Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

28.7.2014

Pitkä juttu lyhyesti

Paljon ja vähän enemmän ollaan taas ehitty, eka lomaviikko on jo takana..

Mäntsälässä Iitalle ERI. Tuomari mittasikin Iitan ja tykkäsi siitä kovasti. Pienihän se on, mutta menee rotumääritelmään. Iita esiintyi upeasti. Tässä Aten ottama kuva näyttelystä:


Ennen Tervikselle lähtöä mulla oli suunnitelmana käydä Lohjalla sukuloimassa fillarilla. Tavoitteeseen pääsin ja helteisestä kelistä huolimatta jaksoin fillaroida 80 km. Olen äärimmäisen ylpeä itestäni. Mummi jäi vielä moikkaamatta, vielä en ole päättänyt teenkö sinne toisenkin reissun fillarilla ;).

Kuumat kelit ovat tuoneet lenkkiaikatauluihin vaikeuksia koirien kanssa joten onneksi on loma. Kello näyttää meinaan lähemmäs puoltayötä kun ollaan lenkiltä tultu takaisinpäin.

Suureksi pettymykseksi Iita aloitti juoksun perjantaina aamulla kun tokokoe olisi ollut sunnuntaina. Harmitti niin pirusti, mutta toisaalta olen tyytyväinen siihen että juoksu ei vaikuta sen tekemisen intoon. Treenattiin ahkerasti kuutena päivänä viikossa ihan loppuun saakka ja päästiin eteenpäin. Kokeeseen sitten kun juoksut loppuvat. Pk-mestikset ovat syyskuun lopulla, joten pääpaino pitäisi alkaa kuitenkin kääntämään jo sinne. Niimpä ostimme vkonloppuna spesiaalin noutokapulan (kiitos Heidi vinkistä!) pitoharjoituksia varten. Aloitettiin eilen ja todettiin että hyvä alku, mutta rauhalliseen pitoon istuen on vielä matkaa. Kun kuljettaa niin pätevästi pitää, muuten joko tapporavistaa tai sylkee herkästi.

Tervis noin kokonaisuudessaan oli jälleen mahtava kokemus. Kiitos rakas Ate ja rakkaat ystävät leirielämästä :) . Tokossa nähtiin upeita suorituksia ja Aten ensimmäinen kasvatti korkkasi tokouran - Rokalle ALOkasluokassa kolmostulos. Onnea Maija ja Rokka! Nemo oli mukana ja sai kasan uusia ihailijoita vkonlopun aikana. Se on niin helppo pieni matkalainen ja nautti kovasti olla siellä ihmisten ja härdellin keskellä. Nismo oli hoidossa Bealla ja suureksi harmiksi stressasi ihan hirveästi kun minä olin poissa :(. Nyt se onkin nukkunut eilisestä lähtien kun pääsi kotiin. Piipahtaa ulkona ja menee takaisin nukkumaan. Oli minullakin sitä kyllä ikävä, mun pieni vanhus.

Näyttelystä erkkarissa molemmille EH. Hiskillä oli todella tiukka tuomari joka jakoi valioluokassa myös H:ta. Niin oli Iitallakin joten tyytyväinen saa olla. Kehui Iitaa hirmuisesti, sporttinen, hyvässä kunnossa, kompakti, aivan ihana luonne.....tuomari mun suureksi hämmästykseksi pussaili ja halaili Iitaa. Tiputti EH:lle koska ei tykännyt korvien asennosta?!

Riemu repesi kuitenkin kasvattajakehässä kun upea merkkariporukka juoksi voittoon! Onnea kennel Hofmarien ja Tupu!!!!!! Hiski oli myös Aten kanssa tässä kasvattajaryhmässä. Hiski esiintyi niin upeasti :) !!!! Hieno kehä, 11 muuta ksvattajaryhmää ja komeasti menivät rinnakkain kuin paraatihevoset. Vaude ja jes!

