Pöh..mä kirjotin viime viikolla piiiiiiitkän jutun tänne ja se on näköjään kadonnut johonkin??! Ei oo luonnoksissa eikä missään muuta kuin otsikko. Kyllä nyt ärsyttää, siinä oli Nemon agitreeneistä, ohjauksesta ja mun ja Hiskin vuoden agilitytulokas tittelistäkin vaikka mitä!!!! Perkeleen perkele :(
Mun auto on tullu huollosta! Yli neljän TONNIN lasku ei todellakaan mieltä kyllä lämmittänyt, mutta taas saa ajella :) ! Töihin meneminen on huomattavasti helpompaa ja ei tartte kokea huonoa omaatuntoa kun vaivaa muita kyydityksillä jne. Iso kiitos siis kaikille jotka ovat auttaneet autotonta minua! Erityiskiitos kuuluu Atelle joka on urhoollisesti muuttanut aikataulujaan jne että olen päässyt kulkemaan. Palkinnoksi ihanasta itsestään Ate saikin Baileys putelin ja hoffikirjan :).
Viikonloppu oli niin hauska, riemukas, opettavainen ja ihana. Ate ja minä pakattiin Hiski + Nismo & Nemo autoon perjantaina ja suunnattiin Hauholle kennelpäiville. Paikalla oli kauhea kasa merkkarihoffeja omistajineen ja perheineen :) !! Perjantaina purettiin lähinnä auto ja tsekkailtiin paikkoja. Humina oli meijän talon nimi jossa oli siis sellainen oleskelutila, suihkut ja kaikille omat huoneet. Koko paikka oli samanlaisten talojen kylä jossa lisäksi päärakennus missä syötiin ja otettiin drinksua :). Musiikki ei ollut kauhean antoisaa, humppaa ja valssia...eikä Ate lähtenyt tanssimaan vaikka kuinka vonkasin!
Lauantaina aamusta kello soi seiskalta ja eikun koirat lenkille. Tietä ja mettää oli tosi kivasti, ainoa jännitys pimeässä oli että kuinkakohan monta irti olevaa hoffia tulee kirppuja vastaan ;). Onneksi ei mitään sellaista kuitenkaan sattunut ja muutenkin kaikilla oli koirat "näpissä". Aamupalan jälkeen kokoonnuttiin esittelyä varten ja alettiin jakamaan koulutusryhmiä. Me mentiin Aten kanssa hakumetsään ja saatiin Hildenin Joukolta hyviä vinkkejä ja harjoituksia hakua varten :). Mä pääsin maalimieheksi Joukon ja Sirkan hoffeille ja tehtiin siinä sitten koiran mukaan jos jonkimoista motivointia..ohjeita sateli kauheasti mitä pitää tehä mitenkin ja kaikesta mä kaiketi selvisin koska kukaan ei suuttunu, pääsin pois metästä eikä siellä hakumetässä kukaan koirakaan purrut :) ! Lounaan jälkeen mä toin kirput katselemaan pentutestausta, viettikartoitusta yms joita hoisi koirakko kerrallaan joku mies jota en nyt kuollakseenkaan muista nimeltä?! Opaskoirakouluttaja, armeijan käytössä olevia koiria kouluttanut, pentutestaaja....mukava mies! Kaikkien hoffiomistajien oli pitänyt keksiä sille jokin ongelma ratkottavaksi ja niitä käytiin sitten läpi + testattiin viettien voimakkuuksia. Ate ja hiski ratkoivat jäljellä ilmaisua ja nyt mä en taas voi tänne kirjoittaa kaikkea innostuksissani, kun Ate haluaa varmasti omaankin blogiin kirjoittaa :). Kirput saivat sitten tokoilla siinä sivussa ja lähinnä totutella olemaan isojen koirien ympäröimänä. Erityisen tyytyväinen olen Nismoon joka osoitti todella hyvää kontaktia seuratessa eikä lainkaan hermostunut toisista koirista. Yllättävän vähän muutenkaan päästivät mitään haukkuja, paitsi sisällä piti jonkun verran "vahtia" ;). Ate ohjasi tokossa muutamaa hoffia ja antoi vinkkejä miten edetä missäkin eteenpäin. Oletettavissa on että näiden kennelpäivien jälkeen NuPun koiraklubin hoffimäärä taas on kasvussa ;).
Lauantai meni sitten ihan hirmuista vauhtia vaikka niin aikaisin oltiinkin liikenteessä. Iltaohjelma oli niin hullua kuin tuolla porukalla kuvitella saattaa ;). Atekin pääsi "muovailemaan" ja kertoi kaikille visuaalisen näkemyksensä Hiskistä mäyräkoirana..hih! Tanssimaankin päästiin sitten ryhmänä ja yksilöinä ja jopa Ate meni kengät viuhuen pitkin lattiaa! Tai sitten ei..kyllä se osallistui mutta ilme oli juuri sellainen "onko pakko jos ei taho" :D ! Rairaita tuli vedettyä aamu puoli kuuten saakka! Äkkiähän siinä venähtää kun aletaan yöllä koiria kouluttamaan alkoholin merkeissä ja ilman koiria ;). Hauskaa oli, todella hauskaa! Aamulla 1,5 tunnin unien jälkeen voi vaan kuvitella millaista juttua Atella ja mulla oli koko sunnuntai päivän. Ei taivas...naurettiin niin että mulla tuli mahakin kipeäksi. Ate oli muutenkin ihan parasta seuraa! *onnellinen hymy*
Sunnuntaina oli TOTO juoksu ja matka oli n.150 metriä..ei siinä muuten mitään mutta krapulaisena tuollainen matka tuntui maratonilta. Hiski pokkasi tästä touhusta pokaalin! Me Aten kanssa molemmat juostiin sitä "karkuun" kiljuen ja huutaen ja lähettäjä kun päästi Hiskin perään, sehän pyyhki sieltä miljoonaa tulemaan :). Aatteli varmaan että ei noita kahta hullua kannata kahestaa jättää, ei tiedä mitä vielä sattuu. Mölkkykin sai ihan uuden merkityksen kun sitä koirien kanssa pelattiin. Koiran piti käskystä hakea mölkyn palikoita niin paljon kuin minuutissa ehti ja pisteitä sai aina numeroidun mölkyn mukaan. Hauska laji ja tosi hyvä motivointi noutoon kun oli niin erilaista ja kaikki kannusti toisiaan ja koiriaan :). Palkintojen jaossa Tupu oli muistanut Atea ja Hiskiä hienolla pokaalilaatalla suoritetusta BH kokeesta. JEE!!!
Kaiken kaikkiaan TODELLA onnistunut reissu, oli niin ihanaa. Tänäkin aamulla vielä väsytti ihan perkeleesti mutta silti tuoreena muistissa on rakas matkaseura, uudet mukavat tuttavuudet, koulutukset, yhdessäolo, kaikki! KIITOS!
Mä muuten ilmoitin Hiskin virallisiin agikisoihin! Oon hullu...aloitetaan "kevyesti" n. 500 koiran edessä Purina areenalla Helsingissä. Huh! Tarkka päivämäärähän on sunnuntai 22.11. Nemon viralliset Liedossa on nyt sunnuntaina, APUA! Ja lauantaina Hiskillä on Lägin möllikisat. Tosi hyvää häiriötreeniä..jännittää silti motivoituuko se vai meneekö reisille.
Ruttu the man oli hoidossa Ninalla ja oli osoittanut pääosin hyvää käytöstä :)!!! Oli se ratketa riemusta kun kävin sen eilen hakemassa, voi että! Korskunta vaan kuului, kuolaa lensi ja ruoskahäntä viuhui kun Ruttu kertoi miten kauhean kova ikävä oli ollut :) ! Ihana pieni tiikeripoika.
Ei tarvinnut muuten eilen kysellä nukkumattia kun meni sänkyyn...
Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....
19.10.2009
Kerhon mestaruus 2009
Viikonloppuna Nupun Koiraklubi järkkäsi mestaruuskisat omille koirilleen, lajeina TOKO (vai mölleissä tai alossa kisaavat koirat) ja agility. Molemmista lajeista valittiin sekä vuoden tulokas että vuoden mestari. Molemmissa lajeissa kisattiin siis kahdessa sarjassa. Ate tuomaroi tokon mikä tarkoitti siis sitä, että Ruttua ohjasi ystäväni Kati Manninen. Kati omistaa rottweilerin Pimun jonka kanssa harrastaa tokoa ja pk puolelta jälkeä. Tässä nyt sitten koirittain miten meni.
Ruttu the huuli (Ate kirjoitti näin ihan arvostelulomakkeeseen)
Pisteet: 43 p. Hohhoijaa...
Pisteet kertoo jo varmasti miten surkeasti meni. Me edellisenä iltana kokeiltiin miten Ruttu toimii Katilla ja se oikeasti teki ihan nappisuorituksia. Lauantaina se sitten päättikin pelleillä eikä tehnyt oikeastaan yhtään mitään. Pisteet tulivat lähinnä estehypystä (9) ..Lähti paikallaanmakuusta ja nyt sitten on sellanen homma että tätä tahkotaan seuraava viikko. Mun on tiedettävä että se pysyy ja kun treeneissä se pysyy AINA. Jos se siellä edes lähtisi niin pääsisin komentamaan mutta kun ei..aina vaan kisoissa. Ruttu sikaili ja karkaili Katilta kentällä leikkimään ja Atea katsomaan. Mä tarkkailin suoritusta autosta piilossa Rutulta..Pisteet kuitenkin Katille siitä että se yritti ja pysyi koko suorituksen ajan tyynenä eikä luovuttanut vaikka moni olisi häpeissään poistunut kentältä. Mä sitten suorituksen jälkeen tokosin sillä ja taas se toimi hyvin. Ihme pöhkö koko Ruttu :D !
Nemo, kirppujen kirppu
Agility, mestaruusluokka, sijoitus 6.
Yhdeltä esteeltä virhe ja aikavirhettä 15 s. :( ...kyllä surkeaksi vetää tuo aikavirhe..
