Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

1.1.2015

Liikuntaharrastuksesta

Vai pitäisikö puhua elämäntavasta eikä vain harrastuksesta?

Olin asettanut tavoitteen vuodelle 2014 että liikun 2500 kilometria koirien kanssa. Tavoite ylittyi oikein reilusti totaalin ollessa 2979 km ! Olen todella tyytyväinen :) . Vaikka liikkuminen on mun juttu, niin lisättäköön että se on nimenomaan koirien kanssa mun juttu. En näkisi itseäni juoksemassa tuolla pitkin metsiä ja kyliä ilman koiria. Heidi ja Kati ovat olleet mun uskollisimmat mukanakulkijat ja matkoilla onkin jaettu monenlaiset jutut :). Muitakin on kulkenut matkassa lukuisia, kiva kun ei tarvitse yksin tallustella!

Viime talvena vedot jäi hurjaan kahteen kertaan lumen ja jään puutteen takia, tänä vuonna otettiin heti hyöty irti kun lunta tuli ja hyvä niin koska taas on mustaa ja plussakelit jatkuvat näemmä vielä useita päiviä, höh. Kesällä oli niin kuuma että bike jäi nurkkaan, mutta fillarilla tuli mentyä. Ja kaaduttuakin tietysti..Iitalle pisteet hyvästä päänupista, ei se ota nokkiinsa vaikka fillarikin tuli niskaan ja akka tietty perässä :D .

Liikunnan lisääntymisen myötä on tullut hirveästi potkua kaikkiin asioihin. Koiratkin ovat hyvässä kunnossa ja kyllä se vaan niin on että kun niin energian saa ohjattua oikeanlaisiin asioihin, on kotona täysin rauhallista vaikka laumassa neljä koiraa onkin. Kipeä en tainnut olla koko vuonna (puuta koputtaen) vaikka perheessä pojat ja Ate sairastivat kaikenlaista oksennustaudista korvatulehdukseen ja flunssaan.

Loppuvuodesta aloitin makealakon ja olin yli 3 kk syömättä mitään karkkia, juomatta mehua ja luovuin myös kekseistä ja muusta vastaavasta. Ainoa minkä jätin oli jäätelö. Syy tähän oli kiireessä ruuan korvaaminen pullalla ja kekseillä sekä makean järjetön ahmiminen mistä tuli todella huono olo. Mulle kun ei ole mikään ongelma syödä esim kokonaista mutakakkua tai paketillista keksejä..kun menee vaan yli. Tälle vuodelle päätin, että karkkipvä on joka toinen sunnuntai, muuten mennään ilman mitään makeaa edelleenkin (paitsi se jäätelö). Lakko oli alkuun todella vaikeaa ja pelkkä karkin tuoksu sai suussa aikaan hirveän kuolareaktion. Ja ihan oikeasti suuhun kertyi kuolaa ja paljon.

Makealakon myötä kävi sitten painon kanssa hassusti. Olen sen 172 cm pitkä ja painanut jo vuosia sen 58-59 kg. Ihan ok painoinen mutta ei yhtään liikaa. Jättäessäni makean pois alkoi paino laskea jopa 0,5 kg viikossa. Ate on mun kanssa painoa seurannut nyt jo parisen kuukautta, punnitus kerran viikossa. Painoa on tällä hetkellä alle 55 kg :( . Kävin joulukuussa ravintoterapeutilla jonka kanssa tein suunnitelman ruokailuista ja se teki mulle kehosta täyden kartoituksen jä käytiin koko ruokavalio läpi. Terapeutti oli tosi tyytyväinen mun syömisiin ja sanoi että elän todella terveellisesti ruuan ja liikkumisen suhteen. Energiavaje on vain iso - 500 kaloria joka päivä! Ruokailusta tehtiin uusi suunnitelma nimenomaan lisäämällä aterioita koska annoskootkin oli ihan ok. Ruoan kanssa en ole nipottanut, syön sen kerran viikossa roskaruokaa ja muutoin kalaa, äyriäisiä, salaatteja, hedelmiä, riisiä, pastaa..normia kotiruokaa mutta en juurikaan lihaa (paitsi jauheliha) tai kanaa. Lisäksi juon paljon smoothieita - maitorahkaa, marjajauhetta, hunajaa, ananasta ja sitten vaihdellen mustikkaa, päärynää, banaania, mandariinia sekaisin. Heidiltä hyvä vinkki pilkkoa annoskoko hedelmistä suoraan pakkaseen ja napata siitä blenderiin. Tulee varmemmin tehtyä kun pilkkoo kerrallaan kahden vkon hedelmät valmiisiin pakasterasioihin. Nyt olen lounaalle lisännyt hiilareita ja aamiaiseen kiinnittänyt enemmän huomiota. Mysliä, hedelmäpilttejä, pelkkiä hedelmiä, taatelipatukoita, proteiinijuomia..musta tuntuu välillä että kädessä on aina jotain syötävää :D ! Ainoa ohje mitä en ole osannut noudattaa on se että söisin myös viikonloppuisin kaksi lämmintä ruokaa. En oikein tiedä miten sen ratkaisisin..olisiko jokin keitto tms mikä olisi valmiina. Siinä vielä tekemistä. Kontrolli ravintoterapeutilla on parin vkon päästä. Paino on ollut edelleen laskussa, mutta ehkä se siitä tasaantuu, katsotaan mitä terapeutti sanoo.

