissä toivon, että se ei ole sitä mitä pelkään. Pelkkä ajatuskin tai asiasta puhuminen alkaa itkettää.

--------------------------------------------

Lauantaina oli pikkujoulut ja uusi hallituskin tuli valittua. Minä pääsin kaikista hommista eroon kun niin halusin ja keskityn olennaiseen eli omiin koiriin ja siinä sivussa sitten koulutan vähän ja avustan tapahtumissa :) . Onnea uudelle hallitukselle!

17.11.2011

Nismo treenaa, Nemo hengaa

Maanantaina agilitytreeneissä aloitin lyömään tiskiin Nismon ja mun ongelmia joihin haluan keskittyä ja taas tuo pieni raidakas ystävä jaksoi ihmetyttää minua..Kerroin että haluan tehostaa putkiin irtoamista, erityisesti takaaleikkauksissa..noh, tehostettiin juu mutta itse ongelma oli kadonnut. Kerroin myös että takaakierroissa jää helposti käteen huutamaan eikä lähde..no sekin ongelma oli kadonnut ja sain sen jopa kahdesta metristä takaakiertoon, kauniisti siivekettä "nuollen". Perustelin myös poispäinkäännöstä että ei olla tehty niin täytyy helpottaa..joopajoo, se meni tosta noin vain kauniilla käännöksellä. Keinuongelmastakin kerroin että on alkanut arastella vaikka olen edennyt rauhallisesti..paskat, sinne meni ja kovaa. Ei voi kuin todeta että mitä he**ettiä?! Ja tietysti olla supertyytyväinen, hyvät treenit ja Nismossa oli potkua :) ! Go kirppu!

Eilen meidän tuleva rallytoko -joukkue kasaantui hallille harjoittelemaan. Olen Nismoon supertyytyväinen - ahdas tila, paljon koiria samaan aikaan ja sillä oli vain ja ainoastaan 110 % keskittyminen minuun, ei tarvinnut yhtään varoa ketään/mitään. Vanhasta kiukkupussista alkaa kiukku katoamaan, jes. Nemo nyt oli taas oma hölmö itsensä ja häntä pystyssä tepasteli ilman ongelman häivääkään siellä kaikkien keskellä ja uhkarohkeasti menee pummimaan toisilta ohjaajilta jos mun silmä välttää. Me myös Nemon kanssa temppuiltiin..erityisesti takajaloilla seisominen miellytti Nemoa ja se jäpitti kieli hampaiden välissä hassun näköisenä. Hampaista puheenollen, onneksi pian on kastraatio + hammaskivenpoisto - Nemon legot on kamalan näköiset. Nismo keskittyi rallyn osalta voittajaluokan puolenvaihtoihin ja haasteellisiin täyskäännöksiin jossa koira ja ohjaaja kääntyy molemmat toisitaan poispäin ja päinvastoin. Nismon ylivuotamisen kun sai kuriin niin meni oikein kivasti. Tokoilin myös ja liikkeestä maahanmeno sujui hyvin, seuraamiset supereita, perusasennot nopeita mutta liikkeestä seisominen..mikä se on?! Oliko se tää istuminen?! Tehostin irtokäskyä ja kokeilen tänään onko aivoissa hautunut mieliin mitä se oikein meinasi. Tokohypylle lähti hyvin mutta ei todella jäänyt seisomaan esteen taakse vaan jokaikiseen muuhun asentoon..voi tuska. Paikallaolossa pysyi hyvin kaiken sen härdellin ja häiriön keskellä :)

Kiitos taasen treeneistä - katotaan miten meitin joukkueen käy ensi viikon lauantaina! Pari kertaa vielä tarkoitus kokoontua ennen sitä.

Wilman sterkkaus tänään - toivottavasti kaikki menee hyvin :) . Aten kanssa huokailtiin jo valmiiksi WilmaTheÄmpäripäätä joka ei varmasti välitä/huomaa vaikka kolistelee pitkin seiniä..

13.11.2011

Hiskin kanssa liitelemässä

On ihan muutaman kerran ollut puhetta mun kisajännityksestä..mähän saatan olla ennen kisa/koetilannetta aivan hysteerinen ja jopa oksentaa. Miksi?? Se onkin aina jäänyt mysteeriksi. Hiskin kanssa agilitykisat ovat viime aikoina kerta toisensa jälkeen "kaatuneet" omiin mokiin ja höseltämiseen..miten oma olemus vaikuttaakin koiraan niin hirmuisesti. Treenit ovat menneet jo pitkään aivan loistavasti ja sehän siinä on harmittanuktin, kun en ole osannut siirtää sitä ohjausta treeneistä kisaradoille.

Tämän viikonlopun jälkeen toivo tavoitteestamme eli kolmosiin noususta elää jälleen :) !!!

Eilen Riihimäellä Allan Matssonin radoilla ; 2 x hyppis, 1 x agi. Meillähän hyppisluva on jo, mutta tarkoitus olikin hakea paineetonta ympäristöä minulle kisatilanteeseen ja se toimi! Tai sitten mä vaan luulin, että se auttaa ja siksi se auttoi..noh, anyway, lopputulos oli tarkoituksen mukainen.

Eiliset radat olivat aika haastavia kaikki..Ekalla hyppiksellä haastava keppikulma ja ahdas pyöritys ennen sitä. Pelkäsin että rimat ei pysy, mutta hyvin pysyivät ja kepitkin sujuivat ongelmitta. Hiski tuntui kivalta ohjata ja me vaan mentiin, ihan kuin treeneissä. Tuloksena nolla ja olisiko ollut viides sija. Toinen rata oli agirata ja huomasin taas jännityksen hiipivän kun sitä luvaa niin kauhesti toivoisin..ja tein tyhmiä virheitä. Plussaa kuitenkin siitä, että yhtään ainutta kontaktivirhettä ei tullut! Aiheutin kyllä muuta outoa kuten kiellon putkelta seisomalla itse siinä edessä, typerän rimanpudotuksen kun en kunnolla työntänyt esteelle ja sitten me hyllytettiin kepeillä, joiden kulma oli taasen todella vaikea..Hiski meni toisesta välistä sisään ja kun yritin korjata, se veti uukkarin ja pujotteli väärään suuntaan. Aika pienessä välissä se hoffikin taipuu :) . Viimeinen rata taas leppoisimmissa tunnelmissa ja todella haastava keppikulma siinäkin, samoin neljän hypyn ja muurin yhdistelmä, joiden väliin piti ehtiä sitä, tätä ja tota..selvisimme ilman ongelmia ja erityisen tyytyväinen olen persjättöihin mitkä käänsivät Hiskiä hyvin. Nolla myös viimeiseltä radalta ja toinen sija. Hiski oli myös kisapaikalla mutkaton ja aivan innoissaan siitä, että on tultu tekemään agilitya. Suuret kiitokset Katille ja Miralle päivästä ja onnea vielä tätäkin kautta Nuuskun luvasta :)

Tänään olimme Hiskin kanssa kahdestaan reissussa Porvoossa jossa agirata x 2. Tuomarina meillä oli Anne Viitanen. Paikkana hevosmaneesi. Radat olivat molemmat aikasten kivoja ja Hiski oli jälleen oikein kivanoloinen. Ensimmäisellä radalla vaikeita paikkoja kontaktien edessä mutta selvisimme niistä, kuten myös kontakteista joihin kauniisti pysähdyttiin - jes ! Harmikseni puomin alasmeno oli vain turkasen hidas, haki oikeaa kohtaa kauan ja ehkä mä painostin myös liikaa?? Kurvasimme maaliin puhtaalla radalla, mutta harmiksi yliaikaa niin pirun vähän eli tulos 0,18 ! Sillä toinen sija. Toisella radalla haastava alku ja pelkäsin että valuu mun ohjauksen läpi ja menee puomilla, mutta kääntyikin kappas vaan! Aika ahdasta pyöritystä yhdessä kulmassa, mutta rimat pysyi hyvin..ja TAAS plussaa, kaikki kontaktit pysähtyi! Puomi taas vaan kesti ihan turhan pitkään. Puomin alasmenoa ja lähinnä vauhtia ja varmuutta siihen täytyy treenata paljon. Keinuun olen kyllä tosi tyytyväinen, menee lujaa päähän suoraan. Kurvasimme maaliin ja tuloksena 0,74! Piru kun ne luvat on ihan siinä ja sitten ei kuitenkaan. Ihkaoikeita nollia ei tullut ja tuolla tuloksella ykkössija. Kotiin kannoimme kasan palkintoja ja vielä isomman kasan itsevarmuutta, treeni-intoa ja iloa - Hiski oli todella magee :) !!!

Ette usko miten tyytyväinen olen!!! Treenaamme käännöksiä ja kontaktien alasmenoihin vauhtia ja palaamme kisakentille taas tammikuussa - jihuu :) !!!!

Hiskin kanssa oli kiva mennä ja tuntui taas tiimiltä. Mulla oli hymy herkässä kun huomasin miten paljon Hiski oikeasti tykkää agilitysta. Eilen se oli aivan onnesta mykkyrällä kun näki ensimmäisen esteen ja tänään sama homma heti kun se hoksasi mitä ollaan tultu tekemään. Se on tärkeintä - että molemmat nauttii yhdessä tekemisestä :). Palkitsevinta on onnistua ja katsoa Hiskin nauravaa ilmettä ja heiluvaa puuhkahäntää.

Nismo oli tänään "rengasmiehenä" kun aamulla Aten kanssa vaihdettiin renkaita. Hassu pieni koira touhusi tohkeissaan mukana ja istui auton takaluukussa kun autoa tunkattiin :) . Olemme tehneet edelleen käskytyksiä ja jääviä liikkeitä..välillä tuntuu että on intoa enemmän kuin taitoa, mutta kyllä se siitä ;) . Nismo on viettänyt pääosin rennon letkeää viikonloppua sohvalla köllötellen ja pihalla juoksennellen.

Pikkuruinen Nemo on palannut kotiin! Kyllä sitä oli ikävä vaikka olikin vain yhden yön poissa. Nemolla on niin omat höpötyksensä, että selkeästi päivästä puuttuu iso osa kun se on poissa. Turhaan pelkäsin miten se pärjää sillä hienosti oli mennyt, vaikka vähän oli ujostuttanut itse hierominen alkuun. Ujostus oli mennyt nopeasti ohi ja Hanna oli läpäissyt näytön eli hieno homma :) ! Nemo oli myös tutustunut maatilan eläimiin ja kuulemma aasit olivat olleet sellaisia että Nemon mielestä kannattaa antaa niille ihan omaa tilaa. Kaikenlaista puuhaa sillä oli siellä ollut ja huonekaveri Lottakin oli loppujen lopuksi ihan ok (Hannan ISO x-rotuinen) . Yöunet Nemo oli ottanut Hannan tyynyllä :) ! Nyt meillä kotona nukkuu väsynyt, mutta monta kokemusta rikkaampi minilemmu. Nismollakin oli selkeästi ollut sitä ikävä ja Nemo kurnutti minulle heti kun näki minut. On ne rakkaita.

Wilma menee sterkattavaksi torstaina..mitenköhän sen saa pidettyä rauhaksiin tikkien kanssa??!! Perjantaina saimme lenkkiseuraa Lakusta ja Tuijasta - Wilma käyttäytyi esimerkillisesti ja selkeästi ikä ja aika on tuonut sille edes hitusen järkeä ja korvia. Hieno tyttö.