Tälle vkolle olisi Kuhmoisen reissua, Linnanmäkeä ja normia eli urheilua koirien kanssa, treenaamista ja yhdessäoloa Aten kanssa. On se loma vaan niin jees :)

14.7.2014

Treenii treenii...

Iitan kanssa tokoa tiistaina, keskiviikkona, torstaina, lauantaina ja sunnuntaina...ja jälkeä perjantaina ja lauantaina..ja esineruutua lauantaina.

Yhteenvetona on kaivettu enemmän oikeanlaista tekemisen meininkiä kuin tekniikkaa, joka varmasti on vähän kärsinytkin matkan varrella..mutta kun on intoa ja vähän keulii niin sitten voidaan tekniikkaan keskittyä ;).

Seuraaminen alkaa olla kivalla mallilla! Perusasentoihin toivoisin edelleen nopeutta, mutta suunta on hyvä. Luoksetulon stoppi vaihdettiin takaisin siihen alkuperäisreen eli käsimerkkiin koska alkoi sitä kuitenkin noudattamaan. Se miksi se oli kysymysmerkki hetken aikaa niin en edelleenkään tiedä..Kaukok'skyjä on tehty sekä kentällä että ruokakupilla - matka on ollut vaihdellen jopa 15 metriä ja ekasta istumisesta useimmiten palkka. Nyt se putoaa maahan jos sillä ajatuksella ettei usko olevan paikallaanolossa. Nousee ykkösellä istumaan mistä matkasta vaan, virheitä sattunut ehkä yksi kahdestakymmenestä toistosta. Hypyssä se keksi että meneekin maahan ja sitä istumista sitten muistuteltiin - eilen teki tosi hyvin. Noputkapulan kanssa nyt arvotaan eniten että mihin se tuotiinkaan ja tuotiinko se suoraan vai tapporavistellaanko sitä..hmm..jäävät toimii hyvin, samoin paikallaolo. En niitä ole sen kummemmin jahkaillut tai muutakaan, palasia sieltä täältä. Nouto taitaa olla tämän viikon teema-aihe ;) .

Häiriötreenejä ja treenipaikan vaihtoja on ollut liian vähän - niissä täytyy ottaa itseä niskasta kiinni.

Perjantaina päästiin jo illalla nauttimaan Katjan ja Eeron mökkimaisemista Ypäjällä. Kerrassaan ihana paikka ja upeat maastot!!!

Tuloiltana tallottiin pellolle jälkiä. Iitalle reilu 200 m suora jossa aloitin ruualla, tyhjää ja sen jälkeen 3 keppiä n. 20-30 metrin välein. Lähtö ihan paalulta.
1. kepin nosti tosi hyvin ja jäljesti muutenkin matalalla nenällä.
2. kepin nosti, mutta sylki ja jatkoi matkaa - palautin takaisin ja nosti uudelleen
3. kepin nosti taas hyvin

Iita on niin hauska kun se menee häntä huiskien kun on jäljellä..kepille tullessaan se häntä ensin pysähtyy ja sitten alkaa vimmatusti heilumaan :D ! Ei jää ohjaajalle epäselväksi onko siellä jotain vai ei. Annoin ajaa aika pitkällä liinalla ja tulin hiljaksiin perässä.

Lauantaiksi oltiin tehty suunnitelma, että Iitalle tehdää täysin koemainen ALO -jälki metsään. Katja mies Eero tallasi siis elämänsä ekan metsäjäljen ja pudotti matkalle 6 keppiä. Jälki vanheni vähän reilu 2 tuntia ja minulle annettiin jana mistä lähteä liikkeelle.