Nemo oli ihan hyvässä vireessä, irtosi, tuli ohjaukseen, pujotteli hyvin mutta oli hidas puomilla ja pitkällä hyppysuoralla. Hauskaa meillä oli radalla, ennen rataa ja sen jälkeen :) ! Virhe tuli TAAS mun rintamasuunnasta, työnsin esteelle ja Nemo lähti takaakiertoon koska olin niin vinossa. Täysin mun moka. Nemo sai taas ihastusta osakseen ja hurjat taputukset :) !
Hiski the hovawart
Agility, tulokasluokka VOITTO!
Mulla oli paha aavistus edellisenä iltana kun kävin Hiskin kanssa pitkän tauon jälkeen nopeasti agiradalla. Siinä oli niin paljon intoa että olin aivan varma ettei se pysy mulla näpissä siellä radalla. Aamulla, ennen kentälle lähtöä se hönötti kuin mikäkin kakara, pölli Atelta sukan jne ja mä sanoin jo Atellekin että tästä taitaa tulla aikamoinen show. Tosiaan voitto nykäistiin tulokasluokasta, 15 virhepistettä. Ärsyttäväähän tässä on se että 15 vp tulivat täysin taas mun virheistä. 5 vp tuli puomin kontaktilta koska mä en pysäyttänyt vaan ajoin putkeen sitä hulluna jolloin se nappasi siitä vitosen..tyhmä minä. 5 vp tuli pudotetusta rimasta, mä käännyin liian aikaisin kääntämään sitä puomille jolloin se hyppäsi suoraan riman päälle. Olisi pitänyt lähettää kauempaa ja kääntyä vaan myöhemmin. Viimeinen 5 vp tuli siitä että mä en yksinkertaisesti ehtinyt! Neljän hypyn suora ja me lähettiin melkein yhtä matkaa. Työntö hypylle ja juoksuun ja tiesin jo siinä vaiheessa etten tuu ehtimään, olisi pitänyt saada enemmän etumatkaa koska en ole Hiskille opettanut eteenmenoa agihypyillä..Hauskaa meillä kuitenkin oli ja olin tyytyväinen siihen miten hyvin Hiski luki mua radalla eikä innostaan huolimatta tehnyt omia ratkaisuja ja irtosikin jonkun verran, putkille varsinkin! Hyvä Hiski! Ja kiitos Ate koiran lainaamisesta! Hiskin möllikisa putki alkaa 31.10 kun osallistutaan Lägin hallicupin ensimmäiseen osakilpailuun. Saa nähdä miten käy...tuleeko vaan puru pakaraan ja sitten se lähtee Atea etsimään. ;)
Mimmu ei sitten päässyt ollenkaan kisaamaan ja mua harmittaa jälkikäteen kun en ottanut sitä tlokasluokkaan agilityyn :(..noh, myöhäistä sitä nyt on pohtia. Lisää vaan treeniä ja nokka kohti möllikisoja sen kanssa!
Hienosti meni kisat kaikinpuolin ja kiitos taas mukana olleille työmyyrille!!
Mestaruuskisojen jälkeen Ruttu ja Pimu pääsivät metsälenkille riehumaan. Ne tulivat niin hyvin toimeen että oli ilo katsoa niiden menoa. Leikkivät ja painivat mutta menivät myös omia hajujaan ja polkujaan. Katin kotipaikan metsiköissä on hyvä kävellä kun ei tule ketään vastaan ja maasto on helppokulkuista mutta kuitenkin vaihtelevaa. Ruttu kahlasi innokkaana ojissa ja juoksi pusikot heiluen :) ! Oon niin tyytyväinen että ne tulivat juttuun keskenään niin hienosti!!! Toisaalta ei siitä kyllä kauheasti ollut epäilystä, molemmat kun yleensä ovat sellaisia kaikkien kavereita :)
Nemo & Nismo, jotka ovat saaneet myös yhteisnimen; hiippalakkiset homoveljekset ;) olivat eilen Ninalla päivähoidossa. Hain ne Aten kanssa iltasella ja Nina sanoi Nean treenanneen niiden kanssa joten iltaruokaa ei todella tarvinnut antaa ;). Kirput olivat olleet reippaita poikia ja helppoja hoitolaisia!
Se, että ihminen josta välittää, josta tykkää oikeastaan ihan hirveän kovasti, koko sydämestään, on myös se jonka kanssa jakaa harrastuksen kaikkine iloineen ja suruineen niin kyllä se vaan antaa niin paljon. Olen niin tyytyväinen elämääni. Olen onnellinen.
Ruttu the huuli (Ate kirjoitti näin ihan arvostelulomakkeeseen)
Pisteet: 43 p. Hohhoijaa...
Pisteet kertoo jo varmasti miten surkeasti meni. Me edellisenä iltana kokeiltiin miten Ruttu toimii Katilla ja se oikeasti teki ihan nappisuorituksia. Lauantaina se sitten päättikin pelleillä eikä tehnyt oikeastaan yhtään mitään. Pisteet tulivat lähinnä estehypystä (9) ..Lähti paikallaanmakuusta ja nyt sitten on sellanen homma että tätä tahkotaan seuraava viikko. Mun on tiedettävä että se pysyy ja kun treeneissä se pysyy AINA. Jos se siellä edes lähtisi niin pääsisin komentamaan mutta kun ei..aina vaan kisoissa. Ruttu sikaili ja karkaili Katilta kentällä leikkimään ja Atea katsomaan. Mä tarkkailin suoritusta autosta piilossa Rutulta..Pisteet kuitenkin Katille siitä että se yritti ja pysyi koko suorituksen ajan tyynenä eikä luovuttanut vaikka moni olisi häpeissään poistunut kentältä. Mä sitten suorituksen jälkeen tokosin sillä ja taas se toimi hyvin. Ihme pöhkö koko Ruttu :D !
Nemo, kirppujen kirppu
Agility, mestaruusluokka, sijoitus 6.
Yhdeltä esteeltä virhe ja aikavirhettä 15 s. :( ...kyllä surkeaksi vetää tuo aikavirhe..
Nemo oli ihan hyvässä vireessä, irtosi, tuli ohjaukseen, pujotteli hyvin mutta oli hidas puomilla ja pitkällä hyppysuoralla. Hauskaa meillä oli radalla, ennen rataa ja sen jälkeen :) ! Virhe tuli TAAS mun rintamasuunnasta, työnsin esteelle ja Nemo lähti takaakiertoon koska olin niin vinossa. Täysin mun moka. Nemo sai taas ihastusta osakseen ja hurjat taputukset :) !
Hiski the hovawart
Agility, tulokasluokka VOITTO!
Mulla oli paha aavistus edellisenä iltana kun kävin Hiskin kanssa pitkän tauon jälkeen nopeasti agiradalla. Siinä oli niin paljon intoa että olin aivan varma ettei se pysy mulla näpissä siellä radalla. Aamulla, ennen kentälle lähtöä se hönötti kuin mikäkin kakara, pölli Atelta sukan jne ja mä sanoin jo Atellekin että tästä taitaa tulla aikamoinen show. Tosiaan voitto nykäistiin tulokasluokasta, 15 virhepistettä. Ärsyttäväähän tässä on se että 15 vp tulivat täysin taas mun virheistä. 5 vp tuli puomin kontaktilta koska mä en pysäyttänyt vaan ajoin putkeen sitä hulluna jolloin se nappasi siitä vitosen..tyhmä minä. 5 vp tuli pudotetusta rimasta, mä käännyin liian aikaisin kääntämään sitä puomille jolloin se hyppäsi suoraan riman päälle. Olisi pitänyt lähettää kauempaa ja kääntyä vaan myöhemmin. Viimeinen 5 vp tuli siitä että mä en yksinkertaisesti ehtinyt! Neljän hypyn suora ja me lähettiin melkein yhtä matkaa. Työntö hypylle ja juoksuun ja tiesin jo siinä vaiheessa etten tuu ehtimään, olisi pitänyt saada enemmän etumatkaa koska en ole Hiskille opettanut eteenmenoa agihypyillä..Hauskaa meillä kuitenkin oli ja olin tyytyväinen siihen miten hyvin Hiski luki mua radalla eikä innostaan huolimatta tehnyt omia ratkaisuja ja irtosikin jonkun verran, putkille varsinkin! Hyvä Hiski! Ja kiitos Ate koiran lainaamisesta! Hiskin möllikisa putki alkaa 31.10 kun osallistutaan Lägin hallicupin ensimmäiseen osakilpailuun. Saa nähdä miten käy...tuleeko vaan puru pakaraan ja sitten se lähtee Atea etsimään. ;)
Mimmu ei sitten päässyt ollenkaan kisaamaan ja mua harmittaa jälkikäteen kun en ottanut sitä tlokasluokkaan agilityyn :(..noh, myöhäistä sitä nyt on pohtia. Lisää vaan treeniä ja nokka kohti möllikisoja sen kanssa!
Hienosti meni kisat kaikinpuolin ja kiitos taas mukana olleille työmyyrille!!
Mestaruuskisojen jälkeen Ruttu ja Pimu pääsivät metsälenkille riehumaan. Ne tulivat niin hyvin toimeen että oli ilo katsoa niiden menoa. Leikkivät ja painivat mutta menivät myös omia hajujaan ja polkujaan. Katin kotipaikan metsiköissä on hyvä kävellä kun ei tule ketään vastaan ja maasto on helppokulkuista mutta kuitenkin vaihtelevaa. Ruttu kahlasi innokkaana ojissa ja juoksi pusikot heiluen :) ! Oon niin tyytyväinen että ne tulivat juttuun keskenään niin hienosti!!! Toisaalta ei siitä kyllä kauheasti ollut epäilystä, molemmat kun yleensä ovat sellaisia kaikkien kavereita :)
Nemo & Nismo, jotka ovat saaneet myös yhteisnimen; hiippalakkiset homoveljekset ;) olivat eilen Ninalla päivähoidossa. Hain ne Aten kanssa iltasella ja Nina sanoi Nean treenanneen niiden kanssa joten iltaruokaa ei todella tarvinnut antaa ;). Kirput olivat olleet reippaita poikia ja helppoja hoitolaisia!
Se, että ihminen josta välittää, josta tykkää oikeastaan ihan hirveän kovasti, koko sydämestään, on myös se jonka kanssa jakaa harrastuksen kaikkine iloineen ja suruineen niin kyllä se vaan antaa niin paljon. Olen niin tyytyväinen elämääni. Olen onnellinen.