Isääkin muistin onnitella tänään. Tuukka oli tehnyt Atelle lahjan ja koko perhe syötiin tänään normaalia herkullisempi ja suurempi aamupala :)

Ensi viikko näyttää aika kiireiseltä...huh jo valmiiksi!

10.11.2011

Käskyjä, käskyjä..

Räkätauti jatkuu edelleen. Silti yritän sitkeästi Hiskin kanssa vkonloppuna agilitystartteihin..kolme starttia Riihimäellä lauantaina ja kaksi sunnuntaina Porvoossa. Tuntuu että olo on kyllä parempaan suuntaan koko ajan, mitä nyt yskä haittaa elämää..jos keuhkot jää radalle niin se on sitten niin. Antibioottikuuri on, samoin duactia ja ja ja ja...ja hei, ei oo enää kuumetta!

Pieni herra Pim, tuttavallisemmin Nismo, on joutunut käskykouluun..ja mikäs sen kätevämpää kuin tehdä se aamuruoan kanssa nappula kerrallaan. Nappuloita kun on sen n. 20 kappaletta niin siinä tulee ihan ok määrä toistoja, ei kuitenkaan liikaa että leipääntyisi..ja hyvähän niitä on vahvistella. Haasteellista on tehdä se niin ettei ennakoi / tarjoa summamutikassa oikeaa. Toistaiseksi tosi jees :) ! Kestää myös hyvin häiriköivän Nemon joka syö oman ruokansa hätäseen ja tulee Nismon viereen tarjoamaan kaikkea mahdollista minkä osaa. Silti Nismo jaksaa keskittyä minuun ja käskyihin. Jes! Lähinnä istu-maahan toistoja, muutamia seisomisia ja sitten siellä maassa pysymistä ettei mene vipuun ja istumisessa sama homma. Tämähän juontaa juurensa mun "valmis" sanaan kun koira on perusasennossa ja Nismo pudottautuu heti maahan..nykyään vaan nyökkäilen ja vahvistelen käskyjä sitten kotosalla ;). Nismo menee toko -kokeisiin ensi viikon sunnuntaina. Tokohyppy täytyy ottaa tehotreeniin ensi viikolla. Joskos tämän viikon keskittyy näihin istu-maahan vaihtoihin/pysymisiin.

Nemo lähtee lauantai aamuna mallioppilaaksi Hannan mukaan! Nemo pääsee eläintapahtumaan koirahieronnan malliksi ja koekaniiniksi :). Mä olin ensin hysteerinen ja meinasin jo kieltäytyä koko hommasta, mutta Hanna on tuntenut mut niin kauan että tietää mun nirhaavan sen jos Nemolta karvakin katkeaa - sanoin sen kyllä muistutuksena ihan ääneenkin varmuudeksi ;). Minkö panikoiva omistaja? En...en sitten yhtään! Nemolle täytyy myös pakata reppu, ruokintaohjeet, ruoat, herkut ja tietysti rakkaista rakkain muumi -lelu mitä Nemo kantaa kotonakin jatkuvasti :). Pärjääköhän se varmasti ilman meitä?? Voisin kyllä kuvitella että suuri yleisö joka ainakin Nemon mielestä on vain ja ainoastaan häntä varten on Nemon mielestä huippua :).

Wilma on harjoitellut temppuja ja tokoa omaan hitaaseen tahtiinsa ihan mielenvirkistämiseksi. Selkeästi ikä on tuonut sille jo jonkin verran malttia :). Toivon pääseväni sen kanssa rallytokoilemaan kokeiden muodossa alkuvuodesta.

Katselin kalenteria ja totesin, että vuosi alkaa tosiaan lähenemään loppuaan. Meillä on vielä huippureissu tulossa joulukuussa Aten ja Katin kanssa! Ja agilitya, tokoa, rallya..lisäksi hallitusaikani NuPussa päättyy pian. Olen päättänyt jäädä kouluttamaan ja harrastamaan Nupuun mutta joku muu hoitakoon hallituspuolen :).

Punnitisin muuten kissat koska Ate väittää että meidän "pieni" Jästi ei ole yhtään pullukka..vaaka kertoo muuta koska Jästi painoi 6,7 kg ! Joda painoi n. 4,5 kg ja Joe (ainut tyttönen) vain n. 3 kg.

6.11.2011

BH koe Veikkolassa

Saimme hylätyn...höh..jotenkin mulla oli usko Nismoon hirmuisen korkealla, mutta ei me silti onnistuttu..jäi kyllä harmittamaan, myönnän, mutta en kerro sitä Nismolle joka yritti parhaansa ohjaajan kämmäilystä huolimatta. Kolmas kerta toden sanoo, eikö?

Mulle iski sitten ihan hirveä nuha..kuume nousee heti kun lääkkeiden vaikutus lakkaa, yskä on kamala ja nenä niin täynnä räkää että hengittäminen on pikkuisen haasteellista. Aamu alkoi siis muutamalla tabletilla..

Oltiin hyvissä ajoin paikalla ja Nismo tuntui tosi kivalta ja ihan omalta itseltään. Siruntarkastuksessa ei mitään ongelmia eikä muutenkaan murmottanut kellekään vaikka ei kauhean sosiaalinen tapaus olekaan. Oltiin kolmannessa parissa ja parina Milla & Romeo jotka läpäisivät hienosti - ONNEA!

Sitten ennen suorituksenalkua mä tein jotain aivan idioottimaista..avasin loppupalkkana olleen kissanmärkäruokapurkin, näytin sitä Nismolle, jätin sen kehän ulkopuolelle ja eikun suorittamaan. Olisi pitänyt ottaa se paremmin haltuun koska Nismohan oli sitä mieltä että on valmis lähtemään palkalle?! En kauheasti käytä edes tuollaista palkkaa joten en tajua mitä ajattelin..

Paikallaolopaikalle, koira poikittain palkan suuntaan, ei korvia ollenkaan, vinkuu eikä tottele käskyä..voi hemmetti! Kauheana jännittäjänä vielä panikoin ja pyörin siinä tyhmänä edestakain. Sain Nismon lopulta sivulle edes vinoon ja maahan. Jäi hyvin, mutta kuulin jossain kohtaa että se vinkui. Oli kuulemma noussut istumaan ja mennyt takaisin maahan. Palatessani sen luo, nousi ennen käskyä istumaan..paikallaanolo siis puutteellinen ja tämä se kyllä harmittaa.

Seuraaminen kytkettynä. Itse kaavio tosi hyvin, tuttua tirehtöörimarssia ja piti kontaktia erinomaisesti. Täyskäännöksissä paikka katosi ihan kokonaan?! Rytminmuutokset, perusasennot yms tosi hyviä. Ihmisryhmää arasteli ja jouduin antamaan lisäkäskyn istumiseen. Arvosana hyvä.

Seuraaminen vapaana. Aika samanlainen, itse kaavio todella hyvä ja ihmisryhmässä jätätti. Piti taasen hienosti kontaktia ja oli oma ihana itsensä. Arvosana hyvä.

Liikkeestä istuminen. Mun valmisteleva osuus jäi lyhyeksi ja annoin tuplakäskyn..lisäksi Nismo nousi seisomaan kun palasin sen viereen. Arvosana tyydyttävä.

Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo. Valmisteleva osuus ihan ok, käskyn saatuaan pysähtyi heti mutta jäi seisomaan. Lähti käskystä tulemaan ja lujaa, mutta ilmeisesti palkka kehän ulkopuolella muistui taas mieleen ja jouduin antamaan lisäkäskyn että tuli eteen istumaan eikä kaarrattanut muualle. Siirtyi perusasentoon haukahduksen kera. Arvosana puutteellinen.

Ekaan BH-kokeeseen verrattuna parannus oli huomattava, mutta silti harmittaa. Jos paikallaolo olisi mennyt meille normaaliin malliin ja oltaisi saatu siitä se tavallinen hyvä tai erittäin hyvä niin läpi olisi mennyt..mutta ei :( . Tuomarin kommentti "koiran tulisi antaa paremmin ohjata itseään" pitää hyvin paikkaansa. Silti olen äärimmäisen tyytyväinen sen yleiseen käytökseen ja erityisesti seuraamiseen. Nismo nautti seuraamiskaaviosta ja marssi meille tuttuun tyyliin koko ajan kontaktia pitäen ilman ainuttakaan lisäkäskyä. WAU!

Vaikka otti päähän, Nismo sai kunnon palkan ja yritin kaikin tavoin olla siirtämättä huonoja fiiliksiä siihen. Minähän sen koulutan ja minähän taasen kämmäilin.

Joskos sitten keväällä? Periksi ei anneta kun kerran tähän on ryhdytty :D !

Suuret kiitokset minun upeille tukijoille ja kannustusjoukoille, olette tärkeitä ja tulitte varta vasten minua katsomaan, KIITOS!. Ate ja Kati erityisesti jotka tsemppasivat harmituksen keskellä :) !

4.11.2011

Nismo seuran tokomestiksissä

Kyllä mä oon fiksu. Pelkäsin koko koetta ihan pirusti vaikka oma mies on tuomarina, paikka on tuttu ja ihmiset myös..hullua!

Tässä pisteet (jos muistan ne oikein) ja selvennykset :

Luoksepäästävyys 10
Ihme kyllä ei noussut Atea vastaan vaan istua nakotti paikallaan ja heilutteli häntää.

Paikallaolo 8,5
Tuplakäsky maahanmenoon ja siltikin meni hitaamman puoleisesti..?? Hassua. Pysyi kuitenkin hyvin, ei edes vilkuillut mihinkään, vinkunut tai mitään, ihan patsaana oli. OUJEE! Nousi ekalla ylös. Oli kiva mieli kun Nismo selkeästi pötkötteli siellä ihan rentona eikä jännittänyt mitään/ketään.

Seuraaminen kytkettynä 8,5
Ihan ok, vuosi jonkun verran ja siitä pisteitä pois.

Seuraaminen vapaana 6,5
Tämä jäi itselle hampaankoloon. Seuraaminen on meille vahva liike ja tämä oli ihan kauheaa..jätätti ja yritti tarjota selkeästi jääviä ja sitten nuuski maatakin pari kertaa..ihan kauhea!

Liikkeestä maahanmeno 7
Tähän olen tyytyväinen ottaen huomioon millasia hankaluuksia meillä on ollu jäävien kanssa. Tuplakäskyn tarvitsi maahanmenoon, nousi ekalla ja taisi sieltä pieni "wuf" myös päästä.

Liikkeestä seisominen 8,5
Hidastin vähän ja vilkaisin jäikö. Jäi hyvin ekasta käskystä ja istui vasta käskystä. Tämä oli tosi passeli suoritus meiltä!

Luoksetulo 7
Voi tylsyys...jäi kaaaaaaaauas ja meni hitaasti istumaan, tuplakäsky perusasentoon.

Hyppy 7,5
Käsimerkillä yli, mutta jäi tosi hyvin seisomaan ja törötti siinä ihan paikallaan. Istui ekasta käskystä. Hyvä Nismo!

Yleisvaikutelmaa en muisa, mutta haukkumisesta noottia..ja mun turhista käsimerkeistä ja varmisteluista. En mä varmaan koskaan pääse niistä eroon :D !

Kokonaispojot 157. HYVÄ NISMO!

Kiva sen kanssa on olla tuollaisessa tilanteessa ja voin jo luottaakin siihen tietyissä jutuissa.

..sunnuntai jännittää ihan kauheasti...