Jälki lähti oikealle ja Iita nosti sen tosi hyvin! Maasto oli kuivaa eikä mulla tietenkään havaintoakaan missä jälki menee. Iita ajoi vähän korkealla nenällä, mutta sen näköisenä että tiesin sen olevan jäljellä. Eka keppi nousi tosi hyvin ja jatkettiin matkaa. Toinen keppi nousi myös hyvin, mutta sitten tapahtui jotain. Menin palkkaamaan ja Iita hypähti ilmaan kepiltä..hätäännyin ja aloin katsomaan maahan että onko siellä käärme, muurahaisia vai mitä. Ja sitten kävi sen MUN virhe..olisi pitänyt luottaa siihen, että tunnen Iitan hyvin. Se ei lähtenyt menemään siitä kuten normisti. Olisi pitänyt palauttaa kepille kun ei siinä ollut mitään ja rauhoittaa tilanne, sitten lähettää uudelleen. Ajoi 10-20 metriä, nosti pään ja katsoi minua niin ettei tiedä missä jälki on. Sitten risteiltiin...ja kauan! Iita teki niin sitkeästi töitä että päätin etten luovuta. Lähettelin sitä sivusuunnassa joka suuntaan ja toivoin että se nostaa jäljen uudelleen. Iita etsi ja etsi jälkeä eikä näyttänyt itse yhtään siltä että antaa periksi, on se sitkeä tyttö. Lopulta se nosti jäljen ja näin siitä että nyt ollaan oikeaan menossa! Pian nostikin taas kepin, jipii! Roikuin puunrungon päällä ja ihmettelin miten tallaaja on voinut vaan astua siitä yli..samaa mietin kun rämmittiin kuusikon läpi että voinko olla menossa oikein. Päätin kuitenkin luottaa koiraan ja hyvä niin. Jossain kohtaa myönnän että pelko alkoi hiipiä kun oltiin etsitty kauan ja oltiin ihan vieraassa metsässä, minulla ainut keino päästä pois oli vaan luottaa Iitan nenään. Soitin Atellekin kun oltiin hukassa ja painoi autosta torvea, kuulin ettei olla kaukana. Viimeinen keppi nousi ennen pellon kulmaa johon jälki sitten päättyi. Kaksi keppiä jäi metsään ja neljä keppiä nostettiin mukaan - HYVÄ IITA! Sellainen eka koemainen jälki :)

Iita oli tosi puhki kun päästiin loppuun, oltiin niin kauan etsitty jälkeä ja ajettu ettei yhtään ihme. Ravilla se kuitenkin tuli loppuun asti. Mietin teenkö esineruudun vai en, mutta päätin kokeilla - juotin Iitan ja annoin olla autossa hetken aikaa. Sitten ensimmäistä kertaa ruutuun niin ettei ole edes nähnyt kun joku muu hakee esineen. Lähetin ja Iita lähti kuin tykin suusta kohti takalinjaa. Risteili hetken, näin että otti hajun, nosti esineen ja lähti samaa vauhtia palauttamaan. Odotin että pääsee minun luo, otin esineen ja kaivoin Iitalle yllätyksenä paidan alta frisbeen palkaksi. Super Iita!


Tehtiin vielä tottista/tokoa mökin pihassa, Iitalla ei ollut mitään ongelmia jaksaa vaikka paikallaanmakuutinkin sita Arlan treenaamisen ajan. Teki tosi hyvin ja palkkasin paljon sekä lelulla että ruualla.

Illalla se ei ollut moksiskaan raskaasta päivästä :)

Hiski ajoi erittäin pätevästi peltojälkeä ja esineidenkin ilmaisuun alkaa tulla tarvittavaa varmuutta. Ilo oli katsella! Myös Arla ja Rico onnistuivat hyvin joten oli kiva purkailla treenejä kun kaikki olivat tyytyväisiä.

Nismo ja Nemo olivat myös reissun päällä tottakai ja voi kun ne nauttivatkaan kun saivat juosta sydämensä kyllyydestä mökkimaisemassa! Kävin lenkittämässä niitä peltotiellä ja naureskelin kun kaksi pientä kirppua paahtoivat hännät suorina menemään :). Pienet olivat myös loistavia grillausapulaisia, ainakin omasta mielestään - Nemo ei voinut käsittää ettei kymmenennenkään kerran jälkeen saa mennä grillikatokseen ruokaa pummaamaan :D .