16.10.2009
Tiikeripojan läksyjen tarkastus
Huh ja hih ;)...eipä ollut meijän liikkeestä maahanmeno mikään mallisuoritus keskiviikon TOKO treeneissä vaikka kyllä me ihan oikeesti oltiin treenattu! Kyllä se kotona osaa :D! Ilman katsepainostusta (=tuplakäsky) ja kunnon maahan-käskyä se ei mennyt liikkeestä maahan ekalla, eikä tokallakaan kerralla. Käskystä kyllä niiasi heti maahan, ryömi, mateli ja kun mä jatkoin matkaa niin hiippailikin perässä huulet lörpättäen. Ihme uuno..kolmas ja neljäs kerta menikin sitten ihan ok:sti mutta käytin käskiessä taas katsetta.
Tehtiin myös paikallaanmakuuta pallohäiriöllä. Kerran Ruttu nousi istumaan mutta ei lähtenyt uteliaana kauempana olevaa palloa katsomaan mistä olin todella yllättynyt. Olin ihan varma että pallon nähdessään se lähtee kuin ammuttu enkä saa sitä millään takaisin. Olen itse toivonut tällaisia häiriöharjoituksia paikallaanmakuuseen koska se on ainoa mikä tulevissa tokokisoissa mua pelottaa. Mua ei hävetä se ajatus että liikkeitä menee nolliksi, mutta se että koira karkaa kehästä tai paikallaanmakuusta kauhistuttaa mua jo valmiiksi. Tokokisoissa katsojana olleena olen kiinnittänyt huomiota siihen että kanssakilpailijat motivoivat koiriaan vinkuleluilla ja palloilla aika lähellä kehää toisten suorituksien aikana. Nämä tilanteet kun saan pysymään hanskassa niin Ruttu on täysin kisavalmis. En odota ensimmäisestä ykköstulosta mutta tulosta kuitenkin.
Seuraamiseen olen nyt todella tyytyväinen. Pysyy hyvin mukana käännöksissä ja täyskäännöksissä sekä säilyttää kontaktin pitkälläkin matkalla riippumatta mun käsien asennosta. Ei tarvitse lisäkannustusta vaan näyttää mun vieressä jo ihan oikeasti työskentelevältä koiralta :)!!
Kirput ovat nauttineet päivisin hyvästä seurasta. Ate on ollut kotosalla etätöissä kipeän niskan takia eikä se edelleen ole kunnossa :(. Inhottavaa katsoa vierestä kun toiseen sattuu eikä voi tehdä mitään asialle.
Huomenna meillä on Koiraklubin mestaruuskisat, lajeina TOKO ja agility. Ate joutui tuomaroimaan tokoa mikä tarkoittaa sitä että Ruttu osallistuu lainaohjaajalla :)! Kati lupasi osallistua sillä ja käydään tänään vielä vähän testaamassa miten Ruttu sillä toimii. Kati ja Ruttu ovat ennestään jo hyviä tuttuja ja Katin metodit koirankoulutukseen kulkevat niin samassa linjassa mun kanssa että uskon Rutun kuuntelevan sitä ihan ok:sti. Huomenna nähdään ja pääasia että Ruttu saa osallistua! Koska se ei ole vielä virallisissa ollut, se kisaa toko-tulokas tittelistä. GO RUTTU!
Agilityyn otankin sitten Nemon mestariluokkaan ja Hiskin tulokasluokkaan. Ate oli siis kiltti ja lainaa Hiskulaa mulle :). Yhtään ei olla ehditty treenata joten voi olla että videokamera kannattaa ottaa huomenna mukaan, mun ja Hiskin show saattaa olla hupaisa spektaakkeli ;) ! Mietin vielä Nismon osallistumista...kestääkö sen pää..
Se ois perjantai! Ensi viikonloppuna me lähetäänkin Aten kanssa reissuun eli nenät ja kuonot kohti kennelpäiviä. Ruttu menee hoitoon ja Hiski + kirput lähtee mukaan. Ate menee sinne myös kouluttamaan ja mä saan taas innokkaana katsella uusia koirakoita, uusia ohjaajia ja uusia tyylejä opettaa koiraa.
Tehtiin myös paikallaanmakuuta pallohäiriöllä. Kerran Ruttu nousi istumaan mutta ei lähtenyt uteliaana kauempana olevaa palloa katsomaan mistä olin todella yllättynyt. Olin ihan varma että pallon nähdessään se lähtee kuin ammuttu enkä saa sitä millään takaisin. Olen itse toivonut tällaisia häiriöharjoituksia paikallaanmakuuseen koska se on ainoa mikä tulevissa tokokisoissa mua pelottaa. Mua ei hävetä se ajatus että liikkeitä menee nolliksi, mutta se että koira karkaa kehästä tai paikallaanmakuusta kauhistuttaa mua jo valmiiksi. Tokokisoissa katsojana olleena olen kiinnittänyt huomiota siihen että kanssakilpailijat motivoivat koiriaan vinkuleluilla ja palloilla aika lähellä kehää toisten suorituksien aikana. Nämä tilanteet kun saan pysymään hanskassa niin Ruttu on täysin kisavalmis. En odota ensimmäisestä ykköstulosta mutta tulosta kuitenkin.
Seuraamiseen olen nyt todella tyytyväinen. Pysyy hyvin mukana käännöksissä ja täyskäännöksissä sekä säilyttää kontaktin pitkälläkin matkalla riippumatta mun käsien asennosta. Ei tarvitse lisäkannustusta vaan näyttää mun vieressä jo ihan oikeasti työskentelevältä koiralta :)!!
Kirput ovat nauttineet päivisin hyvästä seurasta. Ate on ollut kotosalla etätöissä kipeän niskan takia eikä se edelleen ole kunnossa :(. Inhottavaa katsoa vierestä kun toiseen sattuu eikä voi tehdä mitään asialle.
Huomenna meillä on Koiraklubin mestaruuskisat, lajeina TOKO ja agility. Ate joutui tuomaroimaan tokoa mikä tarkoittaa sitä että Ruttu osallistuu lainaohjaajalla :)! Kati lupasi osallistua sillä ja käydään tänään vielä vähän testaamassa miten Ruttu sillä toimii. Kati ja Ruttu ovat ennestään jo hyviä tuttuja ja Katin metodit koirankoulutukseen kulkevat niin samassa linjassa mun kanssa että uskon Rutun kuuntelevan sitä ihan ok:sti. Huomenna nähdään ja pääasia että Ruttu saa osallistua! Koska se ei ole vielä virallisissa ollut, se kisaa toko-tulokas tittelistä. GO RUTTU!
Agilityyn otankin sitten Nemon mestariluokkaan ja Hiskin tulokasluokkaan. Ate oli siis kiltti ja lainaa Hiskulaa mulle :). Yhtään ei olla ehditty treenata joten voi olla että videokamera kannattaa ottaa huomenna mukaan, mun ja Hiskin show saattaa olla hupaisa spektaakkeli ;) ! Mietin vielä Nismon osallistumista...kestääkö sen pää..
Se ois perjantai! Ensi viikonloppuna me lähetäänkin Aten kanssa reissuun eli nenät ja kuonot kohti kennelpäiviä. Ruttu menee hoitoon ja Hiski + kirput lähtee mukaan. Ate menee sinne myös kouluttamaan ja mä saan taas innokkaana katsella uusia koirakoita, uusia ohjaajia ja uusia tyylejä opettaa koiraa.
14.10.2009
Maasta se pienikin ponnistaa
Ennen kuin menen itse otsikkoon eli Nemon eilisiin agitreeneihin niinvoisin taas vaihteeksi kirota auto...se ei ole vieläkään tullut huollosta!!!! Alkaa ihan pikkasen kasvaa joku uloke otsaan..mrrr!!!
Marju veti eilen agitreenejä taas meille ja rataan tutustumisessa mä jo melkein menetin toivoni. Kiemuraa, kaamuraa, heittoja...kuinkakohan kävisi?! Lämmittelin Nemon taas hyvin ja se oli aivan intona! Annoin sen juoksennella kentän ulkopuoellla vapaana ja heittelin sille käpyä. Radalle lähdettiin lennosta. Hypyt oli osittain normaalikorkeilla eikä Nemolla ollut mitään ongelmia hypätä, liiteli vaan yli vaikka kentän pohjakin on pehmeä :)!!! Muurilla kosketti palikoita vähän, mutta ei pudottanut tai kieltänyt. A:lla on joskus ollut ongelmaa ohjauksessa, jos ei oikein kunnolla näytä, menee ohi. Nyt meni kauempaakin ja haki hyvin. Hypyltä toiselle piti hoitaa vippauksella, ei ihan sillä perinteisellä vaan jännällä sivuttaisella heitolla. Ensimmäinen yritys meni huonosti, Nemo kiersi koko esteen ja hyppäsi sen sitten väärästä suunnasta! Lisäksi mulla oli ongelma saada se käteen koska se irtosi niin hyvin ja nopeasti??!! Yleensä ehin hyvinkin sen mukaan mutta eilen mä olin aluksi koko ajan myöhässä, se on se Nemon uusi vaihde, siitä on tullut nopeampi, JEE :)! Toisella yrityksellä vippaus sitten onnistui ja meni ihan nappiin ja siitä putkeen. Irtosi tosi hyvin sinnekkin ja mä olin niin tyytyväinen. Saksalainen oli sitten aluksi haasteellinen. Mä oon tottunu ottamaan Nemo aina eteeni hypyltä koska se mahtuu siihen hyvin ja vauhti yleisesti katkeaa jos se jää mun taakse. Heti kun mä itse tajusin koko saksalaisen niin sekin meni hyvin eikä vauhti pudonnut yhtään! Sitten kepit...Nemo ehti kepeille ennen mua ja haki itse sisäänmenon. Melkein pilasin hyvät kepit sillä että jäin seisomaan suu auki sen nopeutta ja työskentelyä :)! Huomautuksena sain TAAS (mikse en opi) läksyjä aiheesta: rintamasuunta!! Koskakohan mä opin että Nemo lukee mua niin hyvin että ryssin itse suortuksia kääntymällä liian aikaisin jne..Kunpa tämä vauhti ja into säilyisi! Kunpa se vauhti olisi kisoissakin!! Jäi niin hyvä mieli treeneistä!
