Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

28.8.2011

Hiskin kanssa Lohjalla

Suunta on ylöspäin ainakin omassa ohjauksessa ja Hiskissä nyt ei olekaan mitään vikaa ollut pitkään aikaan, eikä ollut eilenkään. Se otti rennosti kisapaikalla ja syttyi nopeasti leikkiin ja virityksiin ennen suoritusta. Ei valittamista :). Kiitokset Katille ja Miralle päivästä! Oli kyllä kiva nähdä muitakin tuttuja ja vaihtaa kuulumisia.

Eka rata kohtuullisen komea HYL. Tuomarina molemmilla ihan uusi tuttavuus rajan takaa. Radat oli aikasten kiemuraisia..Takaakiertoja, ansaesteita, välistävetoja, erikoisia kulmia, putket kaikki kauimpaan päähän yms yms..Siksi olen sitäkin tyytyväisempi ensimmäiseen rataan jossa menimme yhden hypyn vaan väärinpäin. En vetänyt tarpeeksi, Hiski luki takaakierroksi ja hyllytettiin. Muutoin puhdas ja kiva rata, ei mitään kamalaa kökkö-ohjausta ja uskalsin liikkua reippaammin kuin ennen!

Toka rata...yliaikaa pari sekkaa - höh! Etenemä oli kova 3,6 m / s sellaisella mutkaradalla joten ei me kauhean kauaskaan tuosta vaihdista jääty...törväsimme arvokkaat sekunnit esteille nro 3 ja 4 kun minun ylivenynyt valssi aiheutti kaamean ohjauksen ja Hiskin valumisen. Muutoin teimme ihan hienon radan ja erityisen ylpeä olen A:n vieressä/edessä tehdyistä ohjauksista joilla sain kaikilla Hiskin kääntymään pois iki-ihanalta a-esteeltä - JES!!!

Lievä masennus iski ratojen jälkeen itselle. Hiski oli upea ja kuunteli 110% ohjausta, sen kanssa oli kiva mennä..mutta pikkuisiin omiin töppäyksiin se tälläkin kertaa kaatui..ja kun meillä on kakkosista jo nollia (joista ei ole luvaa kuitenkaan irronnut kuin se yksi) ja alle kahden sekunnin yliaikojakin jo pari, ja pari "oho yksi rima putosi", tai yksi kontaktipinta on kussut..niin lähellä ja silti niin kaukana. Ja sillon kun kaikki menee yksiin niin aika riittää ja me osataan kyllä..mutta ja mutta.

Täytyy olla iloinen että mun treenimoodi on saatu pikkuhiljaa kisoihin päälle! Kyllä se siitä :). Pääasia, että Hiskillä ja mulla oli niin kovin mukavaa taas radalla.

Nyt ei ehdi muuta kertoilemaan, kisaraporttikin vain pikaisesti ;)

25.8.2011

Keskiviikon treenailut

SuHaKon riveissä normireenit keskiviikkona Taijan ja Jussin mailla :) ! Wilmasta jäi vähän huono mieli, selkeästi tehtävä oli sille aivan liian vaikea ja ehkä minun tapa opettaa liian painostava = liian kannustava = Wilma passivoituu. Wilman kanssa on välillä niiiiiiiiin haasteellista tehdä. Olla jämpti, kannustava, selkeä ja kaikkea muuta yhtäaikaa..Nismo taasen ylitti minun odotukseni ja oli niin pro että se kompensoi huonoa mieltä :). Nemo heilui mukana köörissä temppuja tehden ja vapaana kirmaillen. Olen siitä kyllä niin ylpeä! Reipas pieni koira, ei röyhistele, ei halua olla vaivaksi kenellekään..upea koiraystävä kaikinpuolin. Tekstin kuvat : Ate Kolulahti

Wilman elämän ensimmäinen esineruutu...

