Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

26.12.2013

Kiritään kiinni..

...taas pitkäksi venähtänyttä päivitystaukoa ;) . Syytän mun duunia joka ei mahdollista pientäkään hengähdystä siten, että voisi esimerkiksi ruokatauolla kirjoittaa blogia, ei onnistu! Kiirettä on siis liikkeessä pitänyt ja tietysti hyvä niin, kun on asiakkaita niin tietää että kaupalla menee hyvin. Lukujakin on kiva minun lähetellä kun ne näyttävät oikein mallikelpoisilta. Tiimiläisiin uskaltaa luottaa päivä päivältä enemmän ja pikkuhiljaa höllätä sitä omaa otettaan. Jouluaika on niin superkaupallista että kiirettä piti enemmänkin.

Työpaikalla tapahtui maanantaina 16.12 aika ihmeellinen asia. Liike ei vielä ollut auki, mutta jollain konstilla Ate rakas oli päässyt sisälle ja seisoi siinä työpöytäni vieressä ruusukimpun kanssa. Minä tietysti aivan äimänä että mitäs mitäs...ja vielä enemmän äimänä kun Ate kosi minua?! Mies joka aina sanoi ettei halua kihloihin, eikä mene naimisiin. En voi kuvailla millainen hetki se oli..tunteet meni niin hirmuista kyytiä eteenpäin, että se hetki tuntuu vieläkin unenomaiselta. Ate puhui kauniita asioita ja kaikki oli jotenkin niin kaunista ja herkkää. Rakastan sinua murunen, teit siitä päivästä maailman täydellisimmän :). Ja hei, aika viimisen päälle nätti sormus on sormessa, ihanaa! Me olemme siis kihloissa, aika makeeta..tuntuu tosi hyvältä.

Tässä kuva Nina siskon tekemästä kakusta. Pääsi yllättämään tällä ihan totaalisesti.



Ihania ihmisiä on meidän ympärillä, kiitos ystävät kaffittelusta, onnitteluista, lahjoista ja toivotuksista ja ihan kaikesta! Vaikka ei virallisia kihlajaisia järjestettykään.


Lunta ei muuten ole näkynyt kuin hetkellisesti. Tässä vetokaksikon (annetaan Nemonkin luulla että se veti minua ;) ) todiste siitä että lumi koristi maata sen muutaman päivän ajan.



Tuolla reissulla muuten mulle kävi pieni muistivirhe..muistelin että valitsemani reitti on n.10 km pitkä ja hupsistakeikkaa se olikin 18 km pitkä! Eipä tuo haitannut kumpaakaan kulkijaa eikä minua, ilmakin suosi!

Ja oli sitä lunta toisenakin päivänä! Tässä Nismon ja Nemon lenkkikuva siitä todisteena :



Kaikki alapellolla tehdyt lenkit hoffien ja hiippareiden kanssa eivät oikein ole kuvauskelpoisia..mutaa on hirmuisesti ja koirat on kotiin tullessaan sen näköisiä että niitä olisi pyöritelty siellä mudassa..ja oikeastaan Hiskin kohdalla se pitää paikkaansa, tosin se hoitaa pyörimisen ihan itse.

Agilityakin on treenattu Iitan ja hiippisten kanssa. Iita on aloittanut taas keppisulkeiset verkoilla ja sisäänmenot on aika hyvällä mallilla. Itse pujotteluvauhti on vähän kadoksissa verrattuna muuhun vauhtiin muilla esteillä. Rimatkin on nostettu täyskorkeuteen ja todettu että kun en vaan ehdi. Iita on hurjasti Hiskiä nopeampi ja se aiheuttaa mulle päänvaivaa..kaikki täytyy omalta osalta opetella uudestaan. Kontaktitkin on aika jees, ohjaus vielä ihan vaiheessa. Pikkuhiljaa :). Oma ajatus tällä hetkellä (!) on se että Iita on valmis kisaradoille syksyllä 2014. Nismo ja Nemo ovat kurvailleet omaksi ilokseen, ilman korkeita rimoja ja tavotteita. Hauskaa ja mutkatonta!