Vähän alkaa olla väsymystä ilmassa, onneksi loma alkaa ensi viikolla!

Remonttikin alkoi - olohuone saa uudet maalit ja uuden lattian :)


Ensi viikolla onkin jo Tervis! Ensi vkonloppuna olisi Iitalla näyttely Mäntsälässä.

8.7.2014

"Pikkiriikkinen" suunnitelmamuutos

Tässähän kävikin sitten torstaina niin, että päätettiin minun ohjaavan Iitaa rotumestaruustokossa - joka on parin vkon päästä! Eli tottikselle heipat (tai oikeastaan puoliheipat koska mun treenityyli on jotenkin erikoinen) ja toko AVO -tilalle. Oikeastaan todella hauskaa päästä Iitan kanssa kokeeseen, enemmän odotan innolla kuin pelkäisin :). Mun kisajännityksellä siis hyvä asia. Ate on tehnyt Iitalle tokoon pohjat sa käynyt hakemassa jo alosta ykkösen viime vuonna sekä opettanut avoa. Nyt pitäisi vaan saada se omaan käteen kuntoon ja hioa yksityiskohtia, pitää viretila ylhäällä ja käydä vieraissa paikoissa.

Torstaina ryhmätreenit ja treenattiin erityisesti häiriöitä. Monta koiraa yhtäaikaa kentällä, kontaktinpitoharjoituksia, vähän jääviä, luoksetuloa jne. Hyvä treeni ja Iita keskittyi hyvin! Ainoa mihin reagoi niin korvat heiluivat Katjan äänen suuntaan. Luulen että palkkaustyyli on samantapainen kuin minulla, mutta Iita ei mennyt lankaan kuitenkaan vaikka korvia käänteli :). Paikallaoloa myös erilaisia variaatioin ja häiriöin - ei moitittavaa.

Pe -su tehtiinkin sitten monenlaisia treenejä. Välillä vähän paremmalla menestyksellä ja välillä vähän huonommalla.

Ongelmakohdat joita ratkottiin vkonlopun aikana:

1. estehyppy

Lähtee vaikka mistä ja noudattaa istu -käskyä heti, mutta ei ymmärtänyt että sieltä saa tulla takaisin. Agilityssa kielletty joskus aikanaan kun teki edestakaisin pomppuja vaikka palkka olikin edessä. Ilmeisesti siitä muistaa?? Lauantaina Iita myös osoitti olevansa todellinen hovawart - hyppäsi yli, otti ilkikurisen ilmeen ja syksyi pk A:n alle kaivamaan maata?!

Korjaus (kiitos Ate, Heidi, Kati ja Niina vinkeistä kaikissa asioissa :) )

- Hyppyytin palkalla edestakaisin ilman mitään kokonaista liikettä. Vahvistelin ponnistusvaiheessa hyppy -käskyä.
- Vein esteen taakse ja kutsuin yli suoraan palkalle
- Lähetin hypyn yli, kävelin perässä kädellä merkkaamaan estettä ja kutsuin yli

Iitalle paras treenityyli on tehdä pieniä asioita, monenlaisia erilaisia harjoituksia, mutta kuitenkin olla aina reilu ja selkeä mistä palkataan. Hiski kun taasen on sellainen "diesel" tietyissä asioissa että sen treenityyli on aivan erilainen.

Lopputulos viikonlopun jälkeen:

- kokeilin kokonaisena koko liikkeen - teki tosi hyvin! Jostain syystä tulee suoraan yli ja perusasentoon vaikka en koskaan ole sitä loppuasentoa edes ottanut?? En sitä korjannut, ei ole virhe ja kun sitä tarjoaa niin tulkoot.