...meni sitten enemmän ympärijuoksemiseksi kuten kuvassa näkyy. Me ollaan opetettu sitä noutamaan, tuomaan lelu käskystä yms eli tehty pohjatyötä asian eteen ennen virallista ruudun opettelua. Tehtävä oli silti Wilmalle liian vaikea..se vaipui taas siihen omaan maailmaansa ja hermostui kun ei ymmärtänyt mitä siltä haluaisin ja lopuksi menee passiiviseksi :( . Näytöillä tehtiin, matka oli lyhyt, lähti hyvin ja otti lelun suuhun, minä kehuin ja kannustin ja se jäi seisomaan esine suussa ja lähti sen kanssa jopa poispäin hätääntyneen näköisenä. Leikitin kun sain sen luokseni - leikki hyvin ja uusi yritys, kauhean varovaisesti lähti ja kun pääsi lelulle, taas vei sitä poispäin. Hmm...lopetimme siihen..tein sitten vielä ihan lyhkäisen tottiksen auton luona jotta sain sen palkattua kissanruokapussilla, se toimi hyvin. Tapauksesta harmistuneena heittelin sitten lelua sisällä kun tultiin kotiin ja pyysin tuomaan - ei ongelmia. Harjoitus siis oli Wilmalle liian vaikea vaikka koitin sitä helpottaa.

Nismo treenasi pääosin paikallaoloa kovassa häiriössä ja minä tietysti selin koiraan. Edessä esineruutu ja siellä koira ja vieressä toinen paikallaolija. Kati valvoi paikallaolijoita ja raportoi jos siellä tapahtui jotain mistä täytyy huomauttaa. Nismo oli kuulemma koko ajan tarkkaavaisesti paikallaan ja tuijotti minua. Ei näyttänyt yhtään siltä että nousisi eikä noussutkaan ja silti oli skarppina minun suuntaan - jes! Kävin palkkailemassa ja vahvistamassa, olin supertyytyväinen. Esineruudussa hääräävä koira ei kiinnostanut sitä tuon taivaallista. Tässä me valmistaudutaan paikallaoloon :


Nismon ekasta esineruudusta ei ole kuvaa, siitä olisi kyllä pitänyt olla :D . Sanoin jo heti että se ei nouda kun en ole opettanut joten ei siitä mitään tule, mutta voidaan toki kokeilla miten käy ihan mielenkiinnosta. Näytöllä esine joka oli Aten jälkikeppi. Nismo lähti esineelle kuin tykinsuusta, otti sen suuhunsa ja jäi häntä heiluen järsimään sitä paikalleen mun kutsuista huolimatta :D. Se olikin sitten siinä...Nismo ei onneksi tiedä että se epäonnistui, se vaan luuli saaneensa loppupalkan niin hienosta paikallaolosta ;).

Eilen oikein kunnon rymyliikuntaa hoffien kanssa eli metsälenkki niin että molemmat olivat vapaana koko matkan..voi sitä painin ja metelin määrää! Illalla sitten jännitin mitä tuumaa Wilman jalka moisesta retuutuksesta, mutta ei merkittävää eroa ainakaan. Huh!

Huomenna agikisoihin Hiskin kanssa ja tietysti hellettä luvattu..prkle..



24.8.2011

Agihirmuilua

Eilen Marjun opissa taasen ja tosiasioiden kohtaamista. Treeneissä toimii missä vaan, mutta kisoissa tökkii. Yksi asia oli ainakin selvä - peilin eteen mars mars! Hiskissä se vika ei ole, kyllä se vaan on ohjaajassa. Eilenkin huomasin jatkuvasti miettiväni, että "kyllä kisoissa ohjaisin näin"...mutta MIKSI?! Miksi en ohjaisi kuten treeneissä kun se kerran treeneissä niin hyvin toimii? Marjun kanssa tultiin siihen tulokseen että meidän hyllyttäminen kisoissa johtuu puhtaasti siitä, että varmistelen turhaan ohjauksia niin, että todellisuudessa joko blokkaan koko esteen tai sitten tietämättäni ajan Hiskiä väärälle. Hiski on kontaktihullu ja usein kisoissa teen kaikki ohjaukset niin että kropalla blokkaan kontakteille menon. Noh, ei se asia ole niin yksinkertainen sillä eilenkin treeneissä putki/puomi tai putki/A erottelulla ei ollut mitään ongelmaa kun käskytin ajoissa ja ohjasin selkeästi vaikka Hiskillä olisi ollut kontaktille ihan vapaa pääsy eli en blokkaillut edessä. Kun osaisin luottaa vaan ja tehdä sen kanssa kisoissakin niin kuin olen sitä opettanut enkä kikkailla mitään turhia varmisteluja, ei ihme että koira menee sekaisin.