Heidin kanssa ollaan käyty ihanilla Ikkalan reiteillä lenkkeilemässä ja huomenna aamulla taas mennään :) . Mieli lepää jutellessa ja koirien juostessa ihan miljoonaa pitkin metsää. Iita on siitä hauska ettei juurikaan käytä tietä tai polkuja kuin ylitykseen juostessa toiselle puolelle metsää/peltoa. Eikä se osaa kävellä kun on vapaana..

Iita kävi Niinalla tsekattavana ja oli huippuiloinen kun kerrankin sain viedä Niinalle täysin terveen koiran! Iita on ollut raskaalla liikunnalla ja kelkanvetokausi lähestyy (jos sitä lunta nyt tulisi) joten halusin viedä sen tsekattavaksi, onko esim vetolenkeillä käytetyt uudet valjaat vääränlaiset ja aiheuttaneet jumeja tms, mutta ei mitään ollut missään ja koira erinomaisessa kunnossa, mikäs sen mukavempaa!

Wilma on ollut vaihtelevalla mielialalla..onnu ei mutta ne hermot, jos niitä on ollenkaan. Ollaan Aten kanssa taas käyty pitkät keskustelut miten sen kanssa arjessa jatketaan ja mitä muutetaan..nyt on rutiinien rikkominen käynnissä, josko se toisi apua. Pöhkö musta se on, mutta puolustuksena täytyy sanoa että kauniisti menee lenkillä yksin ja Iitan kanssa. Hiskin kanssa se on liian säätäjä ja hiippiksillä palaa siihen hermo kun koohkaa, tai no ei Nemo välitä, mutta Nismo kiukustuu.

Nismo murunen on ollut treenitauolla, ihan pikkuherättelyjä mitä nyt ruoan kanssa tehdään, mutta ei muuta. Kokeita on katsottu tammi- helmikuulle. IIK! Se osaa asiat, se mitä kokeessa sitten tapahtuu niin kuka tietää..

Hiski on nyt virallisesti jäänyt agilitysta eläkkeelle. Haikea fiilis, mutta joskus sen ajan oli tultava. Voi miten paljon Hiski koimme kentillä yhdessä, en unohda sitä milloinkaan!

Mikä on muuten ihanempaa kuin loma? Lähteä aamulla heittämään kympin lenkki, tulla kotiin ja laitella tavaroita järjestykseen, siivota ja pyykätä rauhassa, syödä yhdessä, käpertyä toisen kainaloon, tavata ystäviä ja sukulaisia, olla vaan ja lepäillä, katsoa telkkaria, tehdä nettiostoksia, jutella ja nauraa maailman tyhmimmille asioille, olla yhdessä. LOMA - juuri sinua kaipasin!



1.12.2013

Hoffien agimestikset

Tänään Ojangossa ratkottiin Anne Viitasen radoilla hoffien agimestikset. Uusilla säännöillä kahden radan yhteistulos ratkaisi mestaruuden - hyvä sääntö lajissa missä se virhe käy niin pirun herkästi ja pienestä. Hoffeja osallistui ennätysmäärä - yli kymmenen!

Lähdin matkaan Hiskin ja hiippujen kanssa. Täytyyhän sitä mukana olla pikkuturistit tietysti, jotka käyttäytyivät oikein esimerkillisesti. Ojangossa olen käynyt katsomassa kisoja kerran, mutten ole koskaan siellä itse juossut. Pohja tuntui kyllä hyvältä!

Eka rata meni kontaktien osalta ihan nappiin, mutta oli vähän minulta sellainen "pelastelu-kalastelu" ja Hiski onneksi paikkasi ja hoisi homman kotiin - puhdas rata ja hyvä mieli koirasta, vähän mälsä omasta toiminnasta...

Toiselle radalle lähdettiin asenteella kunnes Hiski keksi vinkuvan nartun ja oli aivan varma että narttu kutsuu häntä astumaan. En saanut sitä kontaktiin vaan kiskoin kosiskelevaa puuhkaturkkia kohti lähtöpaikkaa ja mietin että kuinkakohan käy. Jätin sen lähtöön ja Hiski muisti mitä oltiinkaan tekemässä. Tehtiin oikein pätevä rata, harmillisesti yksi muurin palikka kolahti alas. Tulos 5, mutta hyvä mieli ja asenne oli itselläkin kohillaan. Erityisesti onnistunut valssi kahteenkin kohtaan lämmitti mieltä.