2. luoksetulon stoppi

Iitalle kympin liike. Sitten keksikin ettei osaakaan? Juoksi vaan läpi? Ennen kun kättä heilauttanut niin pysähtyy niin että jarrutusjäljet jää kenttään. Jäi mysteeriksi miksi ei osannut..ja oli selkeästi hämmentynyt. Onko mennyt sekaisin kun tehty läpijuoksuja pelkästään??

Korjaus:

- suullinen käsky käsimerkin tilalle
- ei läpijuoksuja eikä koko liikettä vaan stopista palkka suoraan taakse

Sunnuntaina pysähtyi suullisella käskyllä. Täytyy vahvistaa pelkkää seiso käskyä paljon. Ja kaivaa se miksi onkin epävarma..heti kun löydän sen niin saan korjattua ;)

3. nouto

Varastaminen kapulalle on saatu pois! Ja siten ettei kuitenkaan vauhti kärsi, eli jes :). Pitoa tulisi edelleen vahvistaa ja myöskin palautuksen hauskuutta. Kun toisinaan sitä kapulaa olisi kiva pikkuisen tapporavistaa ja heittää ylimääräinen kunniakierros..

Tähän ei mitään sen kummempaa korjausta, mutta vahvistelin taas pelkkiä nostoja ja kapulan kantamista. Paranee koko ajan. Jostain syystä tässäkin asiassa tulee kapulan kanssa suoraan sivulle? En ole tässäkään koskaan ottanut loppuasentoa?? En lähtenyt korjaamaan..Vahvistan jossain kohtaa sitä edessä istumista ihan yksittäin. Uskon että tarjoaa sitä mikä vahvempi takaraivossa, vaikka en ole sivulle sitä käskenytkään treeneissä. Joten jos sitä edessä istumista vahvistaa yksittäin niin vaihtaa siihen..ehkä?

4. kaukokäskyt

Tekniikka on erinomainen. Ate opetti kaikki vaihdot silloin kuin Iita oli 10-12 viikkoa vanha. Ja se tekniikka on syvällä siellä muistissa. Ei siirry takapää mihinkään :) ! Muttamutta...on niin pirun tarkka siitä, millainen se eka "maahan" käsky on..jos on liian painokas niin luulee olevansa paikallaolossa ja ottaa kaiken heilumisen ja käskemisen vaan häiriötreeninä. Tai ainakin siltä se näyttää..

Korjaus:

- ei mitään lisäkäskyjä, matkan helpotuksia jne sen jälkeen jos ei heti nouse. Palaan takaisin, tuhahdan ja vaihdan paikkaa - sitten uusiksi ja oikein iloinen "maa" käsky
- yksittäisestä vaihdosta palkkaa - eka istuminen niin lelu lentää tai vapautus ruokakupille

Eilen kokeilin ruokakupilla kaikki vaihdot. Maahanmenot olisi voinut olla nopeampia mutta hyvin meni muuten :)


Jatketaan samantyylisesti, sopii hyvin Iitalle :) . Lenkkien yhteydessä täytyy kylillä nyt pysähdellä treenaamaan, saisi häiriön mukaan.

...ja sitten pitäisi itseä saada korjattua...mun vikalista oli huomattavasti pidempi kuin Iitan...ne samat vanhat pakkoliikkeet, liikkellelähdöt, käden liikuttamiset..

Eilen käytiin ajamassa jälki. Iitalla yksi keppi jäljen päässä, kaksi kulmaa, kuumuus paahtava, kuiva pelto. Otettiin ennen liikkeellelähtöä rauhoittaminen ihan jäljen päähän. Lähti makuulta hyvin liikkeelle. Vauhtia oli taas enemmän kuin tarpeeksi ja risteili ekalla suoralla, nenä pysyi hyvin tontissa kuitenkin. Eka kulma hyvin, seuraavalla suoralla hukkasi jäljen. Komensin uudelleen jälki ja jatkoi hyvin. Toisessa kulmassa aavistus pyörimistä, mutta lähti siitä oikein ja viimeinen suora ehdottomasti paras koska siellä oli se keppi. Iita kun nimenomaan etsii niitä keppejä. Nosti kepin hyvin ja siitä superpalkka. Heidi vielä tallasi yhden kepin maahan, sen nosti myös tosi hyvin.