Eiliset treenit siis asenteella ja ratana mukaelma piirimestiksien radoista. Oli muuten vaikea!!! Siksi olen entistäkin tyytyväisempi mun ja Hiskin tiimityöskentelyyn...tuntui kuin kaikki olisi mennyt kuin vettä vaan. Pysäytyskontaktit ok, vaikea keppikulma ok, kontaktiesteet/putki erottelut kaikki oikein samoin persjätöt, takaaleikkaukset, vedätykset...kaikki tuntui siltä että me oltaisiin aina tehty tollasia ratoja. Hiskissä oli vauhtiakin ja sain juosta ihan tosissaan. Hienosäätöäkin kesti hyvin vaikka yleensä sellaiseen leipääntyy helposti. Hyvät treenit, joskos sen saman siirtäisi lauantaina radoille?

Ennen ryhmien alkua Nismo sai treenata keinua...Kati oli apuna, piti keinua paikoillaan ja kissanruokatargettia keinun päässä. Ekalla kerralla himmaili pikkuisen, mutta sitten palkan houkutus voitti. Pelästyi keinun pamahdusta, mutta ei itse keinun liikettä. Ekan kerran himmailun jälkeen meni toistuvasti kovaa suoraan palkalle ja Kati laski keinun hiljaa alas. Pysyi hyvin paikallaan palkkaa ahmien ;). Joskos saisi sen tekniikan pysymään samana ihan sitten joskus kun palkkaa ei enää siellä ole niin olisi hyvä. Menee itsevarmasti ja kovaa päähän, seisahtuu ja tulee käskystä pois...siinä sitä tavoitetta. Ekaksi viralliseksi keinutreeniksi oikein passeli suoritus ;) ! Nemo saikin sitten rallatella putkia ja kontaktiesteitä. Pienen koiran kiitollisuus oli suorastaan käsinkosketeltavissa, on se ihana..niin helppo ja loistava kirppu.

Wilma ei vieläkään onnu - JIHUU! Tänään on sen treenipäivä tottiksen merkeissä :)

Töihin paluu tuntui aika puulta, mutta täytyy olla onnellinen että on töitä! Ate rakas tuli sitten kipeäksi ja sitkeästi on mennyt töihin kauhean flunssaisena..voi kun tulisi pian kuntoon!

21.8.2011

Hyvinkäällä hermostuneena

Noh, siitä kisajännityksestä oli jo puhetta. Eilen se muuttui osittain kisamasennukseksi tai lähinnä ohjausmasennukseksi. Koirissa ei ollut vikaa, päinvastoin, jollain paremmalla ohjaajalla ne olisivat onnistuneet melkein pomminvarmasti.

Nismon ekat agikisat ja hyppäri, tuomarina Salme Mujunen. Lähtö oli neljän esteen suora, rengas este nro 2 ja pituus nro 3. Erityisesti mieltäni lämmitti yleisön kommentit kun seurautin Nismoa vapaana radalle "onkohan toi tokokoira", mielummin näitä kuin rottakommentteja. Nismo jäi hyvin lähtöön ja rengaskin meni ilman ongelmia. Neljän esteen suoran jälkeen valssi (myöhässä!!!!) ja putkeen, sieltä kepeille - pujottelu hitaanpuoleinen mutta tekniikaltaan ok- sitten olikin putkia ja hyppyjä siellä täällä, jokaiselle piti hakea hyvää linjaa (huom piti!) mutta minä aloin Nismolta vaatimaan mitä oudoimpia ohjauksia ja se jäi käteen huutamaan..yhden hypyn jälkeen kauhea kaarros kun en ottanut haltuun..ja sitten loppusuoran "valssailut" vaihtuikin takaaleikkausyrityksiin ja eihän siitä mitään muuta tullut kuin kökköä ohjauksen tyyppistä räpellystä. Nismo oli ihana, liikkui hyvin ja oli kuuliainen - se ylitti minun kaikki odotukset :) !!! Tulos pari sekkaa yliaikaa ja viides sija. Ei pöllömmin ekoista kisoista. Minun rakas pieni.

ONNEA vielä tätä kautta Katille ja sen mielettömälle chihuporukalle Taimille, Myrtille ja Tarmolle jotka nappasivat kaikki nollan ekoista kisoistaan!!!! Miralle ja Balulle kiitos seurasta - kyllä niitä nollia vielä tulee kun pikkuisen lisätään hallittavuutta ;). Balussa on potkua!