Wilma ja Hiski ovat liittyneet minun iltaiseen temppukouluun :D ! Se on yhdistelmä venyttelyä ja uusia hauskoja temppuja..Wilma on huomattavasti Hiskiä kankeampi vaikka innokkaasti yrittääkin parhaansa. Hiski taasen kuumuu helposti niin että tarraa mua pakaraan. Pirulainen.

Eilen pitkä päivä töissä. Onneksi Ate rakas hoisi meitin lauman kotosalla. Taisin saada eilen myös nuhanpoikasen..toivottavasti menee ohi.

Tänään TOTO juoksuun pinkomaan.

1.11.2011

Nemon pieni suuri sydän

Huhhuh...aikamoista jännitysnäytelmää välillä näiden koirien kanssa..epäilin, että Nemon sydämessä on vikaa ja varasin ajan HauMauhun tsekkaukseen ennen kun Nemo laitetaan narkoosiin (mistä sillä oli viimeksi piiitkä heräämisaika) kastraation takia. Tietysti ehdin panikoimaan että siellä on jotain isompaakin vikaa. Suurin pelko oli se, että ole huomannut sen pitkillä lenkeillä jäävän hieman vauhdista loppuvaiheessa ja se saattaa myös alkaa kakomaan. Oire on kuitenkin niin hetkellinen eikä muita väsymyksen merkkejä näytä milloinkaan. Ehkä panikoin turhaan siksikin että Nemo on aina ollut meidän perheen elohiiri ja jos se on hetkenkin paikallaan tai rauhallisempi - sen on pakko olla kipeä. Lähinnä kävimme siis minun mielenterveyden takia :) .

Tulokset olivat suorastaan loistavat! Nemon sydän oli ihan täydellisessä kunnossa, ei mitään pienintäkään vikaa. Ultrattiin tarkkaan, kuunneltiin yms ja kaikki kunnossa! Niin iso kivi ja murhe vierähti mun niskasta. Nemo oli lääkärissä mitä hienoin pikkuinen ja antoi kauniisti tutkia. Sain olla siitä ylpeä :) ! Halailin sitä ja suukotin hyvien uutisten jälkeen...itkukin siinä meinasi helpotuksesta päästä. Kyllä niistä tulee vaan niin tärkeitä vuosien myötä. Nemo vastasi minulle ominaisella kurnutuksellaan, nuoli nenää ja oli taas valmiina uusiin seikkailuihin :)!

Suosittelen HauMauta lämpimästi kaikille. Aivan loistava palvelu eikä hinnatkaan syöneet tiliä tyhjäksi. KIITOS Kati vinkistä ja KIITOS toiselle Katille mukanaolosta :)!

Tässä lääkärin kommentit :
Nemon sydäntutkimus. Sydämessä ei ole sivuääniä ja syke on rauhallinen. Mitään vajaatoimintaoireita ei todeta. Sydämen ultraäänitutkimuksessa täysin normaalit löydökset; läppävuotoja ei todeta, sydän ei ole laajentunut, sydänlihaksen toiminta on normaalia - narkoosiriski ei ole koholla sydänperäisistä syistä.

Samat tiedot menevät eteenpäin leikkaavalle lääkärille Skutille ja myös huomautus siitä, että Nemo on todennäköisesti yliherkkä nukutusaineelle.

Lisäksi eläinlääkäri kehui Nemon olevan erinomaisessa kunnossa ja muistutti että se ei enää ole pentunen..eli se voi olla rauhallinen olematta kipeä ;) . Kehotti kuitenkin seurailemaan, että mikäli köhiinen yleistyy, tutkitaan henkitorvi. Seuraillaan siis.

Huh! Olen niin onnellinen :) ! Ate rakas on tukenut ja takonut järkeä päähän niinä synkempinä hetkinä kun olen ollut aivan varma että jotain on pahasti pielessä...kiitos!

---------------------------------------------

Viime viikko me käytettiin lenkkimaastoja hyödyntäen..lenkkikilometrejä kertyi ihan kivasti! Pimeys tuppaa välillä vähän kiusaamaan vaikka koirissa on kiinni jos jonkinmoista valoa ja heijastinta.

Kyllä me on vähän tottisteltukin..tai Nismo on :) ! Jääviä pikkuisen, aika kivoja onnistumisia! Ja jottei aina putkeenkaan niin pientä hinkkaamista jojoilussa perusasennossa..vaihteeksi toisinpäin..eli nyt pomppaa herkästi istumaan "down" käskyn jälkeen eikä malta pysyä jos jään viereen seisomaan. Jos poistun ok, mutta vieressä pongahtaa.

Eilen Nismon kanssa agitreeneissä ja Nemo seuramiehenä. Hyppytekniikkatreenit, Nismon elämän ensimmäiset. Sillä on hyvä ja terveennäköinen tyyli hypätä, kiva ponnistus ja muutoinkin näytti ihan passelilta. Vuosi jonkin verran minulle, mutta muutoin käyttäytyi ihan huipusti. Hieno pieni koiruus. Tuntuu sen kanssa hyvältä tehdä - tuntuu tiimiltä.

Huomenna seuran tokomestikset! Ate tosin tuomarina eli jääviyssääntö astuu voimaan...mutta mutta..treeniä treeniä :) !

25.10.2011

Nismo agiliitämässä

Vaikka lauantaisin on vähän puulle maistuvaa tehdä töitä, niin kyllä silloin tällöin siitä koituva arkivapaa tekee hyvää! Pikkuisen pidemmät unet ja kunnon lenkki koirien kanssa sellaiseen aikaan että vielä näkeekin jotain - voisiko päivä enää paremmin alkaa? Lenkkimaasto oli osittain, noh, hieman haasteellinen :D ! Kati ja Pimu olivat meitin mukana ja keli oli mitä parhain!

Päivällä oli myös aikaa laittaa kotia kuntoon ja laitta ruokaa rauhaksiin - voi kyllä, minä tosiaan nykyään laitan ruokaa ja vielä ehkä pidänkin siitä ;) ! Nismo ja Nemo olivat aivan intona kun olin kotona ja puuhastelivat arkiaskareissa mukana selkeästi nauttien. Erityisesti Nemo joka on aina ja kaikkialla :D !

Illalla Nismon kanssa agitreeneihin ja Nemo mukana rallattelemassa tietysti. Kiva radan pätkä ja paljon ohjauksia, kropan käyttöä ja irrotuksia...kiva, kiva kiva! Kiitos Elinalle treeneistä ja keinun kanssa avusta! Ajattelin ettei Nismon kanssa selvitä radasta mutta pöh ja pah, se meni sen näköisenä että olisi kauheastikin lajia harrastanut! Mulla synkkaa Nismon kanssa hyvin (onhan se minun ensimmäinen ikioma koira) ja puhumme samaa kieltä - vielä kun oppisin sen kanssa rytmityksen joskus?? Vaikka rata menikin kivasti, on mulla omassa liikkeessä Nismon kanssa hirveästi opittavaa. Ajan kanssa. Kohtuu nopeakin se oli :) ! Rengasta vahvistettiin ensin pelkästään, sitten radan osana eikä siinä ollut mitään ongelmia. A -este on sen mielestä ihan huippu ja lähdöissäkin pysyy kiltisti. Huutaa kyllä mennessään aina välillä, erityisesti käännöksissä..Ihmeen hyvin tulee ohjauksiin! Niisto-persjättöjä ja jaakotuksia..eikä ne olleet ollenkaan huonoja! Hyvä Nismo :) !

Nismo myös harjoitteli eilen peruutuksia ihan pikkuisen vaan :) ! Ei se mikään höhlä ole..kun selkeästi kertoo mitä siltä haluaa niin tekeehän se ja mielenkiinto säilyy hyvin. Ainoa "miinus" on se että menee vähän turhan helposti yli..

Tänään hoffitukset saivat keskittyä pihahommiin ja pihapainiin ja hiippuraiset viihdyttivät Tuukkaa lyhyen koulupäivän jälkeen. Nemo oli kuulemma ahkerasti roudannut lelua heitettäväksi :) !

Huomenna Katin ja mun lenkkiseurueeseen liittyy myös Tuija & Laku!

Joskos torstaina vähän niitä jääviä harjoittelisi?? Ja vkonloppuna myös? Ate ja pojat lupasi viedä mut lauantaina syömään töiden jälkeen - on ne rakkaita :) .

24.10.2011

KKK:n kisat, 2 x agirata

...niin siinä sitten kävi : hyvät treenit, karmeat kisat! Tuomarina meillä oli Anne Savioja ja radat olivat oikein kivoja ja ihan mahdollisia kaikin puolin siihen nollan nappaamiseen...mutta kun ei niin ei. Otetaan lyhyesti plussin ja miinuksin..

Plussat (näitä sai hetken etsiä)

+ Uskalsin tehdä persjättöjä ja ne toimi
+ Rimat pysyi tiukissakin paikoissa ylhäällä
+ kepit
+ liikuin hyvin ja rohkeasti

Miinukset

- ei osattu
- kontaktit (aivan sikapossuna loikki yli, kerran sain onnistumaan..)
- roikkui hihassa
- meni ohi putkista?!
- riekkui ja sikaili

Voi blaah..mä olen kilpailuviettinen, mutta en mikään verenmaku suussa painaja..siltikin täytyy sanoa, että kun treenit menee 95 % aina upeasti kaikilta osin niin mikä perkele siinä on että kisat menee vituiksi?!

Ärsyttää..noh, kolmen viikon päästä kokeilemme jälleen.

Tänään vapaapäivä! JES!

23.10.2011

Lägin hallilla

Eilen siis suoraan duunista Hiskin kanssa Lägin hallille Miran ja koiruuksien kera. KIITOS Mira treeniseurasta, oli oikein kivaa :) ! Ja Balu saa mulle aina hymyn huulille vaikka Miralle se taitaa aiheuttaa harmaita hiuksia :D ??

Tarkoitukseni oli keskittyä niihin isoihin ongelmiin melkein kuukauden treenitauon jälkeen (jos ei lasketa pieniä pihatreenejä). Hiski oli aivan onnesta mykkyrällä kun näki agilityesteet! Tietysti se purkautui sitten myös hihassa roikkumisena ennen radalle lähtöä..Isoina ongelmina puomin alasmeno ja takaakierroissa putoilevat rimat. Ilmeisesti tauko on tehnyt hyvää koska en saanut sitä mokaamaan kontaktia?! Outoa..vahvistelin sitten alasmenoa odottavalla palkalla ja ilman, otin etäisyyttä ja hain hyvää kohtaa alkaa käskyttämään kontaktia. Ei se sentään niin hieno ole että itekseen pysähtyisi ;)..joutuu painostamaan. Eikä ollut hidaskaan alasmeno! Aika jees. En myöskään saanut takaakierrossa rimaa putoamaan vaikka ajoin tarkoituksella ahtaalle, jotta tietäisin milloin se putoaa..hmm...Keinu oli jees ja kepit aivan superit! Haki hyvin ja kesti vedätystä hyvin.

Mira oli rakentanut myös rallytokoradan ja käytiin Hiskin kanssa pyörähtämässä - meni ihan kivasti, joskin 360 astetta vasempaan tuntui Hiskistä vaikealta..

Treenit meni loistavasti..enteileeköhän tämä huonoja kisoja?? Pirulainen jos se nyt sen puomin alasmenon loikkaa...Nään jo mielessäni sen luimukorvat ja ponnahduksen :D .