Vietiin Aten kanssa jäljen jälkeen koko porukka uimaan. Iitahan ei niinkään uimisesta tykkää, mutta on nyt oppinut metsälenkeillä kahlaamisen hauskuuden. Eilen meni Hiskin ja lelun perässä monta kertaa veteen, juuri siihen syvyyteen ettei tarvitse lähteä uimaan. Hiski on hirmuinen vesipeto - ei sitä saa pois kun käskemällä sieltä vedestä ja heti jos vapauttaa niin livahtaa takaisin :D . Nismo on niin omituinen..muuten ei kyllä nouda mitään mutta keppiä (tikkua ;) ) hakee mielellään vedestä juuri kahlaussyvyydeltä. Nemo oli sitä mieltä että vesi on ihan tyhmää, mutta rannalla juokseminen miljoonaa joka suuntaan on tosi kivaa.

Helteet ovat taas lyhentäneet Nismon lenkkejä. Vanha siitä tulee, tai on tullut jo...ei mahda mitään. Nemoa ei kuuma haittaa ja oltiinkin sunnuntaina 10 km vetolenkillä beussien, Iitan, Nemon ja Heidin kanssa. Nemo se puksutti tulemaan koko matkan hirmuista kyytiä!

Kylilläkin käytiin vkonloppuna lenkkeilemässä ettei ihan metsitytä kun on aina kivempi lenkkeillä pitkin metsiä ja hiekkateitä. Ja oisin voinut taas jo yhden lenkin jälkeen kirjoittaa vetoomuksen flexien poistamisesta...koska onhan se reilua että minä seison omien koirieni kanssa ojassa koska vastaantulija ei saa omaa koiraansa kelattua omalle puolelle tietä. Ja hän nimenomaan ei saanut koska ystävällisesti kysyin että menisitkö omalle puolelle. Mrr! Yhtä reilua on seistä siellä ojassa myös siksi että pyörätiellä halutaan pyöräillä rinnakkain eikä peräkkäin.

Meidän välikatolle on muuttanut musta kissa. Asunut siellä jo kuukauden. Sinne menee kissojen portaat ihan omia kissoja varten jos jäävät ulos kun ei olla kotona. Aika samannäköinen kun meidän Joda on, mutta pienempi ja solakampi. Kysyttiin jo naapurilta että onko se heidän musta kissa mutta ei ollut..jännä että haluaa olla siellä, koska ei olla ruokittu tai jätetty mitään ruokaa mihinkään..


Viikonloppuna kyläilemään ja treenaamaan Katjan ja Eeron kanssa - jes :) !


3.7.2014

Alkuviikon jäljet

Maanantaina Iitan kanssa tosiaan pellolla, ehkä 10 cm mittainen ruoho. Mun jälki oli about 300 m pitkä suora, 3 keppiä ja harvakseltaan ruokaa. Vanhentui reilun tunnin. Iita on nyt osoittanut että jäljellä voi syödäkin joten rauhallisuutta ja tarkkuutta on kaivettu ruualla. Ilmaisu kärsii jonkin verran kun ruokaa on vaikka jätän selkeästi tyhjää ennen ja jälkeen kepin. Hirveä into on jäljelle, kun näkee liinan alkaa tepastelu ja vinkuminen autossa.

Jana - oikein hyvä! Puski hyvin jäljelle täydellä liinalla ja nosti hyvin.

1. keppi - huolimaton ilmaisu, mutta ilmaisu kuitenkin. Pysähdyin palkkaamaan ja vielä vahvistelin miten hieno homma onkaan että keppi löytyi.