Mulle itelle on ollut hirveän tärkeää, että tästä asiasta on voinut puhua. Kiitos teille jotka olette mun kanssa tätä asiaa jakaneet, tiedätte kyllä keitä tarkoitan. Aihe on meinaan sellainen ettei sitä voi kaikkialla ääneen sanoa. Se aiheuttaa ärtymystä ja suuttumasta yllättävän monessakin ihmisessä ja eka kommentti on se "helppo sun on" tai "mä oisin ainakin tyytyväinen"..jos yrittäisin laihduttaa niin kaikki kannustaisivat, nyt täytyy olla tarkkana millaisten ihmisten kanssa ottaa puheeksi. Ärsyttävää.

Makealakko sai mut innostumaan kaikista vaihtoehdoista mitkä maistuu makealle. Suurta herkkua on taatelipatukat, kuivatut hedelmät ja tuoreet hedelmät - NAM! Kaupoissa alkaa olla näistä kaikistakin hyviä ja laajoja valikoimia. On tullut tutustuttua ihan uusiin makuelämyksiin ja herkusta menee kätevästi rasiallinen mustikoita.

Polvi on kestänyt tosi hyvin vaikka olen tehnyt ihan juoksulenkkejäkin! Toivon todella että kestää jatkossakin. Olen panostanut hyväpohjaisiin kenkiin ja ostin Back on Trackin polvituen. On muuten tukevin ja paras tuki mitä mulla vielä ollut. En koskaan lenkkeile ilman tukea, en edes pientä lyhyttä lenkkiä.

Koirillekin on investoitu uusia valjaita, hihnoja ja back on track loimia kun liikkuvat niin hirmuisesti. Täytyy varusteista olla tarkkana varsinkin hoffeilla kun liikkuvat vedossa. Iitalle todellinen valjaslöytö oli zero dc ja nimenomaan pitkä malli. Parhaat valjaat mitä meillä ollut. Hiskille olisi tarkoitus hommat vielä uudet alkuvuodesta. Nismo ja Nemo liikkuvat hihnoissa kun eivät vedä mitään ja niillä menevät oikein kivasti tai sitten vapaana. Iitakin kävi fyssarilla vaellusreissun jälkeen eikä sillä ollut mitään missään, puhtaasti on mennyt koko vuoden kuten aiemmin. Terve tyttönen :) . Back on trackeja olen pitänyt nyt viileillä ja kylmillä keleillä kaikilla nimenomaan liikkumisen ja agitreenien jälkeen sen 1-3 tuntia. Nukkuvat ne päällä tyytyväisinä.

En laita tällä vuodelle tavoitteita kilometreissä muutoin kuin että olisi kiva päästä samoihin lukemiin kuin nyt :) . Toivon polven kestoa ja että koirille ei tule loukkaantumisia. Ate rakas on tehnyt mulle myös vatsalihaksia koskevan kunto-ohjelman josta myönnän lipsuneeni. Siinä otan itseäni niskasta kiinni.

Tässä ryhmäkuva merkkareista, me aloitettiin Heidin kanssa tämä vuosi 21 km lenkillä! Pitäkää huolta itsestänne!