Rokka (Hiskin poika) oli aamulla piipahtamassa. Tykkään kovasti sen luonteesta! Nyt se lähti Aten kanssa näyttelyyn Lohjalle. Toinenkin Aten kasvatti, Mila, esiintyy tänään samaisessa näyttelyssä. Toivottavasti saavat hyvät arvostelut :) !

Nyt Nismo ja Nemo lenkille, koti siistiksi ja nokka kohti kisoja! Hassua mennä niin myöhään :)

22.10.2011

Rallya..

Pitkästä aikaa ohjatuissa rallytokotreeneissä! Nismon kanssa ollaan kotosalla kokeiltu muutamia haastavia VOIluokan kylttejä kuten oikealla seuraamista ja täyskäännöstä jossa molemmat kääntyvät poispäin toisistaan..Nismo on mun suureksi yllätykseksi osoittanut itseopiskelua ja homma tuntui ihan simppeliltä?! Kostautuukohan tämä??

Mukana treenissä eilen myös Wilma ja Nemo. Nemo kylläkin osallistui vain radan purkuun ja yleiseen säätämiseen :D !

"Muija" eli Wilma yllätti minut niin positiivisesti, että näillä treeneillä voi fiilistellä pitkään..Wilman erikoinen mielenjuoksu, hieman huonohkot hermot, terveys yms yms on tuonut haastetta treenamiseen jo kauan..ollaan annettu sen kasvaa ja kehittyä, helpotettu treenejä ja tehty jos jonkinlaista kikkailua. Eilen sain työlle vastinetta - Wilma teki menemättä lukkoon aivan mahtavasti, häntä heiluen ja työmoottori riitti erinomaisesti! Palkkana lentelevä haisunäätä ja kanaa. Luulin että rata olisi meille vaikea - AVO luokan pitkä rata kaikkine hyppyineen, houkutuksineen yms yms..eikä Wilmalla ollut lainkaan vaikeuksia! Se teki hyvin, liikkui täpäkästi, kuunteli ja voi että kun tulikin hyvä mieli :) . Palkkautuikin tosi kivasti ja ennekaikkea se oli tohkeissaan ja hyvin hanskassa.

Ainut miinuspuoli Nismossa oli eilen se, että se vuosi alkuun taas aivan kamalasti..jouduin aika napakasti komentamaan että meni jakeluun..mrr..Sitten kun siitä huutamisesta päästiin niin jäljelle jäi tirehtöörimarssi, hyvät korvat ja heiluva häntä :) ! Istu, seiso, kierrä koira - siinä oli haastetta tauon jälkeen, mutta parilla namiavustuksella saatiin se palautumaan mieleen. Käännökset oli ihan supereita! Istu, täyskäännös vasemmalle, istu toimi tosi hyvin - aiemmin ollut ongelmana että pakittaa perse maassa takaisin perusasentoon ja pitäisi seistä.

Kivat treenit - hyvä mieli - jes ja jipii !

Tänään työpäivä..blaah(kauheasti paperitöitä!)...mukaan mieltä nostattamaan tuli Hiski :). Tarkoitus mennä Lohjalle treenaamaan tästä suoraan. Hiski säikäytti siivoojan - mitäs hiippailee pimeässä?! Asiakkaisiin se suhtautuu uteliaasti ihmetellen, mutta eipä tuo sen kummempia noteeraa..pötköttelee jaloissa hiljaa hissukseen :). Helppo tapaus! Huomenna kisoihin...iik...jännittää! Kati tulee onneksi mukaan.

18.10.2011

Talvikausi

Eilen tuli startattua talvikausi agilityn osalta, eli hallikausi. Väkisin se syksy painaa päälle ja ei mene kauaa kun on taas lunta...pöh...mulle sopisi ihan hyvin syksy tai kevät koko ajan. Sellainen 10-15 astetta lämmintä ja kuivaa. Saako tällaista toivoa :) ??

Ennen lumia täytyisi käydä suorittamassa ajokorttiin lisäosa, jotta voin vetää asuntovaunua..ollaan harjoiteltu peruttaamista vaunu perässä - mun pinna on tooooooosi pitkä kun Ate yrittää olla kiltti ja neuvoa ja mä en osaa - eli ei..:D.

Nismon kanssa eilen Elinan treeneissä sairasloman jälkeen..pelkäsin että sillä olisi turhan paljon energiaa joka purkautuu väärin, eikä kyllä kaukana ollut..jotenkuten pysyi ohjauksessa, mutta kyllä mä oon sen kanssa niin tajuttoman kadoksissa. Ei mitään hajua rytmityksestä..blaah..Nismo menee vaan ja välillä huutaa mennessään. Kamalan estehakuinen se ei vielä ole ja se vaikeuttaa rytmitystä entisestään. Yllättävän hyvin se taipuu ohjauksiin/tulee mukana sitten kun sujuu, mutta pääosin ei suju..tai siis Nismolla sujuu, mulla ei. Kamalan kiltti se oli eilen ja korvat oli kohtuullisesti auki. Puomin suoritustavasta tykkään - menee lujaa juosten ja ihan loppuun asti. Lähdöt myös hyviä, niistä palkkaa erityisesti :). Harmitti oma surkeus, mutta samalla nauratti ja ilahdutti aivan superonnellinen Nismo jonka mielestä paluu agilityyn oli ihan superia! Sitä ei kiinnostanut tuon taivaallista mikään muu kuin minä ja agility. Nemo pääsi myös mukaan matkaan, mutta sille ei ole treenipaikkaa niin se joutui tyytymään vaan lenkkeilyyn :).

Aamuisin on jo niin kamalan pimeää...ja kun tulee töistä on taas kamalan pimeää..höh. Onneksi on öisin kainalo mihin kömpiä :). Rakastuneena moni ärsyttävä asia tuntuu niin kovin paljon helpommalta.

17.10.2011

Lauantain treenit

Päätin, että kokeilen kokeenomaisesti BH kaaviosta osaa, parilla välipalkalla, jotta tiedän kuinka kaukana ollaan onnistumisesta Nismon sairasloman jälkeen..täytyy sanoa, että aivan huipputreenit! Nismo toimi kuin unelma, oli heti autosta otettaessa aivan unelmavireessä, ei vuotanut mutta oli täpäkkä. Voi että kun tuli hyvä mieli! Ainoa mistä tuli hieman kaiherrus oli se että se nousi paikallaolossa istumaan kun Hiskiä leikitettiin vieressä..turhan iso häiriö ehkä joo, ja onneksi ei lähtenyt kuitenkaan..palautin ja samaa ärsykettä - PYSYI täydellisesti!!! Jihuu :) . Pitkä seuraaminen kokeenomaisesti, ei yhtään lisäkäskyä tarvittu, seuraamispaikka oli hyvä ja tuttu tirehtöörimarssi oli askelluksessa. Jäävissä lyhensin hieman askelta ja vilkaisin jääkö oikeaan asentoon ja kyllä, sekä istuminen että maahanmeno toimivat tosi hyvin! Luoksetulossa tuli lujaa ja lähemmäs kuin aikaisemmin eli Aten vinkki ruokakupin hyödyntämisessä on toiminut paremmin kuin hyvin! Palkkana käytin erillistä purkkia johon sitten juostiin yhdessä. Purkissa oli kissojen tölkkiruokaa - toimi hyvin eikä yrittänyt varastaa purkille :) ! Ihanaa - "vanha" Nismo on palannut!

Musta kiituri Wilma herätteli saalisviettiään treeneissä ja heitetty lelupalkka toimi sille hyvin! En revityttänyt saamiemme ohjeiden mukaisesti vaan nimenomaan innostus, heitto ja sitten annoin sen itsekseen riepotella saalista. Wilman treenivire kesti hyvin ilman että passivoitui tai olisi mennyt övereihin..Ate taas huomautti niistä samoista virheistä - outoja ylimääräisiä askeleita ottavat jalat - koska mä muistan?! En ikinä. Wilman seuraamiskohta on aika kiva ja oli kiva kun se puuhasteli häntä heiluen. Luoksetuloissa täytyy sitä paikallaanistumisen osuutta harjoitella, varastaa herkästi. Paikallaanoloon täytyi muutaman kerran palauttaa ennekuin pysyi niin että sain palkattua :).

Nemo oli mukana temppuilemassa ja kirmaili vapaana pitkin nurmikoita..Tuukka vähän puuhasteli sen kanssa ja niillä molemmilla näytti olevan oikein mukavaa :). Täytyisi temppukirjasta kaivaa uusia temppuja Nemolle, se kun oppii naksun kanssa melkein mitä vaan paitsi malttia ja seuraamista :D !

Hiskin ja Aten meno näytti taasen oikein kivalta :) .

Hyvät, kivat treenit!!!

Tänään Nismon kanssa agilityyn pitkästä aikaa - katsotaan tuleeko muuta kuin haukkumista ja sinkoilua ;).

Tällä vkolla onkin kuusi päivää töitä, lauantaina duunin jälkeen Lohjalle agia treenaamaan - kontaktien tehotreenit Hiskin kanssa ennen sunnuntain startteja Kirkkonummella :)!

Oli muuten iiiiiiiiihana vkonloppu ;)

14.10.2011

Lenkkihavaintoja ja eläinlääkäriä

Nemo on kyllä niin erikoinen pikkuinen..eilen kiinnitin huomiota taas sen "laumakäytökseen" lenkillä, tällä kertaa mukana Pimu ja Wilma. Se haluaa kaikin keinoin olla mahdollisimman vähän provosoiva, arkailematta kuitenkaan lainkaan..käyttäytyy äärimmäisen rauhallisesti ja kaikella olemuksellaan viestittää, että vaikka mitä tapahtuisi niin hän väistää ja kävelee ulos tilanteesta. Reippaasti ja kevyesti pysyy joukossa mukana ja vähän turhankin rohkeasti tepstelee häntä ylhäällä Pimun ja Wilman välissä. Kaikki Nemon kanssa on niin mutkatonta..kun minä pysähdyn, se pysähtyy, kun minä puhun, se vilkaisee automaattisesti koskettaako asia häntä vai ei. Sitä aina välillä unohtaa arvostaa tällaisia mukamas itsestäänselvyyksiä :) !

Pikkuinen hiiri kohtasi eilen lenkillä lopun...Wilma nappasi hiiren, ehti kuulua pieni "piip", häntä vilahti suupielessä ja nielaisu...eikä enää ollut mitään hiirtä. Nemo katseli ihmeissään vieressä, että mitä oikein tapahtuu ja tosiaan kaikki kävi niin nopeasti että en ehtinyt antaa edes IRTI käskyä..se että olisiko se edes toiminut siinä kohtaa onkin toinen tarina :D ! Wilma possu..Sille on tullut kivasti karvaa ja lihasta - erityisesti takaosaan. Eikä mitään ontumistakaan ole esiintynyt! JEE!

Tänä aamuna olikin sitten eläinlääkärireissu. Nismo, Nemo ja Hiski rokotuksiin ja Nismolta vielä tikit pois. Hiski oli kuuliainen - laitoin sen toimenpidehuoneen lattialle "paikallaoloon" ja se ihmetteli kun hiippiksiä rokotettiin :). Hiski veti ihan mallisuorituksen, eli ei edes huomannut piikkiä. Nemo oli kauhusta jäykkänä, mutta antoi kauniisti tutkia eikä edes vingahtanut rokotuspiikistä. Nismollakin meni itse terveystarkastus + rokotus ilman mitään ongelmia ja tikkijen poistokin alkuun kunnes sakset osuivat nahkaan ja pala nahkaa lähti irti..sitten siinä olikin pitelemistä - voi elämä mikä härdelli! Noh, tikit on kuitenkin irti ja kaikki ok, haava oli hyvin parantunut. Hiski käänteli Nismon kaaoksen ajan päätään vaan molemmille puolille ihmeissään, mutta ei noussut. Varasin myös Nemolle kastraatioajan tänään - ennenkuin se taas jää! 3.11 lähtee Nemosen pallurat, Skutilla tietysti. Samalla myös hammaskivenpoisto.