Hiskin suoritusten alkua sitten odoteltiin ja odoteltiin...noh, sainpahan rauhassa katsella toisten suorituksia ja lenkittää kaikki kunnolla.

Eka rata oli...hmm....ei se ollut mikään rata..mun ohjaus levisi jo esteelle nro 2 mikä aiheutti kauhean paniikin ja hämmennyksen ja sen jälkeen levisi sitten kontaktitkin ja kaikki. Ihan kamalaa..Hiski raukka räpisteli parhaansa mun pohjanoteeraus -ohjauksessa. Kepit oli kyllä hienot! Aten kanssa kotona juteltiinkin siitä, mitä voisin tehdä asialle "mitä jos?" kun tutustun rataan. Jotain yllättävää kun tapahtuu niin en osaa korjata ja koko pakka vaan leviää.

Toisessa radassa oltiin tiukasti luvassa kiinni aina kolmanneksi viimeiselle esteelle asti. Se oli agilitya, kontaktit ok, kepit hienot, Hiski ohjautui hyvin. Leikkasin Hiskin linjan keinun jälkeen jotta pääsisin blokkaamaan sen pääsyn puomille ja saisin sen pussiin. Muuten ihan hyvä idea ja käänsi Hiskiä hyvin mutta ei se voi mennä pussiin jos minä seison edessä?! Menikin sitten ohi ja taas mä jäädyin paikalleni...ylläri ylläri Hiski ei jäänyt odottamaan vaan nappasi hypynkin ohituksen jälkeen. Joten hyllytettiin..Voi elämä miten tyhmässä kohdassa. Hiski oli tosi jees ja minä vaan mokailin. Ärsyttävää.

Nemo pikkuinen oli mukana matkassa ja voi että kun sen mielestä kaikki oli taas niiiin kivaa, vaikka se ei tehnytkään muuta kuin "edusti" :D. Wilmalla oli selkeästi ollut ikävä ja se esitteli kaikki lelunsa varmuuden vuoksi kun tultiin kotiin. Pitkä päivä ja lievää masennusta...pöh...sitten illalla pää vielä meni täyteen räkää ja tuli kuumeinen olo. Onneksi nyt aamulla tuntuu taas normilta.

Atella ja mulla alkaa huomenna taas työt....EEEEEIIIIIIIII !

19.8.2011

Kisajännitys

On se ihmeellistä...heti kun siitä jännityksestä edes vähän pääsee eroon ja pitää n.kahden kuukauden kisatauon niin johan se jo kasvaneena palaa takaisin! ate on järki-ihmisenä yrittänyt purkaa tätä mun ongelmaa keskustelemalla, että mitä siinä oikein pelkään? Mitä sitten jos epäonnistun? Ja kun en minä osaa edes vastata :D ! En mene verenmaku suussa hakemaan tuloksia ja silti minua pelottaa epäonnistuminen..ristiriitaista, blaah. Olen siis urpo - yksinkertaista eikö ;) ??

Huomenna ne sitten on...Nismon ekat agilitykisat, ihan oikeat. Piiiiiiitkään mietin starttaanko sen kanssa koskaan ja sitten päätin että ehkä joskus joo ja nyt katsotaan mitä huominen tuo tullessaan. Treenattu on, koskaan ei tietenkään tarpeeksi, mutta onnistuneita ohjaamisia ja jopa "wau" fiiliksiä Nismon kanssa. Vauhtiakin on ollut kovasti, joskus jopa hallitsemattomasti. Se osaa itekseen ihme asioita ja en oikein tiedä mitä sen kanssa jarruttelen...Katsotaan. Pääasia että olemme nauttineet toistemme kanssa puuhastelusta ja menosta. Tokoakin on tehty ja kokeita katsottu ;)

Hiski teki tiistaina ihan mielettömän hyvät treenit ja kontaktit näytti ihan ihka oikeilta eikä kauheasti himmaillutkaan! Ohjautuu kivasti ja on ollut kuuliainen kentällä. Kepitkin on taas ihan passelit ja jotenkin tuntuu että on mennyt treenit sen kanssa vähän liiankin hyvin jos tiiätte mitä tarkoitan?? Tulee kauheasti odotuksia :D ! Lähdetään huomenna tekemään sitä agilitya mitä osataan ja mistä tykätään - riittääkö se nollaan ja luvaan se jää nähtäväksi :). Hiskillä ja Atella on alkanut ihan uusi aikakausi tottiksessa. Ne menee niin upeasti hymyt kasvoilla! Eilen Hiski ja Pimu oli uimatreffeillä - kylläpäs niillä oli hauskaa :D !