Tänään toivon että TOKOn ja PK:n välissä olisi edes 15 min aikaa jotta pääsisin Hiskillä treenaamaan agia. Sillä on kisat kahen viikon päästä eikä olla ehditty yhtään treenaamaan! Epävirallisethan ne on mutta kuitenkin..Hiskin ekat hallikisat :)! Siinä on potentiaalia paljonkin, kun vaan ehtisi treenaamaan enemmän.Antaisikohan Ate sen mulle lauantaina kerhon agimestaruuskisoihin? Hmm...
Aamusin on muuten jo pikkasen pimeetä, me lenkkeiltiin kirppujen kanssa sellaiset 5 km aamulla joista 2,5 km sai miettiä että onkohan se tie tässä vai ei :) ! Onneksi Nemo on suurimmaksi osaksi valkoinen niin se edes vähän hohkaa. Eipä siitä valoa tuu mutta en ainakaan astu sen päälle ;). Rutun kanssa pimeys ei haittaa. Sen kuulee kyllä kun se rymistelee metsässä ja tuhinasta ei voi erehtyä kun se lyttynaamansa kanssa nuuskuttaa menemään :). Tosin se ei tänäkään aamuna ollut järin vauhdikkaalla tuulella koska on todella aamu-uninen. On hassua miten noinkin energinen koira kun Ruttu haluaisi aamusin vaan jäädä petiinsä nukkumaan.
Jos kylmää tuulta ei lasketa niin kelithän on ollut mitä ihanimmat! Vähän aurinkoa ja sellaista kirpakkaa säätä..ihanaa! Mä oon yrittänyt olla myös mahdollisimman avulias ja touhukas kun Atella on niska todella kipeä :(. Eihän se kyllä mitään usko ja pysy paikallaan vaan heti kun silmä välttää niin johan se on jotain pihalla kikkailemassa. Se on sen luonto...puuhastella jotain koko ajan :).
Tänä aamuna mä lähin niin aikaisin että normaali aamupala Aten kanssa jutellen jäi väliin koska se jäi vielä peiton alle. Tuntui heti että koko aamu on ihan vaan murto-osa normaalista. Kyllä mä tarviin sen aamiaishetken sen kanssa aamusin niin pysyy hyvä olo loppupäivän :).
Illalla TOKOa, katsotaan ollaanko me Rutun kanssa opittu läksyt!
Marju veti eilen agitreenejä taas meille ja rataan tutustumisessa mä jo melkein menetin toivoni. Kiemuraa, kaamuraa, heittoja...kuinkakohan kävisi?! Lämmittelin Nemon taas hyvin ja se oli aivan intona! Annoin sen juoksennella kentän ulkopuoellla vapaana ja heittelin sille käpyä. Radalle lähdettiin lennosta. Hypyt oli osittain normaalikorkeilla eikä Nemolla ollut mitään ongelmia hypätä, liiteli vaan yli vaikka kentän pohjakin on pehmeä :)!!! Muurilla kosketti palikoita vähän, mutta ei pudottanut tai kieltänyt. A:lla on joskus ollut ongelmaa ohjauksessa, jos ei oikein kunnolla näytä, menee ohi. Nyt meni kauempaakin ja haki hyvin. Hypyltä toiselle piti hoitaa vippauksella, ei ihan sillä perinteisellä vaan jännällä sivuttaisella heitolla. Ensimmäinen yritys meni huonosti, Nemo kiersi koko esteen ja hyppäsi sen sitten väärästä suunnasta! Lisäksi mulla oli ongelma saada se käteen koska se irtosi niin hyvin ja nopeasti??!! Yleensä ehin hyvinkin sen mukaan mutta eilen mä olin aluksi koko ajan myöhässä, se on se Nemon uusi vaihde, siitä on tullut nopeampi, JEE :)! Toisella yrityksellä vippaus sitten onnistui ja meni ihan nappiin ja siitä putkeen. Irtosi tosi hyvin sinnekkin ja mä olin niin tyytyväinen. Saksalainen oli sitten aluksi haasteellinen. Mä oon tottunu ottamaan Nemo aina eteeni hypyltä koska se mahtuu siihen hyvin ja vauhti yleisesti katkeaa jos se jää mun taakse. Heti kun mä itse tajusin koko saksalaisen niin sekin meni hyvin eikä vauhti pudonnut yhtään! Sitten kepit...Nemo ehti kepeille ennen mua ja haki itse sisäänmenon. Melkein pilasin hyvät kepit sillä että jäin seisomaan suu auki sen nopeutta ja työskentelyä :)! Huomautuksena sain TAAS (mikse en opi) läksyjä aiheesta: rintamasuunta!! Koskakohan mä opin että Nemo lukee mua niin hyvin että ryssin itse suortuksia kääntymällä liian aikaisin jne..Kunpa tämä vauhti ja into säilyisi! Kunpa se vauhti olisi kisoissakin!! Jäi niin hyvä mieli treeneistä!
Tänään toivon että TOKOn ja PK:n välissä olisi edes 15 min aikaa jotta pääsisin Hiskillä treenaamaan agia. Sillä on kisat kahen viikon päästä eikä olla ehditty yhtään treenaamaan! Epävirallisethan ne on mutta kuitenkin..Hiskin ekat hallikisat :)! Siinä on potentiaalia paljonkin, kun vaan ehtisi treenaamaan enemmän.Antaisikohan Ate sen mulle lauantaina kerhon agimestaruuskisoihin? Hmm...
Aamusin on muuten jo pikkasen pimeetä, me lenkkeiltiin kirppujen kanssa sellaiset 5 km aamulla joista 2,5 km sai miettiä että onkohan se tie tässä vai ei :) ! Onneksi Nemo on suurimmaksi osaksi valkoinen niin se edes vähän hohkaa. Eipä siitä valoa tuu mutta en ainakaan astu sen päälle ;). Rutun kanssa pimeys ei haittaa. Sen kuulee kyllä kun se rymistelee metsässä ja tuhinasta ei voi erehtyä kun se lyttynaamansa kanssa nuuskuttaa menemään :). Tosin se ei tänäkään aamuna ollut järin vauhdikkaalla tuulella koska on todella aamu-uninen. On hassua miten noinkin energinen koira kun Ruttu haluaisi aamusin vaan jäädä petiinsä nukkumaan.
Jos kylmää tuulta ei lasketa niin kelithän on ollut mitä ihanimmat! Vähän aurinkoa ja sellaista kirpakkaa säätä..ihanaa! Mä oon yrittänyt olla myös mahdollisimman avulias ja touhukas kun Atella on niska todella kipeä :(. Eihän se kyllä mitään usko ja pysy paikallaan vaan heti kun silmä välttää niin johan se on jotain pihalla kikkailemassa. Se on sen luonto...puuhastella jotain koko ajan :).
Tänä aamuna mä lähin niin aikaisin että normaali aamupala Aten kanssa jutellen jäi väliin koska se jäi vielä peiton alle. Tuntui heti että koko aamu on ihan vaan murto-osa normaalista. Kyllä mä tarviin sen aamiaishetken sen kanssa aamusin niin pysyy hyvä olo loppupäivän :).
Illalla TOKOa, katsotaan ollaanko me Rutun kanssa opittu läksyt!
12.10.2009
TOTO juoksu & agitreeniä kirpuilla
Kuvat: Ate Kolulahti
Siinä ne nyt sitten on. Kaikki mun kolme "pikkuista". TOTO juoksu siis järjestettiin meijän koiraklubin puolesta launtaina. Ryhmiä oli kaksi, isot ja pienet koirat. Sää suosi ja oli hauskaa katsella kaikkien menoa. Lelut, kiljuminen, pomppiminen ja kaikki mahdollinen oli sallittua, kunhan koira tuli lähettäjältä mahdollisimman nopeasti maaliin :) ! Isojen matka oli n. 60 metriä ja pienten n. 40 metriä. Tässä ajat:
Ruttu, lörppähuulien kuningas 5.83 s - 5. sija
Nismo, meetvurstin pöllijä 6.47 s - 9. sija
Nemo, minidalmatialainen 8.24 s - 13. sija
Ruttu paahtoi vinkulelun ja pallon voimin minkä kintuistaan pääsi eikä jäänyt voittajasta kuin n. 0,5 s . Nismo ja Nemo tulivat myös lyhyillä jaloillaan niin lujaa kun pystyivät ja Nismon lisänimi "meetvurstin pöllijä" tuli siitä kun jätin sen lähettäjälle ja heilutin meetvurstia sen neän edessä, tarkoituksena lähteä sitten karkuun niin salmannopea Mimmuli (nismo) vetäsikin koko meetvurstin sitten turpaansa ja nielaisi kokonaisena :D!
Ruttu tokosi perjantaina kahden ihmisen, kahden rekan ja paukkuvien varasto-ovien häiritsemänä. Ei ollut moksiskaan ja teki mielellään. Kiinnitettiin liikkeestä seisomiseen erityistä huomiota ja alkoi jo sujuakin ilman sitä mun voimakasta tökkäsyä kädellä. Seuraaminen on sillä nyt ihanteellista ja muistin siitä taas palkkailla, tehä lyhyttä ja pitkää ja välillä heittää lelunkin. Meillä oli hauskaa ja Ruttu toimi kuin ihan oikea koira :)!
Nemon viralliset agikisat lähestyvät..mua jännittää nyt jo. Kaikkein eniten se hyppykorkeus. Ylihän tuo menee heittämällä mutta on jonkun verran tehnyt ahtaissa ohjauksissa riman alituksia. Täytyy mennä paikan päälle hyvissä ajoin että se tottuu hallin meteliin ja pääsen kokeilemaan sitä siinä pohjalla. Nemolle halli on kyllä paras mahdollinen paikka. Kävin torstaina treenamassa molempien kanssa ja Nemo teki keppejä, hypylle irtoamista ja taas keppejä, keppejä ja keppejä. Oli ilo taas tehdä sen kanssa, vauhtia riitti eikä kepitkään olleet sen mielestä tylsät. Ollaan tehty niitä nyt yksittäin ja yhdistettynä muutamaan hyppyyn. Menee sisään jo aika itsenäisesti mutta tarvitsee liikaa mun rytmitystä. Mitään käskyhokemista ei enää käytetä, vain kepit riittää. Luulen kyllä kisoissa varmistelevani, että vedän sen peruuttaen kepeille, käännyn vauhdissa ja rytmitän tarkkaan. Ettei vaan kaadu keppeihin meijän rata. Yliaikaa pelkään mutta puhdas rata on nyt tärkein. Katsotaan sitten mihin eväät riittää jatkossa ajan suhteen.