Tänään duunin tyttöjen kanssa Britneyn keikalle - saatiin se palkinnoksi hyvästä tuloksesta. Huomenna treeneihin - JEEEEEEEE - ja Iskän 50-vuotis juhlille..sunnuntaina sirkukseen! Kyllähän sitä taas saadaan Aten kanssa suhailla :) !

10.10.2011

Reipas potilas ja leireilyä

Huhhuh..me selvittiin kastraatiosta!!! En tiedä kummalla otti enemmän koville..Nismolle joka kastroitiin vai mulle joka katsoin sen tuskaa haavasta, kaulurista ja kaikesta. Nismo otti leikkauksen jälkeiset fiilikset ja kaulurin erityisen raskaasti. Pari päivää se istui, tärisi ja/tai huusi. Liikkuminen ilmankin kauluria oli aivan kamalaa pakottamista..tuli kurja olo jo itsellekin kun toinen parhaansa yritti mutta oli aivan paskana. Ate onneksi oli ihana ja kävi Mustista&Mirristä hakemassa housut, jotta saatiin unohtaa kauluri. Se helpotti vähän. Keskiviikkoiltana viime vkolla Nismo alkoi osoittaa henkisen parantumisen merkkejä..haava oli koko ajan tosi terveen näköinen ja siitä en ollut lainkaan huolissaan. Torstaina se oli jo melkein normaali ja perjantaina ihan oma itsensä!!! Kyllä helpotti ja tuli hyvä mieli!!! Vähän pidempiä lenkkejä kuin pihaulkoiluakin tehtiin jo ke/to. Tokoa varovasti kokeilin, josko innostuisi ja sehän oli aivan onnessaan. Tässä Aten ottama kuva pienestä potilaasta mun kainalossa. Kuvassa on jo oma itsensä..en edes harkinnut kuvia siihen "huonoon" aikaan, oli se niin säälittävä näky..



Nismon ollessa jo oma itsenä mun huoli sen parantumisesta laski huomattavasti ja perjantaina päästiin Aten ja hoffituksien kanssa starttaamaan kennelpäiville Hauholle hymyissä suin :) ! Mulla oli perjantaina ylitöistä kertynyt vapaapäivä ja ennen lähtöä käytiin nauttimassa Lohjalla harjun mahtavista lenkkipoluista Pimun ja Nemon kanssa! Vitsit kun oli kivaa ja kaksi tuntia me siellä kuljettiin. Keli oli hyvä ja maisemat upeita. Nemo on niin mutkaton pikkuinen pidemmilläkin reissuilla. Utelias ja toimelias, mutta niin kuuliainen ja kiltti. Rakas pikkuinen Nemo.

Kati oli kiltti ja tuli koko vkonlopuksi asumaan tänne meille Nismon ja Nemon sekä kissojen kanssa. Pimukin pääsi mukaan :) . Oli helppo olla itse poissa, vaikka pieniä olikin ikävä, kun tiesi niiden olevan hyvissä käsissä. Kati tietää mun hysterian ja tiedottikin ahkeraan miten kovasti olivat ulkoilleet Nemon kanssa ja Nismon kanssa taasen lyhyempiä lenkkejä. KIITOS Katille vielä sadannen kerran :).

Kyllä tuli vkonlopun aikana naurettua!!! Vitsit sentään..mahaan oikein sattui. Lauantain illanvietossa riemu ja meteli oli niin katossa, että täytyy toivoa ettei kukaan koko alueella halunnut tai yrittänyt edes nukkua :). Me saavuttiin paikalle jo perjantaina, paikkakin on jo tuttu - kolmas vuosi samassa paikassa. Lauantaina skarppina treenipäivään! Wilman kanssa neuvoja tottikseen ja saalisvietin herätykseen sekä jutustelua sen terveydestä ja miten se tulee ottaa huomioon kun tekee. Hiski ja Ate saivat palautetta ja vinkkejä omaan tottikseen ja yhdessä tehtiin vielä esineruutua. Wilman kanssa opeteltiin tennispallon perässä juoksentelua ja kyllä olikin hauskaa! Oli mielenkiintoista myös katsella toisten suorituksia ja tehdä huomioita erilaisista koirista ja ohjaajista. Paikalla oli paljon uusiakin hoffisteja "pikkuisine" pentuineen. Olin Wilman käytökseen ihan huipputyytyväinen. Se ei arkaillut eikä turhia murmotellut. Suhtautui aika avoimesti kaikkeen ja kaikkiin eikä yksinolo huoneessa jonka ohi koirat ja ihmiset juoksivat ollut mitään ongelmia. Hieno Wilma :) !!! Toki se sen verran oli rontti että poiketen kotioloista pomppasi sänkyyn ihan pokkana nukkumaan!

Sunnuntaina olo oli jo pikkuisen väsyneempi ;). Aamusta oli pikkuinen pakkanen ja vietiin Aten kanssa hoffit pellolle päästämään höyryjä. Eikös Wilma pöhkö mennyt uimaan isoon ojaan!!! Ei mennyt kuin sekunti niin koko koira oli kirjaimellisesti jäässä..ei se kyllä menoa näyttänyt haittaavan. Totojuoksussa juoksi meidän molemmat hoffitukset, Hiski ensin ja Wilma perään :) ! Wilman piteleminen meinasi olla mahdottomuus, niin kovin se kuumuu kun toiset juokseen eikä hän pääse. Lisäksi tapana on että kaikki veikkaavat voittajakaksikkoa, pentujen ja aikuisten parasta - me Aten kanssa osuttiin oikeaan ja arvonnan jälkeen (kolme oikeaa riviä) kerättiin potti! Tässä Aten ottama kuva reippaista leiriläisistä:


Juoksentelun jälkeen temppuiltiin radalla, joka oli yhdistelmä rallytokon tyyppistä ja agilitya + yleistä hallintaa pois ruokahuokutuksilta. Hiski ja minä tehtiin rata kimpassa ja voi vitsit kun meillä olikin hauskaa. Hiskin ilme kun se tuli ulos putkesta, oli sanoinkuvaamaton - ihanaa, agilitya!!! Tässä kuva hörökorvaisesta pujottelijasta :


Kiitos Hiski :) !

Lopuksi oli sitten kiitoksien ja moikkailujen aika. Haikea mieli oli lähteä ystävien luota, mutta hyvä mieli oli tulla Aten kanssa kotiin. Nismo ja Nemo eivät meinanneet turkeissaan pysyä! Kiitos leiriläisille, erityisesti Katjalle & Katjalle, Päiville, Erkille, Tiinalle, Sannalle ja Niinalle sekä tietysti rakkaalle Atelle - meillä on kyllä aina hauskaa yhdessä, mentiin me mihin vaan! KIITOS myös muille tutuille, ystäville ja tietysti spesiaalit Tupulle ja Railalle jotka saivat kaiken toteutumaan ja ihmiset yhteen :) . Näemme jälleen ensi vuonna!

Hallikausi starttasi tänään, mutta Nismolla on vielä tikit joten kävin vaan ilman koiria pyörähtämässä ja kuulostelemassa. Ilmoitin Nismon tänään myös BH -kokeeseen IIK!!! Tuomari sama kuin viimeksi ja paikkakin sama eli Veikkola. Kyllä jännitys alkaa hiipiä...Nismon karenssi ehtii juuri viikkoa ennen koetta mennä umpeen. Kokeilin tänään liikkeestä istumista ihan sisätiloissa sen kanssa ja voi että kun oli täpäkkä!

Minä sainkin tänään mukin..jossa on kaunis teksti... :)

5.10 vietettiin juhlapäivää. Meidän pieni potilas, minun rakas ystävä, tiimin vahva jäsen, perheen tuittupää Nismo vietti syntymäpäiviään ja täytti kuusi vuotta! Aika menee niin kamalan nopeasti. Kakku meillä tottakai oli, kissanruoasta tehty ja se maistui erinomaisesti. Lauloimme Aten kanssa onnittelulaulun ja minä yritin kertoa, miten tärkeä tämä pieni minulle onkaan. Ei löydy sanoja millä sen kertoisi tarpeeksi painokkaasti. Toivon todella, että yhteinen matkamma on korkeintaan puolivälissä. PALJON ONNEA NISMO!

2.10.2011

Pieni herra Pim

...eli Nismo...

Aika ajoin kiusanneen jalan takia me ollaan koko viikkon vietetty hiljaiseloa treenaamisesta ja maanantain jälkeen pitkät lenkitkin ovat saaneet Nismon osalta jäädä. Jalka oli kyllä mystinen vaiva eikä siihen tullut perjantainakaan selvyyttä, suljettiin vaan pois kauheuksia mikä on hyvä juttu.

Perjantaina siis Skutilla kastraatio, lääkärinä Janne Ojala. Ensin käänneltiin ja väänneltiin Nismon etuosaa, jotta satunnaiseen ontumiseen löytyisi syy. Noh, ei löytynyt, Nismo ei vaan kauheasti tykännyt koko toimenpiteestä :D. Saakelin kiukkupussi. Sitten se huono uutinen...Nismon sydän kuunneltiin - pieni sivuääni :(. Voi itkujen itku..kyselin tarkkaan että mitä tämä nyt tarkoittaa, muutetaanko elämäntyyliä, tuleeko lääkitystä vai miten?? Ojala sanoi että seurataan ja jos osottaa mitään oireita niin pikapikaa lisätutkimuksiin. Ei ole kyllä oireita osoittanut, onneksi. Ei kuulemma vaikuta vielä normaaliin elämään, saa harrastaa jne mutta tarkkailla täytyy. Tämä toi vähän murhetta kyllä. Röntgen kuvissa ei onneksi ollut mitään, ei siis yhtään mitään, ei edes turvotusta tai mitään, kaikki näytti erinomaiselta. Epäiltiin jotain venähdystä ja nyt kastraation myötähän Nismolle tulikin kipulääke ja lepoa, toivon että jalkakin tulee sillä samalla kuntoon. Itse kastraatio meni hyvin, tikkien poisto parin vkon päästä. Samalla poistettiin hammaskiveä. Kati oli meitin mukana ja käytiinkin odotusajalla Pimun ja Nemon kera pellolla juoksentelemassa :) . KIITOS!

Heräsi matkalla narkoosista ja sai aivan kamalan kohtauksen. Kiljui ihan suoraa huutoa niin, että Katin ja mun tärykalvot meinasi haljeta. Oli ihan paniikkinen ja jouduin "puristamaan" sen syliini että sain rauhoittumaan. Kotona edelleen ihan paniikkinen. Ensin nukkui ja yhtäkkiä ponkaisi ylös ja juoksi päin seinää, sohvanjalkaa tms..Nostin kipulääkkeen määrää vähäsen, mutta ei vaikutusta. Kauluri on sen mielestä kamala ja mun tarkoitus oli perjantaina ostaa sellainen tyyny, mutta Turun eläinkaupassa ei ollut kokoa. Noh, huomenna parempi onni toivottavasti. Lääkkeet ottaa reippaasti! Eka yö aivan hirveä, nukuin ehkä tunnin, huusi ihan koko ajan...