Pikkuinen lemmu on alkanut keskittymään seuraamisharjoituksiin ja malttitreeneihin paikallaolon, perusasentojen yms muodossa. Toki on temppuiltukin, se tulee Nemolta vähän niinkuin luonnostaan :D ! On se saanut mennä agilityakin ihan vähän vaan kun kerran tykkää. Ja ollaan muuten sukuloitu hiippisten kanssa, ihan yksi kokonainen päivä pyörittiin sukulaisilla ja kyllä uni maistui kotimatkalla pienille koirille. Tarttis syksyn myötä taasen muuten kaivaa aikaa kaverikoirailuun enempi :).

Nyt sitten "pikkumustan" eli Wilman kipulääkekuuri on loppu...liikutusta on ollut koko kuntoutuskauden ja PALJON + venytelty/jumpattu on ahkerasti ja kuuliaisesti :). Tänään kävin "vedättämässä" sitä valjailla ja joustohihnalla + vetovyöllä. Askelsi tasaisesti, mutta en uskaltanut olla pidempään kuin 40 min kerrallaan. Tottiskin on mennyt Wilman kanssa kivasti! Onhan se Wilma..sen kanssa joutuu miettimään kaiken ihan uusiksi ja olla kekseliäs, pitämään treenit yhtäaikaa rutiinina ja yllätyksellisenä, tehdä kaikenlaisia kommervenkkejä palkkaukseen yms...mutta kun se onnistuu ja tekee ja kova työ palkitaan, on se niin ihana ja meno on kivantuntuista ja -näköistä! Eikä se ole kiinni energiasta mutta kun ei ole hermoja eikä keskittymiskykyä ilman että sitä joutuu kaivelemaan. Hommaa siinä on paljon, mutta etiäpäin mennään pikkuhiljaa :). Täytyy ajatella positiivisesti, palkinto on sitä suurempi mitä enemmän tekee töitä. Pääasia on että pysyy terveenä eikä ala ontumaan...katsotaan, päivä kerrallaan.

Metsälenkeillä on ollut ihan huippua nyt kun ei ole niin kuuma! Koiratkin nauttii täysin siemauksin. Ihanaa!

Musiikki on ihmeellistä...nytkin minulla on kuulokkeet päässä ja jotenkin hyvän biisin tullen kaikki hyvä olo, onnellisuus ja tyytyväisyys tulee todeksi ja sellainen hyvänolon tunne virtaa läpi koko kropasta. Rakastan.

15.8.2011

Tasapuolisesti kaikkien kanssa :)

Pihahommia ja sellaisia sisähommia, jotka arjessa jäävät herkästi rästiin on saatu tehtyä pois :). LOMAA ON ENÄÄ VIIKKO jäljellä, mihin aika oikein katoaapi??Omakotitalossa on myös kaikenlaista puuhaa syksyä/talvea varten. Kait se syksy sieltä hiljaa hiipii...terassilla ei enää iltaisin ole niin valoisaa ja lämmintä kuin hetki sitten. Toisaalta syksy on kivaa aikaa, luonto tuoksuu syksyllä ihan mielettömän hyvältä ja metsä on kaunis kunhan unohtaa hirvikärpäset.

Viime vkon nopea kertaus koirien osalta, ettei unohdu!