Mä olin torstaina Nemon treenauttamisen jälkeen niin hyvällä tuulella, että ajattelin hermoni kestävä Nismoakin agiradalla ;). Tuo kuumakalle kun on hieman verrattavissa sekopäiseen terrieriin agiradalla..Mä en tiedä mitä Nismossa oli tapahtunut!!! Perkele kun se oli hyvä ja NOPEA! Aloitettiin puomilla. Lähettiin yhtä matkaa ja mä juoksin TÄYSIÄ enkä silti ehtinyt lähellekään puomin loppua kun Nismo oli jo kontaktialueella ja ODOTTI paikallaan?! Ollaanhan me sitä treenattu mutta jotenkin Nismon kanssa tuo agi on vaan ollut motivointia ja meijän kahden päänhakkaamista yhteen koska Nismo kuumenee radalla niin paljon. Nytkin se kuumeni mutta kaikki se virta kanavoitui täysin nappiin! Otettiin lisäksi hyppy, takaakierto hyppy, A -yhdistelmää ja mä en voinu uskoa miten hyvin se toimi. Tuli ohjaukseen, meni aivan täysiä, antoi irtautuakin A:n vierestä ja häntä heiluen tuli heti kontaktiin ja näppiin kun vaadin :D!!! Josko sittenkin....josko sittenkin siitäkin saisi kisakoiran...
Hihi...Ate koki järkytyksen eilen kun mä palautin Hiskin peltoreissulta. Kyllähän mä tiesin että Hiski on pellolla/metsässä vapaana ollessaan kova kierimään mutta en mä jotenkin hoksannut että pellollahan on niitä pieniä kivoja, piikikkäitä siemeniä jotka jää tuollaiseen hoffiturkkiin aikasten jämäkästi kiinni muodostaen tupeeratun takkupallon :D ! Mä naureskelin Hiskille kun se pyöri ja riehui pellolla, oikein kunnolla kiehnäsi ja nautti kauniista, kirpeästä syysilmasta mutta voi luoja kun se nousi pois pellosta!!!! Siis se oli kauttaaltaan niiden takkupallojen ja siementen peitossa, korvat,jalat,häntä, mahan alus....pienen harjauksen sai tehdä että ne sai irti ;) !
Viikonloppu se taas meni vaan suhisten ohi..ilmat on alkanu kylmenemään ja luonto on aikasten kaunis nyt. Jos sitä lunta on tullakseen niin ihan vähän kiitos, juuri sen verran että päästää lasten ja Aten kanssa pulkkamäkeen ja sitten myös kiitos pysyvä -3 asteen pakkanen :) ! Ei räntää eikä vettä, kiitos!
8.10.2009
Rutun ilmoitus: vaihdetaan ohjaajaa!
Että voin olla koiralleni epäreilu :(
Se työskenteli eilen treeneissä kympin arvoisesti (tai no ehkä ysin) ja minä tein virheitä!!! Onneksi Ruttu antoi niitä anteeksi eikä kaikki vaikuttanut suorituksiin. Kaikista eniten riipaisi se Aten ilme...pettynyt ja ärsyyntynyt ilme mun huonosta suorituksesta :( . Täysin ymmärrettävää koska se on taas niitä asioita mistä se on sanonu mulle sata kertaa. Ehkä mä joskus opin..
Mun ongelma siis eilen oli se perkeleen hipsuttaminen! Eli kävelen kuin mikäkin ääliö jalkoja raahaten ja hitaasti hipsien. Aloin tekemään sitä joskus kun Ruttu edisti seuratessa. Enää se ei sitä tee ja silti se hipsiminen on jäänyt mun päähän. Aten palautteen jälkeen askellettiin kyllä reippaasti ja Ruttu seurasi pitkiä pätkiä ilman mitään palkkaa ja kädet olivat ihan normaalisti sivuilla heiluen. Treeneissä pidän usein vasenta kättä vähän koukussa mutta olen yrittänyt siitä luopua ja eilen tuli todistettua että hyvin se toimii ilman käsiapuakin seuraamisessa! Olin erittäin tyytyväinen myös siihen, että vaikka Ruttu oli käytännössä koko treenin vapaana (tietty käskyn alla) niin se ei kertaakaan osoittanut mielenkiintoa toisia koiria tai ohjaajia kohtaan. Ehkä se on kohta valmis ihan virallisiin kisoihin. Paikallaanmakuu vielä 100% varmaksi niin että vaikka toinen lähtisi vierestä niin se pysyy! Sitä treeniä enemmän ja uusia häiriöitä. Eilen tehtiin myös paikalla istumista ja epäilin Rutun menevän maahan kun tarpeeksi joutui odottelemaan. Ei mennyt vaan istui todella nätisti paikallaan vaikka yksi koira nousikin rivistä ja meni ohjaajansa luo. Liikkeestä maahanmenossa on alkanut taas valumaan eli on hidas menemään. Alkaa putoaamaan heti käskystä mutta mönkii, mönkii...ja kun lopulta pääsee maahan niin siellä kyllä pysyy. Liikkeestä seisominen...blaah...se oli huono..tai ala-arvoinen lähinnä. Treenin puutetta, myönnän. Oli kyllä tosi kivat tokotreenit!!! On aina kiva sulkea kentän portti ja tyytyväisenä leikittää koiraa siinä ulkopuolella. Ensi viikon ma ti + viikonlopun tehdään nyt sitten liikkeestä seisomista ja paikallaanmakuuta isossa häiriössä.
Ruttu sai taas loppuviikoksi päiväseuraa koska mun kämppään tuli vierailulle asunnon vanha asukki kolmen koiransa kanssa. Kyllä varmasti riittää menoa ja meininkiä. Sain muutama tunti sitten puhelun että pallolla on pihalla leikitty kovasti ja painittukin on toisten kanssa. Go Ruttu :) !!! Kivempi olo itsellä kun sillä on työpäivän ajan jotain puuhaa.
Eilen PK porukka lähti TOKOn jälkeen Aten pihan viereiselle pellolle tekemään esineruutua. Hienosti nousi esineet kaikilla ja yksi porukasta on vielä ihan pentukin! Silti työskenteli hyvin ruudussa ja toi innokkaasti. Se onkin Hiskin puoliveli ja siksi varmastikin niin viisas ;) ! Mun homma oli pidellä Hiskiä kun Ate opasti muita esineruudun kanssa ja se olikin sitten haasteellista! Hiski oli tasan sitä mieltä että mähän en sun kaa tähän jää kun iskä tekee tuolla pellolla joain kivaa toisten koirien kanssa! Kehityskeskustelun jälkeen me kyllä Hiskin kanssa todettiinettä parempi se on vaan nätisti odotella ;)
Tänä aamuna Nemolle kävi hassusti. Pahaa aavistamaton Nemo aamu-ulkoilun lomassa viipotti kohti koiratarhaa Aten pihalla kunnes Nappi alias Kappelo hyökkäsi sen kimppuun! Nappi aina jallittaa kirppuja ja pyörittelee niitä ja joskus ne ihan yhdessäkin intoutuvat leikkimään..nyt Nappi vaani pusikon pimeydessä ja kun tutkavalo syttyi, samassa se teki ruohikosta hirmuisen hypyn kohti Nemoa ja kaatoi toisen!! Mylläsi hetken kaatuneen Nemon niskassa ja ampui taas pimeyteen täyttä vauhtia...ihan hullu kissa! Nemo ei oikein ymmärtänyt että "mikä-se-oli-ja-mistä-se-tuli" vaan jäi hölmistyneenä tuijottamaan pimeyteen. Nemo raasu...Ate tietysti nauroi ihan hulluna kun kerroin sille Nemon kauhean kohtalon ja kyllä mua itteäkin nauratti :D! Riepottelis Nismoa mielummin, se vois sen aina välillä ansaitakin!
Yritän iltasella ehtiä vähän agilitya treenaamaan Nemolla...katsotaan kuin käy, kerkeekö vai nöy..Nismo ja Nemo ovat myös varmaan aika väsyneitä koska ovat tänään sikoni toivomuksesta koko päivän siellä kyläilemässä. Siskon lapset odottivat niitä kuin kuuta nousevaa ja kuulemma tekevät temppuja ja hyppyjä :) ! Voivat pienet olla aika rikki hulinapäivän jälkeen..
Viikonloppuna olisi TOTO juoksu ja me ajateltiin Rutun kanssa korjata isojen koirien voitto ;)!!! Jos jotain siinä koirassa on niin vauhtia!!
Se työskenteli eilen treeneissä kympin arvoisesti (tai no ehkä ysin) ja minä tein virheitä!!! Onneksi Ruttu antoi niitä anteeksi eikä kaikki vaikuttanut suorituksiin. Kaikista eniten riipaisi se Aten ilme...pettynyt ja ärsyyntynyt ilme mun huonosta suorituksesta :( . Täysin ymmärrettävää koska se on taas niitä asioita mistä se on sanonu mulle sata kertaa. Ehkä mä joskus opin..