Lauantaina vähän parempi, suostui jopa liikkumaan ilman kauluria ulkona. Sitkeä sissi se on pidättämään, ei tee sisälle vaikka mikä olisi ja pidättikin leikkauksen jälkeen n. 14 tuntia kun ei vaan suostunut kusemaan. Silti ihan maansa myynyt. Onneksi ruoka maistui. Kauluri päässä ei voi tehdä mitään ja yön taas vinkui, ei sentään enää kiljunut.

Tänään aamulla jo reippaampi taas, mutta korvat luimussa edelleen ja haava selkeästi ärsyttää sitä ja mielellän sitä repisi tai hinkkaisi lattiaan. Haava on siisin näköinen ja mä sitä kylmälläkin olen painellut että olo helpottuisi. Silti suurimman osan nyhjöttää ja näyttää surkealta. Tulee itsellekin niin paha mieli kun kaikkensa tekee ja silti ei auta :( . Maha onneksi normaali ja lääkkeet edelleen reippaasti.

Menisipä paremmaksi pian! Eilen olin töissä pitkän päivän ja tänään rallytokokisoissa puoli päivää järkkäämässä. Olo on ihan kaamea. Kiitos porukalle ja kiitos Atelle joka pelasti aamulla. Kiitos Atelle myös hermoista näinä unettomina öinä ja avusta Nismon kanssa. Mihin mä joutuisinkaan ilman sinua :) ?

Treenejä kevyesti Wilman kanssa, lenkkiä ja tommosta. Nemon kanssa hengailua, lenkkiä ja temppuja - normisettiä mutta nyt ei jaksa enempää miettiä...Nemo on hieman ihmeissään kun ovat nyt Nismon kanssa erotettuna, pikkuisen kadoksissa.

22.9.2011

Päätöksiä

Otsikosta sen verran että ei tässä sentään mistään kovin vakavasta ole kyse :D !!!

Tiistaina päätös kontakteista..tai lähinnä se että miten tästä eteenpäin. Marjun kanssa piiiitkä keskustelu ja käytännön näyttöjä. Vähän sellaista juupas - eipäs on toi meitin kontaktien treenaaminen kovassa vauhdissa, muutoin ok. Puomille ehdottomasti pysäytys ja etujalat maassa, se sujuu hyvin ja saatiin sen tiistaina jopa kovasta vauhdista onnistumaan. Nyt vaan treeniä! Yhteinen päätös siitä että mun vieressä "painostaminen" ei auta tuon taivaallista vaan täytyy juosta ohi ja antaa itse hakeutua käskytyksellä oikeaan kohtaan. Hyviä toistoja, JES! Muutoin keskittymistä mun liikkumiseen ja uskaltamiseen..vitsit ja vaude millaisia pätkiä tehtiin kun annettiin mennä vaan. Kyllä me mokailtiinkin, mutta pääosin oli ihan jee -olotila! Kepit "päin seinää" ja sivuirtoamista - hyvä! Sain sen myös pysymään poissa A-esteeltä kun piti. Paria tiukkaa kääntöä hypyille, rimat pysyivät hyvin. Hyvä treeni!

Eilen tottista vesisateessa eikä edes ärsyttänyt :). Kati opasti minua ja Wilmaa. Pikkuiset jäivät kotosalle, Nemo lähinnä Nismon seuramieheksi kun en uskalla sitä vieläkään treenata. Saatiin läksyksi käännöksiä, erityisesti Wilman takaosan käyttöä täytyy käännöksissä lisätä huomattavasti. Jäävissä liikkeissä jää, mutta keskittyminen minuun herpaantuu herkästi ja nenä menee maahan - korjailtiin tätä. Luoksetuloa niin että hölkkäsin "karkuun" , käännyin ja vapautin. Olin pomminvarma ettei malta pysyä mutta siellä se istua tönötti ja vielä tarkkaavaisena. Yllättävän hyvin se malttoi keskittyä kaikkeen Wilmaksi :) ! Eikä meistä kumpikaan edes tuskastunut! Loppupalkan kanssa autolle häntä heiluen.

Tänä aamuna tein päätöksen vihdoin viimein (aivan liian kauan odotin!) Nismon kastraatiosta. Se tapahtuu ensi viikon perjantaina Skutilla. JÄNNITTÄÄ miten se menee, mutta samalla harmittaa kun odotin niin pitkään koska Nismon vaivat taitavatkin johtua taasen eturauhasesta...kuten viime vuonnakin :( . Merkit viittaavat vahvasti siihen. Tyhmää minulta antaa sen kärsiä pahaa oloa kun pallien poistolla siitä olisi päässyt. Vieläkin Nismo liikkuu ihan normaalisti, täysiä kuin mikäkin kahopää, mutta huomaan ettei täysin ole oma itsensä kuitenkaan kaikissa tilanteissa. Onneksi päätös on nyt tehty, aika varattu ja sen mukaan mennään! Ate kävi Nismon kanssa aamulla palverin asiasta kuten "mies miehelle" ja kertoi ettei hänen aikaisemmat koirat ole mitenkään kärsineet pallittomuudesta, päinvastoin ;) . Hih, Nismo jopa näytti siltä että se kuunteli vaikka ei varmana tajunnut hölkäsen pöläystä :D .

Taas on Aten kanssa menty koko viikko tuhatta ja sataa! Joskos tänään olisi rauhallinen ilta :) ??

20.9.2011

Möllitokossa

Hui kun eilen tuli kiire! Espoosta kun lähtee vähän yli viisi ja kuudelta täytyisi olla jo kentällä paikallaanmakuussa niin hoppuhan siinä tulee :D ! Nemo osallistui nakkiluokkaan jossa löyhä arvostelu ja palkkaaminen ok. Nismo osallistui mölleihin ihan ALO luokan säännöin.

Pikkuruinen ja touhukas Nemo hauskuutti yleisöä, tuomaria, sihteeriä ja kaikkia jotka tuon touhukkaan minilemmun näkivät :D ! Pojoja kerättiin 120 (max 160p.) . Tässä osa-alueittain kertomukset, pisteitä en muista:

Paikallaolo (1 min, hihnanmitta) - teki "Nemot" ja törötti n. 50 sekuntia paikallaan ja sitten sinkosi minun luo aivan tohkeissaan. Uuno.

Seuraaminen - mikä seuraaminen?! Mikä seuraamiskohta?? Kontakti oli kyllä hyvä koko ajan ja näemmä koko kaavion voi tehdä myös pohkeenväistötyylillä ja välillä peruuttaen.

Liikkeestä maahanmeno - vein namilla ja jäi hyvin, nousi ekalla istumaan. Valmisteleva osuus kaamea räpellys :D

Liikkeestä seisominen - ai häh?? Mikä seisominen? Jos tuun kuitenkin perässä..

Luoksetulo - tämä oli nappisuoritus Nemolta! Ja mikä vauhti :D .

Estehyppy - meinasi varastaa, sain käskytettyä, ekalla yli ja sitten hirveellä kurvilla takaisin mun luo.

Lisäksi Nemohan esitti n. 10 kpl piruetteja takajaloillaan ja juoksi A-esteen pariin kertaan. Yleisvaikutelmasta saatiin 10 koska Tuija sanoi että noin iloisesta menosta ja yhteistyöstä ei voi muuta antaa kuin täydet. Hassu Nemo :) .

Nismo on ollut hieman vaisu pari päivää aika ajoin..ruoka maistui tänä aamuna ihan normisti ja liikkuu ihan normisti mutta jokin sitä painaa..huomasin jo eilen kun otin sen paikallaoloon, että kaikki ei ole hyvin. Pieni yritti parhaansa, mutta se tekemisen meininki mitä meillä normisti on, se puuttui. Paikallaolo nollattiin, mutta olen silti äärimmäisen tyytyväinen! Maa oli märkä, ilma sateinen ja se jäi hyvin. Vierestä lähti koira ja toinenkin eikä silti noussut. Yskäkohtaus iski mulle - Nismo nousi istumaan ja meni heti takaisin maahan. Nousi ekasta istumaan ja vaikeista olosuhteista huolimatta pysyi koko 2 minuuttisen. JES! Seuraamisesta puuttui jo jotain - ei normia tirehtöörimarssia ollenkaan. Liikkeestä maahanmeno - ei meinannut lähteä mukaan ollenkaan? Luoksetulossa kun jäi mun kutsusta huolimatta istumaan päätin keskeyttää - jokin oli selkeästi vialla. Kati epäili kentän pimeyttä ja varjoja syyksi..en sitten tiedä. Parkkiksella teki paremmin, mutta se jokin siinäkin puuttui. Kotona ihan normaali. Tutkin sen, venytin ja vanutin, painelin ja känätelin - ei mitään?? Tänä aamuna juoksenteli pihalla kuin päätön apina ja tottiskin maistui normiin malliin. En ymmärrä. Noh, olen tyytyväinen itseeni kuitenkin. Täytyy tuntea oma koiransa ja tietää koska on hyvä lopettaa hinkuttaminen eikä vaan vaatia.

Jätän Nismon tänään agilitysta pois vielä varmuudeksi. Hiskin kanssa Marjun treeneihin!

19.9.2011

Toivo on palannut!

Lauantaina Hiskin kanssa kaksi ERINOMAISTA rataa Lohjalla!!! Toivo nollista ja kolmosiin noususta on palannut! Meillä on niitä yliaikanollia jo liuta kakkosista ja sitten sellaisiakin jotka ei ole riittäneet luvaan..On siellä onneksi yksi ihan oikeakin luva. Masentavaa, mutta onneksi korjattavissa ja lauantai todisti sen oikein hyvin :) !

Seppo Savikon agirata x 2 ja molemmilta tulos 10. Aika riitti oikein reilusti, jäi 8-9 sekuntia ja etenemä oli oikein hyvä! Jihuu!!! Mun liikkumisesta on ollut puhetta ja Aten "piiskaamana" olen kiristänyt vauhtia, jättänyt turhan varmistelun pois ja antanut mennä vaan. Lisäksi ohjaus oli videolta katsottuna huomattavasti rohkeampaa! Virheistä huolimatta fiilis oli aivan erinomainen ratojen jälkeen. Suunta on ylöspäin! Ekalla radalla en ennakoinut käännöstä putken jälkeiselle hypylle tarpeeksi selkeästi ja rima kolahti alas. Hiski harvoin pudottelee, joten ei näitä tule mietityä, paitsi nyt kun virhe kävi. Koko rata oli oikein sujuvaa, hyvää liikkumista jne ja sitten se menikin puomin alasmenolla överiksi - ei toivoakaan että olisi pysähtynyt..Toiselle radalle samalla asenteella ja kepeillä käsi liian lähellä koiraa = Hiski kopautti hihaan ja siitä 5. Hyppy josta vedin valssilla yli - rima alas?! Kulma taas liian ahdas, näitä täytyy treenata paljon. Kontaktit meni hilkulle, mutta ei virheitä. Nollat oli siis taas niin lähellä, mutta niin kaukana :D ! Ainakin meissä molemmissa oli potkua niin perkeleesti! Kontakteja täytyy treenata kovalla vauhdilla paljon..kun hipsin - pysähtyy, kun juoksen - ei toivoakaan :D . Hyvä mieli ja kauhea palo treenaamaan ja uusiin kisoihin! Viikonloput on vaan aikasten täynnä ja seuraaviin ehtiikin vasta n. kuukauden päästä.