Maanantai
Oltiin juoksentelemassa koko lauman voimin hiekkamontulla ja Aten kanssa naureskeltiin taasen hoffeille, jotka ovat oikein äly ja väläys. Ei tartte varmaan mainita, että Wilma ei ole se äly?! Hiekkarinnettä ylös ja alas sekä viestintyyppistä juoksutusta Wilmalle. Se juoksee muuten lujaa..ihan pirun lujaa. Nismo ja Nemo jahtasivat toisiaan ja Nemoa harmitti kun ei se pysy Nismon vauhdissa, ei sitten yhtään. Niin ja oltiinhan me auttamassa kaveria ohituksien kanssa! Wilma ja Nemo saivat olla ärsykkeinä :D

Tiistai
Agilityssa Hiskin ja hiippureiden kanssa :). Hiski veti ihan tosi mageet treenit! Ainoa mietintämyssyyn menevä asia on nyt sitten puomin YLÖSmeno kun alasmeno alkaakin näyttää jo jokseenkin hyvältä..plääh..Kepit oli upeet ja kesti hyvin lähetyksen ja etäisyyden! Vedot putkiin tosi jees ja saatiin me sylivekki-jaakotuskin näyttämään kelvolta! KIITOS MArju :) ! Nismo pujotteli ja meni putkiin joka kulmasta, kivasti meni silläkin :). Nemo sai mennä mihin se halusi ja sitähän se tekikin! Kaahotti onnessaan esteeltä toiselle :).

Keskiviikko
Tottista koko lauman kanssa! Ate tosin kyllä meni Hiskin kanssa ja ne veti niin hienot treenit että terve ja mä olin niin onnellinen niiden puolesta :) !!! HYVÄ MEIJÄN MIEHET!!! Wilma teki liikkeellelähtöjä, leikkimisiä ja perusasentoja ja taas leikittiin - olin SUPERtyytyväinen. Kesti hyvin, kesti häiriön ja paineen. WAU! Nismon kanssa jääviä ja pari tosi hyvää seisomaan jäämistä! Nemo teki kieppejä, eteenmenoja, seisoi kahdella jalalla, peruutti, pujotteli jalkojen välistä.....oli siis normi Nemo mutta totteli kaikissa käskyjä ja sai palkkaa ;).

Torstai
Wilman kanssa aikaa kahden NuPun hallituksen kokouksessa. Hieman pidättyväinen Wilma pärjäsi täysin moitteetta eikä ollut yhtään vaivaksi :)

Perjantai
Rallytokossa Nismon ja Nemon kanssa + reippaina vielä käveltiin kotiin! Kivat treenit, kiitos Mira :) ! Tein Nismon kanssa hihnassa rataa koska hihnaseuraaminen on alkanut tökkiä koska sitä ei ikinä tehdä..perjantaina ei ollut tässä ongelmia.

Lauantaina
Monen pohdinnan ja kikkailun jälkeen mä sitten käväsin kuitenkin NuPun leirillä koko lauman voimin treenaamassa rallytokoa ja agilitya. Porukkaa oli ihan kivasti ja oli mukavaa vaihtaa kuulumisia rennossa ilmapiirissä. KIITOS kaikille :) !

Lisäksi me ollaan lenkkeilty, juostu, käyty uimassa hoffien kanssa sun muuta koirahommaa väkräilty kaiken muun ohessa :) ! Wilman kuntoutus on tuonut sille kivasti massaa takaosaan ja liikkeisiin puhtautta. Keskiviikkona se lääkekuuri loppuu..aapuva..

Lauantaina agikisoihin pitkästä aikaa - jee!

Aten kanssa laatuaikaa - ihanaa :) ! *onnellinen huokaus*

8.8.2011

Wilman kuntoutusta

Ollaan oltu reippaita ja noudatettu tarkkaan sekä Niinan fyssari neuvoja, että Skutin kuntoutusohjeita liikunnan suhteen. Joka ilta on jumpattu ahkeraan ja itseasiassa Wilma tykkää siitä kauheasti :) ! Lääkekuuria on jäljellä vielä ja edelleen jännitys tiivistyy että mitä sitten kun se loppuu...

Wilma on voinut hyvin ja liikkunut hyvin ilman mitään ontumisia tai muuta vaikka on ollut n. kaksinkertaisella liikunnalla normaaliin nähden. Ollaan vähän miksailtu hihnalenkkejä ja metsäjuoksemisia päivän mukaan, lisänä sitten Hiskin kanssa normipainit pihalla ja tarhailu jossa juoksentelee mielelllään myös.

Päivittäiseen jumppahetkeen kuuluu erilaisia venytyksiä ja tasapainoilua sekä syvien lihasten vahvistamista :). Musta tuntuu, että se on luonut lisää sellaista yhteyttä mun ja Wilman välille myöskin..kaikki Wilman nähneet tietävät, että se on omalaatuinen koira juuri siksi, että sen kansssa on vaikeuksia päästä aina samalle taajuudelle. Vaikea selittää..