2. keppi - hyvä ilmaisu, nappasi suuhun ja sama homma palkkauksessa

3. keppi - hyvä ilmaisu tässäkin, meni maahan keppi suussa. Mä en niin raadollinen ole ollut tyylistä, ilmaisee miten ilmaisee, kunhan ilmaisee. Voipi olla että jonain päivänä revin hiuksia päästäni kun en päättänyt mikä on hyvä tapa ja olen hyväksynyt monenlaista :D

Iita nosti kerran päänsä jäljeltä, kielsin ja annoin uuden käskyn "jälki". Muutoin ja keppejä lukuunottamatta tulin ihan hiljaa perässä (= roikuin liinassa ajoittain kun niin kova vauhti).

Jäljen jälkeen vielä pelkkää keppitreeniä. Neljä nostoa, kaikki otti suuhun ja oli aivan tohkeissaan.

Nismo ja Nemo tekivät namiruutua samaisella pellolla. Nemo jonka mielestä parasta on ruoka ja juokseminen ei ensin hoksannut että ruohikkoon on piilotettu syötävää vaan juoksi pitkin peltoa kuin mielen köyhä. Nismon mutustellessa tyytyväisenä ruudun sisäpuolella syttyi jossain vaiheessa Nemonkin lamppu ja alkoi systemaattinen haravointi ja nuuskutus :D.

Maanantaina kävin iltasella vielä juoksemassa Iitan kanssa lenkin - hiphei, polvi kesti!

Tiistaina oltiin Taijan pellolla, juuri edellisenä päivänä kaadettu apilapelto. Jälki reilut 200 m, 3 keppiä ja kulma oikealle. Ruokaa siellä täällä harvakseltaan. Iita nosti jäljen ojan yli todella pätevästi! Itse jäljellä risteili jonkin verran jäljen päällä, mutta aktiivisesti teki taasen töitä eikä päätä nostellut.

1. keppi - taasen huolimaton ilmaisu, täytyisi varmaan ennen jäljelle lähtöä muistuttaa mitä siellä tehdään ja nostella keppiä autolla??

2. keppi - tosi hyvä, nappasi suuhun heti!

3. keppi - samoin tämä oikein jees ja vietettiin aikaa palkkauksen kanssa pitkään.

Kulma - tästä olen ylpeä! Oikea ei ole Iitalle niin vahva kuin vasen ja kun menee niin vauhdilla ja nimenomaan keppiä etsien, saattaa oikoa. Ajoi kulman todella tarkkaan, ei yhtään yli eikä säheltäen.

Reippailtiin lenkkeillen Nemon ja Iitan kanssa jälkipellolta kotiin :).

Nismo pääsi myös mukaan ja kävi lenkkeilemässä sillä aikaa kun jälki vanheni.

KIITOS taasen Ate, Heidi, Kati ja Taija - kiva harrastaa kimpassa :) !


Kepeissä on nyt se hyvä, että täytyy vaan luottaa siihen että Iita ilmaisee ja jos ei niin sitten vahvistellaan erikseen. Mulla kun ei ole aavistustakaan missä kepit sijaitsevat niin en anna edes huomaamatta koiralle merkkiä ilmaisusta.

Eilen tuli niin kiire kotihommien kanssa ettei ehditty jäljelle. Päätin sitten antaa Iitalle myös tottiksesta vapaan. Käytiin Hiskin ja Iitan kanssa pellolla ja metsässä lenkillä. Mä taas kattelin Iitan menoa ryteikössä ja ihmettelin miten se onkin säilynyt ehjänä..aivan sata lasissa kaikenlaisessa maastossa missä ei ite pysty edes kävellä. Eikä Hiskikään mene sinne..ja Iita juoksee vaan, se on sen mielestä niin parasta.


Tänään tottista! Eteenmenoa, paikallaoloa, leikkimistä ja ampumista :) .