KIITOS Katille ja Miralle kisäpäivästä ja ONNEA vielä Nuuskulle :) !Kiitos myös rakkaalle miehelleni Atelle kun potkit vauhtia persuksiin ja Marjulle myös joka neuvoi ja tsemppasi radan vieressä.

Nismo on ollut seurannassa ja lauantain ihme-hepulin myötä kun se loikki edestakaisin väliä sohva-lattia hirveällä vauhdilla totesin että jalka taitaa olla kunnossa. Eikä edelleenkään ole ontunut jalkaa lenkeilläkään..Tänä aamuna se oli omituinen, söi vaan ruohoa ulkona ja ruoka upposi hitaasti. Vein vielä lenkille erikseen ennen töihin lähtöä, mutta oli taas jo normaali?! Ehkä ei mitään hälyyttävää. Nemo röyhkeä possu oli sitä mieltä että jos Nismo ei syö ruokaa, hänelle kelpaa hyvin ja kiersi kuppia ja Nismoa kuin kissa kuumaa puuroa. Ei kuitenkaan uskaltanut tunkea kupille kun tiesi että pöläytys käy. Jos Nismo ok kun menen töistä kotiin niin molemmat osallistuvat tänään möllitokoon kentällä!

Meidän hölmö musta eli Wilma on edelleen sitä mieltä että kääntää Hiskille häntää vaikka Hiski ei enää ole siitä kiinnostunut? Hmm..jätettiin ne vielä erikseen varmuuden vuoksi. Wilman kanssa eilen erityisen pitkällä lenkillä Pimun ja Katin kanssa. Oli ilo huomata miten hyvin se on kuulolla koko ajan. Pikkuisella äänellä kun kutsuu niin heti hakee kontaktia eikä hössötä ylimääräisiä. Oli oikein kiva lenkki!

Viikonloppuna se olisikin sitten Tuuloisten reissu Aten kanssa - ou jee :) !

14.9.2011

Treeniä treeniä!

Maanantaina Aten kanssa tokotreeneissä "vieraalla" kentällä hakemassa Hiskille uutta häiriötä ja Nismolle jääviä. Nemo toki rullasi myös mukana ja sai olla lisähäiriönä Hiskille :)!

Nismo oli taas niin mukava ja reipas. Se syttyi tekemiseen heti ja säilytti intonsa tahkoamisenkin jälkeen. Ate pyysi tekemään kokeenomaisen liikkeestä seisomisen jotta nähään mikä siinä menee pieleen/mitä täytyy korjata ja treenata. Minähän tein työtä käskettyä ja kuinkas kävikään?! Nismo teki kympin jäävän ja minä olin huuli pyöreänä...Noh, vahvisteltiin sitten käskyä ja yritettiin ottaa mun päänkääntöä pois mutta joo, nämä mun kaavamaiset rutiinit..ne on niin vaikeita poistaa! Sitten koiralle käskytystä perusasennossa siten että en edes vilkuile siihen. Toimi itseasiassa yllättävän hyvin. Luoksetulojen kanssa ongelmana edelleen kauas jääminen ja aikasemmin ajattelin etten ala korjaamaan, mutta välimatka vaan kasvaa. Ei halua tulla mun jalkoihin tai sitten tulee jalkoihin, peruuttaa ja jää istumaan/menee maahan. Hassua..ehkä se johtuu Nismon luonteesta yhdistettynä siihen periaatteeseen että meillä pienet koirat väistää itse tai jäävät jalkoihin. Ne ovat oppineet siihen ja Nismo ei luonteeltaan tällaisissa asioissa ole röyhkeä..toisin kuin Nemo joka tunkee suuhun asti. Aten neuvosta aamuruoka tulee Nismolle nykyään mun jalkojen väliin niin että seison. Ekana aamuna oli hankala, ei millään meinannut tulla mutta nyt jo sujuu mallikkaasti!

Tiistaina Hiski oli poissa agilitysta koska sen anturassa oli nirhauma. Ei vuotanut tai ontunut, mutta ei uskallettu riskeerata että aukeaa. Nismo treenasi alkeisjatkoryhmässä Elinan ja Pian opissa. Jälkikäteen harmittaa että hypyytin sitä..Oli vähän jähmeän oloinen eikä siis normaali sekopäinen itsensä ja ajattelin sen johtuvan vieraista isoista koirista joita oli paljon. Teki kyllä, mutta jotain puuttui. Rengas saatiin taas toimimaan! Syy haluttomuuteen selvisi eilen..hyppäsi alas tuolilta ja vinkaisi..vääntelin, kääntelin eikä mitään kipukohtaa..sitten nostin etuosaa ja "pudotin" etuosan maahan - jäykistyi mutta ei ääntäkään päästänyt. Huomasin kuitenkin ettei ole ok. Liikkuu hyvin ja juokseekin pihalla ihan miljoonaa..ainoa mitä keksin on viikon takainen tapaturma agilityssa josta ilmeisesti jäänyt jotain pientä? Voi miksi hyppyytin sitä tiistaina..Katsotaan miten etenee.

Wilma on edelleen vallaton - siis vallattomampi kuin normisti. Vallattomuuden saa kyllä myös hyvin kanavoitua eli toimii juoksussa parhaiten tottista ajatellen?! Aten kanssa ajateltiin möllitokoa sille ensi maanantaille mutta piru kun ei ehdi juoksu kokonaan loppua. Metsälenkillä saa olla sen kanssa tarkkana..menee nenänsä perässä kuin mielenköyhä. Ei se mihinkään karkaa ja tulee kun huutaa mutta irtoaa nenä maassa pelottavan kauas ja saa koko ajan sitä tarkkailla. Iloksemme se liikkuu tosi kivasti (Wilmaksi kivasti) ja varaa painoa suhteellisen tasaisesti. Jihuu!

Viikonloppuna olisi taasen koiramaista ohjelmaa..huomenna Hiskin kanssa Lägin kisoihin Lohjalle, sunnuntaina Hiskillä toko-koe. Toivottavasti lauantaina on hyvä ilma, voisi suunnitella erityisen pitkän lenkin Wilman ja hiippisten kanssa!

11.9.2011

Kisamainen viikonloppu :)

Aluksi KIITOS rakkaalle Atelle seurasta, tuesta ja naurusta koko pitkän viikonlopun! Hymy ei hyytynyt vaikka rullattiin tukka putkella koko ajan :) ! Kiitos ystävät kannustuksista ja tsempeistä kun minä hermoilin tokokokeita..ootte te tärkeitä!

Perjantaina epiksissä siis..Nismon kanssa kävi kehnosti :( . Mölliradalla ok, vauhti jees ja pikkuista korvattomuutta lukuunottamatta ihan kelpo suoritus. Kisaavien radalla se kompastui puomin ylösmenolla, löi leukansa puomiin ja jähmettyi paikalleen pitäen päätä sivulle ja silmiä kiinni :(. Hitto että pelästyin kuitenkin samalla ajatellen että jos nyt hössötän, pahennan vaan asiaa. Silti sydäntä riipaisi kun Nismoa ihan oikeasti sattui. Otin sen alas puomilta, tsekkasin että se on kondiksessa, pää kääntyy, ei arista mitään ja eikun takaisin puomille! Meni tosi hienosti :) !!! Uusinnassa otin vain pätkän hyppy, puomi, A, hyppy eikä mitään merkkejä ollut tapahtuneesta. Hassua että sen pehmeys ei agiradalla näy juurikaan. Onneksi ei käynyt pahemmin! Hiskin kanssa juostiin pari ihan kelpoa nollaa ja kontaktitkin ok! Se oli tosi hyvin kuulolla vaikka pelkäsin muuta. Seisotin pitkään puomin alastulolla ja se kesti sen hienosti. Tuli siinä kipaistua muutama rata Balun ja Nuuskunkin kanssa Miran puolesta :) .

Lauantaina Purinalla kaksi agirataa. Enpä ole koskaan aiemmin ollut agiradoilla, missä ei ole lainkaan keppejä?! Tuntui ihan kummalliselta :D ! Tuloksilla ei juhlittu (10 ja hyl), mutta hyvää vauhtia me mentiin!!! Kontaktit se possuili, erityisesti puomin ja siihen täytyisikin hakea varmuutta myös kovasta vauhdista..mun hipsiessä tai hipsien irrotessa ok, mutta juostessa tulee näemmä läpi ihan törkeästi. Radat oli aika kivoja, paljon tekemistä ja pari ihan "wau, jee" kohtaakin saatiin aikaan :) ! Ate videoi radat ja huomasin erään aika olennaisen asian mistä aina kaikki minulle huomauttaa..minä EN JUOKSE?! Miksi en juokse? Hiippailen kuin mikäkin koko radan ja hidastan sillä koiraa?! Ainahan siitä on sanottu mutta nyt sille täytyy kyllä jotain tehdä. Ate sitten juoksutti minua ja Hiskiä kellon kanssa samana iltana kentällä. Mun liikkumisella oli vain viidellä esteellä yli 3 sekunnin ero?! Voi taivas...nyt täytyy alkaa juoksemaan! Kentällä illalla myös hiiput - Nismolle tokohyppyä ja paikallaolo, Nemon kanssa eteenmenoa ja perusasentoja + agia tietty vähän.

Tänään oli sitten minun ja Nismon, molempien elämän ensimmäinen oikea toko-koe. Ei jännittänyt lähellekään niin paljon kuin BH-kokeessa mutta siltikin ihan kiitettävästi :D . Tuomarina Ralf Björklund ja koepaikkana Hanko. Tässä pisteet ja selvennykset:

Luoksepäästävyys 10

Ei ongelmia :)

Paikallaolo 9

Tyhmä minä. Meni ekasta maahan, makasi tosi hyvin nenä minuun päin ja maltillisesti liikkumatta, mutta kun palasin koiran viereen (aika tuntui ikuisuudelta!) ja annoin käskyn "istu" en odottanut yhtään vaan hätäpäissäni aloitin jo toista käskyä ja samalla Nismo jo nousi. Turha tuplakäsky vähensi yhden pisteen. Tämän jälkeen me oltiin jo siinä pisteessä että nyt on tehty jo se mikä mua eniten pelotti ja se meni upeasti!!! Myönnän, meinasin itkuun purskahtaa helpotuksesta.

Seuraaminen kytkettynä 9

Yksi perusasento taisi olla vino ja sitten tuli pari haukkua. Muutoin kontakti oli erinomainen, katkeamaton ja seuraaminen Nismon parasta tirehtöörimarssia! Erityisesti vasemmalle käännökset sujuivat komeasti. Tästä tuomariltakin erityiskehuja.

Seuraaminen taluttimetta 7

Tässä Nismo jäi haaveilemaan hetkeksi kesken seuraamiskaavion ja yksi perusasento jäi tekemättä. Lukuunottamatta näitä kahta hetkellistä virhettä, ihan passeli suoritus.

Liikkeestä maahanmeno 5

Olin varma että nollaamme tämän. Aina ollut meille vaikea liike..Jouduin melkein pysähtymään ja annoin kaksi käskyä. Pysyi hyvin ja nousi ekasta. Täytyy treenata :)

Luoksetulo 6

Jäi hyvin, lähti kuin raketti ja tuli minun eteen maahan?! Mitä ihmettä?? En tajua..en yhtään keksi mistä se on kuvitellut että näin tehdään :D . Siitä kahdella käskyllä perusasentoon.

Liikkeestä seisominen 6

Lähti vähän huonosti matkaan, mutta kiri hyvin kiinni ja annoin sekä käsimerkin että käskyn varmuuden vuoksi. Jäi kuin seinään ja käskystä perusasentoon.