Ollaan me treenattukin lomailun ja urheilemisen keskellä :) ! Sunnuntaina Katja ja Niina tulivat kanssamme tokoilemaan - kiitos seurasta ja neuvoista! Nismo osoitti pitkästä aikaa uppiniskaisuutta treeneissä ja toimi vähän sellaisella "joo, kun itse haluan" periaatteella. Ärsyttävää. Nemo sai harjoitella malttamista ja paikallaoloa. Meni yllättävän kivasti ja pysyi hyvin :). Pieni lemmupoika on vaan hmm..miten sen sanoisi...ylihullu kaiken ruoan perään ja esittää mieluusti koko osaamisensa kun näkee että palkka on tulossa. Sivulle tulossakin jos palkkaa joutuu hetkenkin kaivamaan niin johan se on esittänyt piruetin jo oikeaan ja vasempaa, takajaloilla ja neljällä jalalla sekä antanut tassuakin pariin kertaan. Haastetta hitaalle ohjaajalle ;). Wilma joka ei tullessa ole ollut kovin hyvä leikkimään, tuli kentälle leikitettäväksi ja siitä lennosta otettiin seuraamisia ja taas leikittiin! Keskittyi tosi hyvin ja leikki kauhealla innolla kera ravistuksien ja murinan. JIHUU!

On ihanaa asua niin, että metsälenkkiä riittää tuntikaupalla kunhan vaan ylittää tien eli lähtee tontilta n. kuuden metrin päähän :). Nyt ei ole hirvikärpäsiäkään enää näkynyt joten mikäs siellä on kulkea! Mustikoita ei vaan löydetty yrityksistä huolimatta yhtään, pöh.

Aten kanssa on taas monta rautaa tulessa suuntaan jos toiseen - normia meijän elämää ja ihanaa sellaista :). Kyllä lomalla vaan on niin kivaa!

3.8.2011

Tervis Tervis!!!

Nyt on kiitoksien aika! Tervis, hoffien päänäyttely + rotumestaruustoko on takanapäin ja kolme päivää meni kyllä niin nopeasti. Säät suosivat ja kyllä oli niin ihanaa! KIITOS Tupulle ja Tomille isännöinnistä ja avusta, KIITOS Jyrkille ja Sannalle jääkaapin lainasta ja avusta, KIITOS Katjalle lenkki- ja juttuseurasta, KIITOS Päiville kunnon nauruista. KIITOS rakkaalle Atelle, Katille ja pojille ihan parhaasta viikonlopusta ja yhteinen kiitos koko porukalle seurasta ja ystävyydestä - KIITOS!

Hiski osallistui tokoon ja näyttelyyn, Ate saa kertoa tulokset itse :) . Wilma oli karenssin takia vain katseluoppilaana ja lenkkiseurana - olen kyllä siitä niin ylpeä! Arasta koirasta on kuoriutunut ihan uudenlainen mustuainen joka pötkötteli vilskeessä ja metelissä rauhaksiin asuntovaunun alla varjossa. Käyttäytyi oikein mallikkaasti asuntovaunussa ja lenkeillä! Taitava rakas Wilma. Nismo ja Nemo tulivat mutkien jälkeen Katin mukana lauantaina Tervikselle. Ne olivat saaneet olla hoidossa Katin ja Pimun luona. Nauratti kun Kati oli joutunut erottamaan Pimun hiippareista siksi, että ne eivät antaneet Pimun olla vaan tahtoivat koko ajan suukotella ja leikkiä :D - hyvä niin päin. Ystävyys ei katso rotua tai kokoa, Nismolle ja Nemolle käy kaveriksi hyvin Pimu rotikka. Hiipparit menivät Terviksellä siinä missä muutkin koirat, ei mitään ongelmia! Yön ne saivat olla autossa, sillä vaunussa alkoi olla ahdasta kun siellä nukkui 5 ihmistä ja 2 hoffia. Terviksen ympärillä on loistavat lenkkipolut ja niitä tuli kyllä hyödynnettyä ahkerasti! Muutoin sai nauttia tokosuorituksista ja tutkia uteliaana näyttelykehien tähtiä. Sai tavata tuttuja ja ystäviä, vaihtaa kuulumisia ja vaan nauttia olemisen ihanuudesta grillin tuoksun ja lonkerotölkin ääressä. Voi vitsit kun olikin kivaa.