Mun ongelma siis eilen oli se perkeleen hipsuttaminen! Eli kävelen kuin mikäkin ääliö jalkoja raahaten ja hitaasti hipsien. Aloin tekemään sitä joskus kun Ruttu edisti seuratessa. Enää se ei sitä tee ja silti se hipsiminen on jäänyt mun päähän. Aten palautteen jälkeen askellettiin kyllä reippaasti ja Ruttu seurasi pitkiä pätkiä ilman mitään palkkaa ja kädet olivat ihan normaalisti sivuilla heiluen. Treeneissä pidän usein vasenta kättä vähän koukussa mutta olen yrittänyt siitä luopua ja eilen tuli todistettua että hyvin se toimii ilman käsiapuakin seuraamisessa! Olin erittäin tyytyväinen myös siihen, että vaikka Ruttu oli käytännössä koko treenin vapaana (tietty käskyn alla) niin se ei kertaakaan osoittanut mielenkiintoa toisia koiria tai ohjaajia kohtaan. Ehkä se on kohta valmis ihan virallisiin kisoihin. Paikallaanmakuu vielä 100% varmaksi niin että vaikka toinen lähtisi vierestä niin se pysyy! Sitä treeniä enemmän ja uusia häiriöitä. Eilen tehtiin myös paikalla istumista ja epäilin Rutun menevän maahan kun tarpeeksi joutui odottelemaan. Ei mennyt vaan istui todella nätisti paikallaan vaikka yksi koira nousikin rivistä ja meni ohjaajansa luo. Liikkeestä maahanmenossa on alkanut taas valumaan eli on hidas menemään. Alkaa putoaamaan heti käskystä mutta mönkii, mönkii...ja kun lopulta pääsee maahan niin siellä kyllä pysyy. Liikkeestä seisominen...blaah...se oli huono..tai ala-arvoinen lähinnä. Treenin puutetta, myönnän. Oli kyllä tosi kivat tokotreenit!!! On aina kiva sulkea kentän portti ja tyytyväisenä leikittää koiraa siinä ulkopuolella. Ensi viikon ma ti + viikonlopun tehdään nyt sitten liikkeestä seisomista ja paikallaanmakuuta isossa häiriössä.
Ruttu sai taas loppuviikoksi päiväseuraa koska mun kämppään tuli vierailulle asunnon vanha asukki kolmen koiransa kanssa. Kyllä varmasti riittää menoa ja meininkiä. Sain muutama tunti sitten puhelun että pallolla on pihalla leikitty kovasti ja painittukin on toisten kanssa. Go Ruttu :) !!! Kivempi olo itsellä kun sillä on työpäivän ajan jotain puuhaa.
Eilen PK porukka lähti TOKOn jälkeen Aten pihan viereiselle pellolle tekemään esineruutua. Hienosti nousi esineet kaikilla ja yksi porukasta on vielä ihan pentukin! Silti työskenteli hyvin ruudussa ja toi innokkaasti. Se onkin Hiskin puoliveli ja siksi varmastikin niin viisas ;) ! Mun homma oli pidellä Hiskiä kun Ate opasti muita esineruudun kanssa ja se olikin sitten haasteellista! Hiski oli tasan sitä mieltä että mähän en sun kaa tähän jää kun iskä tekee tuolla pellolla joain kivaa toisten koirien kanssa! Kehityskeskustelun jälkeen me kyllä Hiskin kanssa todettiinettä parempi se on vaan nätisti odotella ;)
Tänä aamuna Nemolle kävi hassusti. Pahaa aavistamaton Nemo aamu-ulkoilun lomassa viipotti kohti koiratarhaa Aten pihalla kunnes Nappi alias Kappelo hyökkäsi sen kimppuun! Nappi aina jallittaa kirppuja ja pyörittelee niitä ja joskus ne ihan yhdessäkin intoutuvat leikkimään..nyt Nappi vaani pusikon pimeydessä ja kun tutkavalo syttyi, samassa se teki ruohikosta hirmuisen hypyn kohti Nemoa ja kaatoi toisen!! Mylläsi hetken kaatuneen Nemon niskassa ja ampui taas pimeyteen täyttä vauhtia...ihan hullu kissa! Nemo ei oikein ymmärtänyt että "mikä-se-oli-ja-mistä-se-tuli" vaan jäi hölmistyneenä tuijottamaan pimeyteen. Nemo raasu...Ate tietysti nauroi ihan hulluna kun kerroin sille Nemon kauhean kohtalon ja kyllä mua itteäkin nauratti :D! Riepottelis Nismoa mielummin, se vois sen aina välillä ansaitakin!
Yritän iltasella ehtiä vähän agilitya treenaamaan Nemolla...katsotaan kuin käy, kerkeekö vai nöy..Nismo ja Nemo ovat myös varmaan aika väsyneitä koska ovat tänään sikoni toivomuksesta koko päivän siellä kyläilemässä. Siskon lapset odottivat niitä kuin kuuta nousevaa ja kuulemma tekevät temppuja ja hyppyjä :) ! Voivat pienet olla aika rikki hulinapäivän jälkeen..
Viikonloppuna olisi TOTO juoksu ja me ajateltiin Rutun kanssa korjata isojen koirien voitto ;)!!! Jos jotain siinä koirassa on niin vauhtia!!
7.10.2009
Sittenkin agilitykoira!
Eilen illalla n. sekunti ennen nukahtamista mun sisällä meni sellainen outo väreily. Mua hymyilytti ja meinasi siinä hymyilyn lomassa kyynelkin vierähtää. Mun oli niin jumalattoman hyvä olla että se oli ihan uskomatonta. Siihen oloon oli hyvä nukahtaa, tukevaan haliotteeseen. :)
Illalla oli sitten taas agilitya. Olin eilen etätöissä ja taas haaveilin miten kivaa olisi jäädä pois arkiduunista ja työskennellä kotoota käsin kokonaan. Kaiken työnteon keskellä ehdin hyvin lenkittää Rutun ja touhuta sen kanssa jotain pientä aina samalla kun kävi tupakalla. Mä myös ylitin itseni ja kokkasin makaroonilaatikkoa Atelle valmiiksi kun se tuli töistä :) . On muutenkin kiva kun ehtii laitella nurkat siistiksi ja tavarat ojennukseen niin toinen saa tulla puhtaasen kotiin työpäivän jälkeen. Me oltiin kirppujen kanssa reippaita ja mentiin kävellen kentälle. Ensin oli taas rooli kouluttajana ja sen jälkeen koulutettavana.
Oli haastellista pitää Nemo lämpimänä koska ensin meni maxit ja sitten minit ja me vielä mineistä toiseksi viimeisinä. Autoonkaan en viitsinyt enää laittaa meijän treenien alettua koska oli joutunut jo olemaan "säilössä" Pian autossa mun treenattavan ryhmän ajan. Jos se joutuu muutenkin olemaan autossa liian pitkään niin on ihan nukuksissa ja joutuu pidempään herätellä ennen suoritusta. Tosiaan takkia me ei vielä näillä keleillä pidetä mutta lämmiteltiin kyllä melkein koko odotusajan. Nemo oli eilen todella hyvässä vireessä verratuna pariin aikaisempaan viikkoon. Olisikohan kuitenkin kiinni siitä etten lämmittele tarpeeksi? Lenkkeilen usein kentälle agiin (2 km) , seisoo tunnin autossa, sitten pissatus ja kentälle jossa riehuu hetken ennen radalle menoa. Voisiko se olla liian vähän kuitenkin? Voisiko hitaus johtua siitä että onkin jumissa ja eilen oli tarpeeksi lämmin lihaksiltaan ja liikkui siksi hyvin?
Eilisen radan aiheena oli sylikäännökset ja poispäinkäännökset. Lisäksi putkeen irtoamista, kepit ja A. Nemolla molemmat näistä on suhteellisen vahvoja ja saan sen kääntymään niillä hyvin. Muutama keskittymisen herpaantuminen tapahtui ja ei sen takia tullut täysin ohjaukseen. Sylkkäreillä kääntyy kyllä ihanteellisesti ja se on jotenkin kaunista katsottavaa kun Nemo liikkuu niillä niin sulavasti. Putket olivat aika pimeitä mutta silti Nemo irtosi niihin ihanteellisesti jolloin sain hyvin etumatkaa seuraavalle esteelle. Totesin eilen sellaisen miinuksen että mä en voi hypyn taakse mennä sitä odottamaan vaan täytyy yhtä matkaa tai selkeästi sivusta mennä hypyt muuten kiertää vaikka kuinka yritän ohjata. Kepeille haki jo ihan itse!! JES! Ja pujotteli ilman mitään lisäkäskyjä matkalla. Vähän rytmitin itse askelluksellani varmistaakseni. Siitä täytyy vielä päästä eroon. Keppejä tulee vaan treenattua niin vähän, ihan liian vähän! Omaa laiskuutta, samoin kuin rengas. Olisi kyllä aika hioa niihinkin varmuutta kun kisat lähestyy. Nemoa muuten motivoi eilen kaikkein parhaiten revittävä ruokapalkka. Eli sellaisia pitkiä liuskoja kuivattua lihaa jota pidän kädessä, se ravistelee yrittäen irrottaa ja saa vain pienen palan irti seä tietysti minun sanallisen kehun. Näin sille selkeästi jää palava halu työskennellä vähän vaikeamman palkan perään.
Nismon homma oli lenkin lisäksi lähinnä eilen vahtia Pian autoa. En oo koskaan kiinnittänyt huomiota asiaan koska se ei IKINÄ hauku mulle kun tulen kotiin tai menen autoon. Mutta eipäs päästänyt eilen ketään muuta sinne Pian autoon kuin minut niin että pysyi hiljaa. Pia tuli sanomaan että sulla on ihana vahtikoira. Mä ihmettelin että mikä ihmeen vahtikoira, missä?! Ja se sanoi että Nismo ei päästä häntä autoonsa ilman kauheaa huutoa..noh, mä seurasin sivusta tilannetta uudestaan ja totta se oli! En voinut uskoa silmiäni koska se ei todella käyttäydy niin mulle, eikä Atelle. Todella uskottava, vahtichihu :D !
Ruttu pääsee tänään tokoamaan kunhan mä vaan kerkeen täältä duunista ajoissa! Eipä oo edelleenkään sitä perkeleen autoa ja mun luottokyyti Elisa on messuilla joten joudun mennä siihen ainoaan bussiin joka ip menee Kilosta Saukkolaan. Matka kestää 1 h 15 min kaikkien mutkien kautta ja se lähtee 16.20 ja treeneihin pitäisi ehtiä klo 18....toivottavasti tuo kelikin tuosta paranisi edes vähän. Muuten Ate tulee kyllä kipeäksi kun kouluttaa monta tuntia iltasella :(.