Estehyppy 7,5

Tässäkin kävi jotain mystistä. Tuli hyvin esteelle ja kontaktissa, annoin käskyn, lähti, veti ennen estettä liinat kiinni ja kääntyi katsomaan minua ihan kuin epäröiden että saako mennä vai ei. Annoin uuden käskyn ja meni yli ja jäi seisomaan, ekasta istumaan.

Kokonaisvaikutelma 9,5

KOKONAISPISTEET 147,5

Ralf kehui Nismoa ihan hirmuisesti erityisesti iloisesta yhteistyöstä, energisyydestä ja täpäkkyydestä. Kuulemma oikein kiva koira ja työskentelyä on ilo katsoa :) ! Pistementykset ovat vain viilausta, Nismo oli erinomaisesti kuulolla, piti hyvin kontaktia ja oli oma itsensä. Olen Nismosta ihan hirmuisen ylpeä ja tuntui hyvältä mennä sen kanssa. Tämä oli meille koirakkona aivan mieletön juttu.

Hui, niin se viikonloppu sujahti ohitse!!! Wilman juoksu alkaa kääntymään pikkuhiljaa kohti loppuaan eli sen saa pian taas mukaan treeneihin, jihuu :) ! Kiva viikonloppu!

9.9.2011

Sataa,sataa ropisee...

Hieman jännitti keskiviikkona treenata sateessa kun toko-koe on tulossa..Nismo ei ole mikään satten ystävä. Toki tekee mutta pilke silmäkulmasta puuttuu kun silmiä täytyy siristellä kontaktissa ja korvat on luimussa. Jätin suunnitellun paikallaolon väliin..sen PITÄISI olla ihan hanskassa meillä, joten turhaa ottaa epäonnistumista viime metreillä. Liikkeestä seisominen ok, luoksetulo ok ja perusasennot ok samoin seuraaminen sateesta huolimatta :) ! Lyhyet, onnistuneet treenit. Sisällä ollaan otettu joka päivä perusasentoja ja edestä perusasentoon siirtymisiä...maahanmenoja yms..joskos huomenna vielä sitä tokohyppyä katsoisi? En tiedä..tuntuu hölmöltä viilata mitään yksittäistä ennen koetta..onko jo päivän selvää että mua JÄNNITTÄÄ?!

Tänään seuran epikset ja seuran mestaruuskisat Hiskin ja Nismon kanssa. Tavoite = Hiskille kunnon kontaktit, Nismolle hallittua ohjausta..Katsotaan kuin meitin käy :). Hiski on aika hmm...sekaisin Wilman juoksusta..mutta outoa kyllä, treeneissä se keskiviikkonakin toimi Aten kanssa ihan normisti? Ehkä oli jopa vielä parempi kuin normisti?! Silti en luo kauheita odotuksia huomisille agikisoille :D !

Wilman elämä on ollut tylsää kun täytyy olla eristettynä juoksujen takia..pikkuisen tokoa, liikkumista ja fyssaria..vähän Wilma kaipailee sitä oveririehumisa Hiskin kanssa mutta täytyy nyt vaan malttaa. Nemo on ottanut ärsyttävästi Wilman juoksun. Normaalisti niin kiltti ja kuuliainen otus menee ulkona ihan korvattomana joka suuntaan eikä tottele. ARG! Miksi mä en vaan varaa niille sitä kastraatiota?!

Onneksi on perjantai :)

7.9.2011

Putkesta putkeen

Pakkasin eilen Nismoa, Nemoa ja Hiskiä autoon pienen jännityksen kera. Wilmalla on juoksut ja parhaat päivät tietysti juuri nyt kun meillä olisi koiramaista ohjelmaa koko viikonlopuksi. Kiva että kauan odotetut juoksut alkoivat vihdoin koska sterkkauksen saa hoidettua sen jälkeen...mutta miksi parhaat päivät juuri nyt kun on toko-koe ja agikisat samana vkonloppuna?! Sisällä meidän korvat saa olla suhteellisen rauhassa..urokset nuuskuttelee ja ovat toki kiinnostuneita, mutta painuvat maate kun komento käy. Ulkona taasen...Wilma ULVOO tarhassa. Se ulvoo ja surkuttelee karseaa kohtaloaan niin, että ihmettelen kun naapurit eivät vielä ole oven takana kyselemässä että mitä helvettiä meidän talossa oikein tapahtuu :D ...ja tietysti Hiski vastaa toisesta tarhasta takaisin..konsertti on siis valmis. Voi tuska. Nismossa ja Nemossa ei näy muuta kuin pientä korvattomuutta ulkona, mutta muuten toimivat kohtuu normisti, syövät eivätkä uikuta.

Pelko osoittautui eilen kuitenkin aivan turhaksi sillä Hiski toimi täysin normisti, palkkautui ihan millä vaan ja oli hyvin kuulolla! JES! Marju oli tehnyt meille mielenkiintoisen radan jossa oli meille viimeksi niin vaikea niin vaikea putkesta putkeen kuvio..ne olivat rinnakkain ja välimatka iso ja puomi tietysti välissä etti päässyt lähellekään saattamaan. Eilen saimme kuitenkin kuvion hyvin onnistumaan kun rytmitin tarpeeksi! Kepit oli tosi hyvät ja puomin kontaktit jopa loistavat eikä vaan vähän sinnepäin "juupas-eipäs-pysähdynkö-lähdenkö" ..olin oikein tyytyväinen. Liikkuikin hyvin eikä ollut tahmea ohjattava. Välistävedot toimivat hyvin ja aika pienellä kaarroksella saatiin menemään. Huomasin taas että vekkailen turhissa kohdissa..ajattelen liikaa lähestymiskulmaa (=menee turhaa aikaa) sellaisissa kohdissa missä voisi antaa mennä vaan.

Nismo pääsi myös agiradalle! Marjuakin nauratti...ja minua...pieni koira ei meinannut karvoissaan pysyä, niin tohkeissaan se oli. Putkista ampuu kaaaaaaaaauas ja sille tarttis kyllä tehdä jotain. Haukkui lähdössä vaikka pysyi hyvin, se sitten meni sellaiseksi jojoiluksi kun inhoan sitä räksytystä. Keppejä verkoilla - ihan passelia. Puomi on vaan ihan paras, samoin A-este jotka suoritetaan sitkeästi loppuun asti vaikka kuinka irtoaisin sivulle. Missäköhän se on sen oppinut?! Välistävedotkin toimi hyvin ja takaaleikkaus putkelle. On se outo, varmana opiskelee itekseen agilitya :D .

Minilemmu Nemo sai temppuilla, mennä putkea ja keppejä. Varasin sille eilen sydän- ja silmätarkastuksen. Mulla on omat pelkoni ja syyni miksi varasin, mutta ei maalailla piruja seinille ennenkuin on lääkäriltä virallinen kanta. Tarkastus on lokakuun puolella. Nemon mieletä on muuten ihan parasta kun kissat raahaa päästäisiä, hiiriä ja lintuja pihalle, syö ne puoliksi ja jättää raadot meidän korjattaviksi. Yäk. Nemon mielestä ei ole yhtään yäk vaan niissähän täytyy kieriä niin että koko turkki on ihan limainen ja ruskea! Sen se on kyllä isältään perinyt..muistan kun kävin hakemassa Nemon ja tapasin pentueen isän. Se oli ulkona ja aivan kurainen - mielipuuhaa on (tai valitettavasti oli) kaikessa paskassa kieriminen :D .

Ate on PRO ja selvitti autonsa sähkövian muutaman vkon tutkimisen jälkeen. Siinä se taas nähtiin - periksi ei anneta prkele ;) ! Tämä tarkoittaa siis sitä, että asuntovaunua voi taas vetää!

4.9.2011

Epikset

Perjantaina liitelin Nismon ja Hiskin kanssa oman seuran epiksissä. Oli oikein kiva nähdä taas tuttuja ja Atekin oli Tuukan kanssa mukana joten kuviakin tallentui :) ! Nismo ja Hiski osallistuivat ulkopuolisina mölleihin ja molemmat tietty omaan luokkaansa kisaaviin. Tuomarina meillä oli ystävämme Elina Kukkasjärvi. Hiski teki molemmilla radoilla ihan ok nollat, vähän se oli mun mielestä tahmean oloinen ohjauksessa ja A:n alastulo oli sellaista "juupas, eipäs" . Pari kyllä ihan "jee, wau" kohtaa myöskin joten hyvä mielikin jäi! Nismo taasen...noh, se lähti vähän lapasesta :D . Pieni koira meni häntä tötteröllä putkista juuri niille esteille mille huvitti eikä tullut ohjaukseen. On se kummallinen koira..saatiin me ihan hyviäkin pätkiä aikaan ja kivaa että oli potkua, mutta ei vuotanut kuitenkaan.

Tässä kuvia, kaikki kuvat : Ate Kolulahti

Nismo valmistautuu radalle, tykkään kun sitä ei tartte viritellä tottikseen vaan se virittyy sillä tottiksella.


Paikallaoloa ennen rataa...


ja puomilla mennään!


...onhan se A-este noin pienelle aika korkea :D


Nismosta on pienellä opettamisella tullut aika kivasti liikkuva agihirmu ja se tykkää kauheasti..nyt kun saadaan keinu kuntoon niin jees ja kisoihin ;) ! Pohjatyö on ihan ok mallilla, nyt vaan maltillisesti.

Nemohan oli tietysti mukana ja sai temppuilla sekä olla valloittava taas omalla olemuksellaan, katsokaa nyt söpistelijää :



..ja vilkutus :D !


Tuukka treenasi Nemoa vielä seuraamisen, perusasentojen ja pyörimisen osalta - hauska kaksikko ja Tuukan mielestä oli vähintäänkin kunnia-asia kun Nemo totteli :).

Sitten Hiski liitelee :


Tykkään kun kuvissa näkyy, että se hakee esteestä kohtuu hyvin itsenäisesti oikean kohdan mistä hypätä ja mihin kääntyä.


Hui mikä hyppykorkeus!


Kääntyy, kääntyy..


Kohti ensi viikonlopun agikisoja :) ! Kiitos rakas kuvista :) !

Eilen Kati, Pimu, minä ja Nismo + Nemo lähdettiin pitkästä aikaa Kisakalliolle lenkkeilemään ja otettiin oikein eväätkin mukaan. Lukuunottamatta sitä sivuseikkaa että lounastauko tapahtuikin kodan sijaan kivien päällä, reissu meni oikein mahtavasti :D ! Tottakai juuri se kota missä me ajateltiin lounastaa, oli räjäytetty. Maasto oli oikein kaunis, EI YHTÄÄN HIRVIKÄRPÄSTÄ, oli vesistöä, nousua ja laskua parituntisen matkamme varrella..pikkuiset eivät osoittaneet mitään hyytymisen merkkejä, kuten ei aiemminkaan :). Kaikki meistä nautti aivan täysillä!

Wilman kanssa on jumpattu edelleen kovasti ja nyt kun sillä on juoksut, se on kaikessa vielä mahottomampi kuin normisti..seuraamisessakin täytyy oikein ponkaista suoraan ilmaan kun käsky käy :D ! Liikkuu edelleen ihan ok ja tosiaan tykkää selkeästi kaikista fyssari -harjoituksista.

Ensi viikko täytyy treenata toko -kokeisiin ja Hiskille kontakteja...miksi viikonloppu jo loppuu??! Kiitos muuten eilisestä kaikille asianosaisille :D !