Eilen olin fyssarilla Nemon ja Wilman kanssa. Nemon kanssa tsekkaus ja Niinan toteamus että vähän keventää vasenta polvea, mutta ei pahasti ja hyvässä lihaksessa on! Lisäksi on kuulemma pikkuisen liian hoikka..Nemo on koko ikänsä ollut hieman pullukka ja nyt olen kiinnittänyt erityisesti huomiota että pysyy hoikkana, liikaakin siis. Lisäsin pikkuisen sille ruokaa ja katsotaan riittääkö se tasapainottamaan. Vähän oli vinoutta myös, mutta ei mitään hälyyttävää missään. Kotihoitoon pari uutta juttua. Nemo nautti koko toimenpiteestä ihan hirmuisesti, oli ilo seurata sen lupsuvia silmiä.

Wilman käyntiä jännitin, koska se on hieman turhan pidättyväinen..vastaanottohuone on pieni ja tilanne sille uusi ja ahdistava. Käytin sen pikalenkillä ennen hoidon alkua ja meitä vastaan tuli joku jolle on näyttänyt alkoholi maistuneen jo aika monta vuotta putkeen..se tuli kauhealla örinällä meitä kohti ja Wilma ensin katseli sitä ihmeissään. Tyyppi kysyi "onko tuo sakemanni" ja vastasin kohteliaasti että eikun tämän on hoffi. Sitten se syösksähti päin kädet levällään kysyen "minkäs ikäinen"...noh, Wilma päätti siinä kohtaa, että tänne ei kyllä ole mitään asiaa, asettui eteeni ja vilautti purukalustoaan. Tilanne oli siinä ja käskystä matkamme jatkui ilman mitään ylimääräisiä murinoita tai perääntuijottelua. Osaa se näemmä puolustaa ja ihan tervepäisen rajoissa. Olin kyllä ylpeä Wilmasta - se antoi kauniisti itseään käsitellä ja katsoa/väännellä/käännellä vaikka selkeästi sitä ujostutti alkuun kovasti. On se kyllä niin muuttunut! Saatiin kauheasti harjoituksia kotiin ja niillä mennään nyt toistaiseksi yhdistettynä liikuntaan ja kipulääkkeisiin. Kohta alkaa lääkekuuri kääntymään loppusuoralle ja pelko taas kasvaa..surkuttelu ei auta, mutta silti mietityttää. KIITOS Niinalle koko hoidosta, se oli myös minulle terapiaa kun sain purkaa ajatuksia Wilmasta ja siitä mitä nyt oikein tapahtuu :).

Eilen illalla ehdin vielä agitreeneihinkin! Olin hullu ja ilmoitin Nismon hyppikselle, ihan oikeisiin kisoihin Hyvinkäälle. Hiskillä samalle päivälle kaksi agirataa. Kiva päästä kisaamaan agissa pitkästä aikaa :) ! JEE! Nismon eka startti saa kyllä vatsan vääntämään jo ajatustasolla, mutta toisaalta olen helpottunut että tein päätöksen että vien sen ja sitten katsotaan miten edetään, oliko se siinä vai miten. Eilen treeneissä se oli kyllä niin kiva ja ihana! Meni lujaa ja irtosikin kivasti hypyille ja kontaktiesteille! Ohjautui aika kivasti ja ainoat ongelmalliset kohdat oli putkeen läheykset..täytyy tehdä niitä paljon. Olin positiivisesti yllättänyt sen ohjattavuudesta! Mähän taas itse olin myöhässä ja edessä enkä luottanut koiraan, mutta Nismo oli PRO ja Marjulta sain hyviä vinkkejä :). Kivat treenit.

Iltasella jäljelle! ...ja lenkille...ja ja ja :) ! Niin ja ollaanhan me tokottukin kohtuu ahkeraan! Ja temppuiltu! Yritin ilmoittaa Nismon kokeeseen (toko) mutta kun ei kahdeksaan soittoon ja yhteen tekstariin KUKAAN vastannut niin pitäköön kisansa. Mrr.