Vaikka Hiski menettikin poikuuden, siitä on tullu ihan hassu kakara :D ! Iloa ja intoa riittää vaikka muille jakaa, ruoka maistuu ihan kympillä ja täpäkkänä on 24/7. Nappi alias Kappeloa on kiva vaania ja aina ohimennen hännästä vähän maistaa.
Illalla oli sitten taas agilitya. Olin eilen etätöissä ja taas haaveilin miten kivaa olisi jäädä pois arkiduunista ja työskennellä kotoota käsin kokonaan. Kaiken työnteon keskellä ehdin hyvin lenkittää Rutun ja touhuta sen kanssa jotain pientä aina samalla kun kävi tupakalla. Mä myös ylitin itseni ja kokkasin makaroonilaatikkoa Atelle valmiiksi kun se tuli töistä :) . On muutenkin kiva kun ehtii laitella nurkat siistiksi ja tavarat ojennukseen niin toinen saa tulla puhtaasen kotiin työpäivän jälkeen. Me oltiin kirppujen kanssa reippaita ja mentiin kävellen kentälle. Ensin oli taas rooli kouluttajana ja sen jälkeen koulutettavana.
Oli haastellista pitää Nemo lämpimänä koska ensin meni maxit ja sitten minit ja me vielä mineistä toiseksi viimeisinä. Autoonkaan en viitsinyt enää laittaa meijän treenien alettua koska oli joutunut jo olemaan "säilössä" Pian autossa mun treenattavan ryhmän ajan. Jos se joutuu muutenkin olemaan autossa liian pitkään niin on ihan nukuksissa ja joutuu pidempään herätellä ennen suoritusta. Tosiaan takkia me ei vielä näillä keleillä pidetä mutta lämmiteltiin kyllä melkein koko odotusajan. Nemo oli eilen todella hyvässä vireessä verratuna pariin aikaisempaan viikkoon. Olisikohan kuitenkin kiinni siitä etten lämmittele tarpeeksi? Lenkkeilen usein kentälle agiin (2 km) , seisoo tunnin autossa, sitten pissatus ja kentälle jossa riehuu hetken ennen radalle menoa. Voisiko se olla liian vähän kuitenkin? Voisiko hitaus johtua siitä että onkin jumissa ja eilen oli tarpeeksi lämmin lihaksiltaan ja liikkui siksi hyvin?
Eilisen radan aiheena oli sylikäännökset ja poispäinkäännökset. Lisäksi putkeen irtoamista, kepit ja A. Nemolla molemmat näistä on suhteellisen vahvoja ja saan sen kääntymään niillä hyvin. Muutama keskittymisen herpaantuminen tapahtui ja ei sen takia tullut täysin ohjaukseen. Sylkkäreillä kääntyy kyllä ihanteellisesti ja se on jotenkin kaunista katsottavaa kun Nemo liikkuu niillä niin sulavasti. Putket olivat aika pimeitä mutta silti Nemo irtosi niihin ihanteellisesti jolloin sain hyvin etumatkaa seuraavalle esteelle. Totesin eilen sellaisen miinuksen että mä en voi hypyn taakse mennä sitä odottamaan vaan täytyy yhtä matkaa tai selkeästi sivusta mennä hypyt muuten kiertää vaikka kuinka yritän ohjata. Kepeille haki jo ihan itse!! JES! Ja pujotteli ilman mitään lisäkäskyjä matkalla. Vähän rytmitin itse askelluksellani varmistaakseni. Siitä täytyy vielä päästä eroon. Keppejä tulee vaan treenattua niin vähän, ihan liian vähän! Omaa laiskuutta, samoin kuin rengas. Olisi kyllä aika hioa niihinkin varmuutta kun kisat lähestyy. Nemoa muuten motivoi eilen kaikkein parhaiten revittävä ruokapalkka. Eli sellaisia pitkiä liuskoja kuivattua lihaa jota pidän kädessä, se ravistelee yrittäen irrottaa ja saa vain pienen palan irti seä tietysti minun sanallisen kehun. Näin sille selkeästi jää palava halu työskennellä vähän vaikeamman palkan perään.
Nismon homma oli lenkin lisäksi lähinnä eilen vahtia Pian autoa. En oo koskaan kiinnittänyt huomiota asiaan koska se ei IKINÄ hauku mulle kun tulen kotiin tai menen autoon. Mutta eipäs päästänyt eilen ketään muuta sinne Pian autoon kuin minut niin että pysyi hiljaa. Pia tuli sanomaan että sulla on ihana vahtikoira. Mä ihmettelin että mikä ihmeen vahtikoira, missä?! Ja se sanoi että Nismo ei päästä häntä autoonsa ilman kauheaa huutoa..noh, mä seurasin sivusta tilannetta uudestaan ja totta se oli! En voinut uskoa silmiäni koska se ei todella käyttäydy niin mulle, eikä Atelle. Todella uskottava, vahtichihu :D !
Ruttu pääsee tänään tokoamaan kunhan mä vaan kerkeen täältä duunista ajoissa! Eipä oo edelleenkään sitä perkeleen autoa ja mun luottokyyti Elisa on messuilla joten joudun mennä siihen ainoaan bussiin joka ip menee Kilosta Saukkolaan. Matka kestää 1 h 15 min kaikkien mutkien kautta ja se lähtee 16.20 ja treeneihin pitäisi ehtiä klo 18....toivottavasti tuo kelikin tuosta paranisi edes vähän. Muuten Ate tulee kyllä kipeäksi kun kouluttaa monta tuntia iltasella :(.
Vaikka Hiski menettikin poikuuden, siitä on tullu ihan hassu kakara :D ! Iloa ja intoa riittää vaikka muille jakaa, ruoka maistuu ihan kympillä ja täpäkkänä on 24/7. Nappi alias Kappeloa on kiva vaania ja aina ohimennen hännästä vähän maistaa.
5.10.2009
Jäljellä tai jäljen vieressä
Sunnuntai aamuna tuli sitten jäljelle vähän hätäinen lähtö. Meille kävi Aten kanssa lauantai iltana vähän "ohraisesti" siinä saunomisen ja kaiken hauskan jälkeen että nukahdettiin sitten sohvalle eikä mitään kelloja laitettu soimaan. Ei me kyllä taidettu edes illalla sopia lukkoon että lähetäänkö porukalla jäljelle vai nou. Elisa laitteli sitten siinä 8.30 viestiä että kohtapuolin ois lähtö ja mehän herättiin vasta siihen aikaan. Ate ehti antaa Hiskille ruoan joten se jäi pois jäljeltä. Ei sitä täydellä mahalla ole helppo mennä nenu maassa.
Ruttu, Nismo ja Nemo pääsivät matkaan mukaan ja metsässä oli Suski laumansa kanssa, Elisa & Jeni ja Minna & Nuka. Eikun tallomaan ja mä ajattelin että Ruttu saisi ajaa vähän vaikeampaa kuin pelkkää suoraa. Yksi kulma ja puunrungon ylitys.Polkua ja polunviertä. Pitkä jälki ei ollut ja näin jälkeinpäin ajateltuna se oli liiankin lyhyt. Nakkia sille ei tarvitse enää jättää kuin satunnaisesti, on pitkiä pätkiä ilman nakkia ja sitten taas muutama peräkkäin jne. Jäljen vaikeuttaminen olikin sitten virhe. Lisäksi mä valmistauduin huonosti enkä rauhotellut sitä tarpeeksi. Otin sen autosta ja se tiesi heti mistä on kysymys ja alkoi puskea jäljen alkupaikkaa kohti. Istutin, silittelin, rauhottelin mutta se häntä heiluen oli täpäkkänä kontaktissa ja intona. Miksi mä päästin sen sellaisena jäljelle?? Ensimmäiset 10-20 metriä meni siihen että se meni jäljen yli ristiin rastiin ja oli aivan liian energinen. Ei malttanut seurata jälkeä vaan poukkoili. Tätähän me juuri ollaan yritetty välttää! Pysäytin, näytin jälkeä, jatkoi hösötystä hetken ja alkoi sitten ajamaan. Kun Ruttu pääsee hösötyksestä ja keskittyy se ajaa todella hyvin ja tarkasti eikä nenä nouse kertaakaan. Olisi pitänyt videokuvata sitä ääntä mikä sen lyttyturvasta lähtee. Se kuulostaa rätisevän radion ja flunssaisen sian risteytykseltä :D!! Sitten kulma...ajoi läpi, palasi, pyöri ympyrää, odotin, löysi jäljen ja kääntyi oikein. Puunrungolle tuli niin tohinalla että mä jo hetken mietin että törmää. Ei törmänny, vähän oli ihmeissään mutta meni yli ja jatkoi nenä maassa matkaa. Loppupalkka haisi liian vahvasti ja siihen täytyisi kyllä käyttää purkkia joka menisi hyvin piiloon aluskasvillisuuteen.
Sitten talloin lyhyet jäljet kirpuille. Nemo ei tajunnut tuon taivaallista koko jäljestä vaan toohkasi hirveän tuhinan kanssa edestakaisin epätoivoisesti ruokaa etsien, ahne kun on. Kirpuille kun tämä on vain aktivointia, annoin Nemon säätää. Kyllä se sitten suunnankin löysi ja jokaikinen nakinmurunen tuli syötyä.
Nismon kanssa mua taas harmittaa kun se on seurakoira eikä sillä ole pk-oikeuksia koska se on todella hyvä jäljellä. Maasto oli sille haastellinen koska pää piti oikeasti työntää varvujen sekaan että löysi jäljen mutta se ei ollut Nismolle ongelma. Heti kun sille sanoo "etsi" alkaa häntä heilua ja pieni tuhina kuuluu pienestä nenusta. Ajoi tarkasti ja innolla, ei mitään ylimääräistä säätöä. Olin tyytyväinen!!
Rutun kanssa tulee tokoiltua vähän joka päivä. Ei mitään suuria ihmeellisyyksiä vaan arjen yhteydessä pieniä seuraamisia, sivulle tuloja ja luoksetuloa ihan riehumis/rapsutuspalkalla. Innokas se on työskentelemään, mutta jotenkin se on alkanut aikuistumaan. Pentumainen ylienergisyys ei ole enää niin överiä. Eipä silti, ei sitä kyllä voi TODELLAKAAN rauhalliseksi vielä sanoa :D !! Lauantaina me oltiin Ninalla Aten kanssa hoistenpätkinnässä ja Ruttu pääsi mukaan. Sillä riitti paimentamista kun Ninan lapset juoksentelivat ympäri taloa ja Ruttu oli mielissään :)!
Tänä aamuna kun satoi, tuuli ja oli kylmä niin olisin mielummin jäänyt kyllä Aten viereen peiton alle. Taas toisaalta, jäisin mä sinne siltikin vaikka aurinkokin paistaisi ;) !
Eilen Hiskin sisko ja veli kävivät luonnetestissä ja Tupu laittoikin niiden tuloksia blogiin. Hienosti oli mennyt ja onnea molemmille!!
Kalenteria katsottiin eilen ja kyllä meillä riittää sesonkia!!! Seuraavat viisi viikonloppua on pyhitetty joko jompana kumpana tai molempina päivinä koirahommille :)!
Nemolla on muuten viralliset agikisat (1-luokan) 1.11 Liedossa. Ate lupasi lähteä mukaan ja se on ihan hyväkin koska tiedän että sen läsnäolo tuo mulle sen vaadittavan rauhallisuuden radalle. Kun se on siinä vieressä, mitään ihan kamalaa ei voi sattua :) !
Ruttu, Nismo ja Nemo pääsivät matkaan mukaan ja metsässä oli Suski laumansa kanssa, Elisa & Jeni ja Minna & Nuka. Eikun tallomaan ja mä ajattelin että Ruttu saisi ajaa vähän vaikeampaa kuin pelkkää suoraa. Yksi kulma ja puunrungon ylitys.Polkua ja polunviertä. Pitkä jälki ei ollut ja näin jälkeinpäin ajateltuna se oli liiankin lyhyt. Nakkia sille ei tarvitse enää jättää kuin satunnaisesti, on pitkiä pätkiä ilman nakkia ja sitten taas muutama peräkkäin jne. Jäljen vaikeuttaminen olikin sitten virhe. Lisäksi mä valmistauduin huonosti enkä rauhotellut sitä tarpeeksi. Otin sen autosta ja se tiesi heti mistä on kysymys ja alkoi puskea jäljen alkupaikkaa kohti. Istutin, silittelin, rauhottelin mutta se häntä heiluen oli täpäkkänä kontaktissa ja intona. Miksi mä päästin sen sellaisena jäljelle?? Ensimmäiset 10-20 metriä meni siihen että se meni jäljen yli ristiin rastiin ja oli aivan liian energinen. Ei malttanut seurata jälkeä vaan poukkoili. Tätähän me juuri ollaan yritetty välttää! Pysäytin, näytin jälkeä, jatkoi hösötystä hetken ja alkoi sitten ajamaan. Kun Ruttu pääsee hösötyksestä ja keskittyy se ajaa todella hyvin ja tarkasti eikä nenä nouse kertaakaan. Olisi pitänyt videokuvata sitä ääntä mikä sen lyttyturvasta lähtee. Se kuulostaa rätisevän radion ja flunssaisen sian risteytykseltä :D!! Sitten kulma...ajoi läpi, palasi, pyöri ympyrää, odotin, löysi jäljen ja kääntyi oikein. Puunrungolle tuli niin tohinalla että mä jo hetken mietin että törmää. Ei törmänny, vähän oli ihmeissään mutta meni yli ja jatkoi nenä maassa matkaa. Loppupalkka haisi liian vahvasti ja siihen täytyisi kyllä käyttää purkkia joka menisi hyvin piiloon aluskasvillisuuteen.
Sitten talloin lyhyet jäljet kirpuille. Nemo ei tajunnut tuon taivaallista koko jäljestä vaan toohkasi hirveän tuhinan kanssa edestakaisin epätoivoisesti ruokaa etsien, ahne kun on. Kirpuille kun tämä on vain aktivointia, annoin Nemon säätää. Kyllä se sitten suunnankin löysi ja jokaikinen nakinmurunen tuli syötyä.
Nismon kanssa mua taas harmittaa kun se on seurakoira eikä sillä ole pk-oikeuksia koska se on todella hyvä jäljellä. Maasto oli sille haastellinen koska pää piti oikeasti työntää varvujen sekaan että löysi jäljen mutta se ei ollut Nismolle ongelma. Heti kun sille sanoo "etsi" alkaa häntä heilua ja pieni tuhina kuuluu pienestä nenusta. Ajoi tarkasti ja innolla, ei mitään ylimääräistä säätöä. Olin tyytyväinen!!
Rutun kanssa tulee tokoiltua vähän joka päivä. Ei mitään suuria ihmeellisyyksiä vaan arjen yhteydessä pieniä seuraamisia, sivulle tuloja ja luoksetuloa ihan riehumis/rapsutuspalkalla. Innokas se on työskentelemään, mutta jotenkin se on alkanut aikuistumaan. Pentumainen ylienergisyys ei ole enää niin överiä. Eipä silti, ei sitä kyllä voi TODELLAKAAN rauhalliseksi vielä sanoa :D !! Lauantaina me oltiin Ninalla Aten kanssa hoistenpätkinnässä ja Ruttu pääsi mukaan. Sillä riitti paimentamista kun Ninan lapset juoksentelivat ympäri taloa ja Ruttu oli mielissään :)!
Tänä aamuna kun satoi, tuuli ja oli kylmä niin olisin mielummin jäänyt kyllä Aten viereen peiton alle. Taas toisaalta, jäisin mä sinne siltikin vaikka aurinkokin paistaisi ;) !
Eilen Hiskin sisko ja veli kävivät luonnetestissä ja Tupu laittoikin niiden tuloksia blogiin. Hienosti oli mennyt ja onnea molemmille!!
Kalenteria katsottiin eilen ja kyllä meillä riittää sesonkia!!! Seuraavat viisi viikonloppua on pyhitetty joko jompana kumpana tai molempina päivinä koirahommille :)!
Nemolla on muuten viralliset agikisat (1-luokan) 1.11 Liedossa. Ate lupasi lähteä mukaan ja se on ihan hyväkin koska tiedän että sen läsnäolo tuo mulle sen vaadittavan rauhallisuuden radalle. Kun se on siinä vieressä, mitään ihan kamalaa ei voi sattua :) !
1.10.2009
Käärmemäistä TOKOa
Voi elämä...aina kun Rutun kanssa pääsee ohi yhestä ongelmasta niin johan toinen ilmestyy!! Ihan tosi..ensin joku asia on päin persettä, saan siihen neuvot, korjaan sen omasta mielestäni mutta loppujen lopuksi se onkin johtanut vaan toiseen ongelmaan!
Meillähän oli vaikeuksia liikkeestä maahanmenon kanssa..noh..Ate onneksi auttoi ja mä aloin tietysti sitä hinkkaamaan (en siis Atea tällä kertaa vaan sitä liikettä ;) ) ja ilmeisesti tahkosin sitä liikaa. Jonka seurauksena Ruttu eilen MATELI puolikyyryssä kaikki seuraamispätkät ja heti kun vähänkin vilkaisin siihen päin niin meni maahan. Voi perse...tavallaan tämä on kyllä aika hauskakin ja ainakin muita treenaajia nauratti kun Ruttu hönötti siinä mun vieressä ja jos vilkaisin niin sinne sukelsi hiekkaan :D! Nyt täytyykin sitten keskittyä seuraamiseen ja siitä palkkaamiseen sekä tehdä jäävät liikkeet niin etten vaan käännä päätä (niskatuki :D) , ainoastaan annan käskyn. Kontakti Rutulla oli eilen hyvä eikä se ottanut yhtään häiriötä muista koirista. Paikallaanmakuussa pysyi vaikka muita nousi, myös sillon kun olin siihen selin. Luoksetuloissa varmistelin ettei törmää ja tehtiin niitä pari toistoa. Liikkeestä seisominen edelleen voimakkaalla käsitökkäsyllä...sitäkin täytyy treenata! Me saatiin niin paljon läksyjäkin että huhhuh..mitenköhän niistä selvityy ensi keskiviikoksi?
Tänään Aten pentukurssilaiset suorittaa lopputentin :) !!!! Mä meen kentän laidalle jännittää ja sen jälkeen Ruttu pääsee leikkimään Mimmin kanssa hiekkamontulle. Jos tänään ehtisi ennen pentuja ottaa Nemon kanssa vähän agia kun olisi valosaakin.
Meillähän oli vaikeuksia liikkeestä maahanmenon kanssa..noh..Ate onneksi auttoi ja mä aloin tietysti sitä hinkkaamaan (en siis Atea tällä kertaa vaan sitä liikettä ;) ) ja ilmeisesti tahkosin sitä liikaa. Jonka seurauksena Ruttu eilen MATELI puolikyyryssä kaikki seuraamispätkät ja heti kun vähänkin vilkaisin siihen päin niin meni maahan. Voi perse...tavallaan tämä on kyllä aika hauskakin ja ainakin muita treenaajia nauratti kun Ruttu hönötti siinä mun vieressä ja jos vilkaisin niin sinne sukelsi hiekkaan :D! Nyt täytyykin sitten keskittyä seuraamiseen ja siitä palkkaamiseen sekä tehdä jäävät liikkeet niin etten vaan käännä päätä (niskatuki :D) , ainoastaan annan käskyn. Kontakti Rutulla oli eilen hyvä eikä se ottanut yhtään häiriötä muista koirista. Paikallaanmakuussa pysyi vaikka muita nousi, myös sillon kun olin siihen selin. Luoksetuloissa varmistelin ettei törmää ja tehtiin niitä pari toistoa. Liikkeestä seisominen edelleen voimakkaalla käsitökkäsyllä...sitäkin täytyy treenata! Me saatiin niin paljon läksyjäkin että huhhuh..mitenköhän niistä selvityy ensi keskiviikoksi?
Tänään Aten pentukurssilaiset suorittaa lopputentin :) !!!! Mä meen kentän laidalle jännittää ja sen jälkeen Ruttu pääsee leikkimään Mimmin kanssa hiekkamontulle. Jos tänään ehtisi ennen pentuja ottaa Nemon kanssa vähän agia kun olisi valosaakin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)