Tuloksilla 0 ja 5 pokkasimme hoffien mestaruudessa kolmannen sijan! Ikuinen neljänneksi jääminen vaihtui hieman ylöspäin ;) . Superonnittelut vielä kaikille osallistujille ja erityisesti voiton vieneille Wumballe ja Räpsylle sekä toiseksi tulleille Raksalle ja Mialle! Kiitos Kirsille että mahdollistit mestikset :)

On se Hiski melkoinen poika, nokka on alkanut jo harmaantua mutta ei anneta sen haitata. Me ollaan oikein onnellisia tästä päivästä! Kiitos rakas Ate koiran lainasta ja luottamuksesta :).

...ja palkintoposeeraus, tottakai:




Jännitti muuten aivan älyttömästi kun ei taas hetkeen olla kisattu! Aamulla jännitys iski ja se meinasi kasvaa jo sietokyvyn yli..hengissä taas siitä kuitenkin selvisi. Kaiken jännittämisen jälkeen sitä on ihan irtikatkipoikki ja olenkin onnellinen että lenkitin perheen akat eli Iitan ja Wilman jo aamusta. Huh!

30.11.2013

Tauko

...kirjoittaminen on jäänyt. Ei me olla laiskoteltu, päinvastoin, mutta elämä on mennyt hieman uuteen järjestykseen. Rakas isäni on sairastellut ja kaikki energia menkööt nytkin sairaalaan, siellä sitä tarvitaan eniten. On se niin kova jätkä että selviää mistä vaan!

Agilityn osalta treenit ovat jatkuneet normaaliin tahtiin. Hiski alkaa kääntymään pikkuhiljaa eläkkeelle ja Iita ottamaan isompaa roolia. Nismo ja Nemo kulkevat treeneissä hömpöttelemässä omiaan ja tykkäävät kauheasti.

Iitan juoksu toki laittoi treenikalenterin uuteen järjestykseen ja Hiskin ajatukset mullinmallin..hyvä lähteä huomenna hoffimestiksiin uroksen kanssa jonka mielessä pyörii vain naiset. Katsotaan miten meidän liitely sujuu.

Iita on agilityssa keskittynyt kontakteihin ja ohjattavuuteen..ja minä siihen että osaisin sitä ohjata ja juosta lujempaa.

Tokopuolella Nismo ja myös Nemo ovat touhunneet kaikenlaista, Nismo tekee AVOn liikkeitä kuten kaukkareita ja vahvistelee niitä ALOn kompastuskiviä. Nemo harjoittelee perusasentoja ja seuraamista - kyllä se vielä joku pvä ;)

..kun ajatukset pitää saada muualle, toimii lenkkeily siihenkin hurjan hyvin. Kunnon hikeä on puskettu pintaan kaikenlaisilla kokoonpanoilla mitä meidän laumasta saa aikaan. Tänään ensin yhdistettynä Wilma ja Iita sekä seuraavalla lenkillä Hiski, Nismo ja Nemo. Ate osti itselleen juoksumaton ja minä sekä hiipparit olemme kipittäneet siinä myös.

Kaiken kaikkiaan täytyy todeta että onneksi on rakas Ate ja rakkaat ystävät joille jakaa ajatuksia kun tulee sellainen olo. Kyllä tästä eteenpäin mennään. Tärkeintä että saadaan iskä kotiin!

5.11.2013

Liidellen

Piiiiiiitkästä aikaa alkoi ihan vakitreenit, agilityn merkeissä :) . Tottista/tokoa onkin treenatttu ainakin se kerta viikkoon, mutta nyt myös liidellään - Siuntion Koirakerhin hallilla Lohjalla, joka toinen lauantai. Tuttu porukka kasassa ja uutena Katja Arlan kanssa, siinä muuten supertaitava agihoffin alku!

Tehtiin helppoja juttuja ja kontakteja, vähän sellaista tsekkailua ja tutkimista kenen tavoitteet on missäkin. Hiski oli niin ihana, se liiteli niin kivan oloisesti, oli kuulolla ja ohjautui noin vaan. Videolta jälkeenpäin katsottuna ohjaajan liike oli taas niin hirveää että huhhuh..Iitan kanssa mun päälimmäinen ajatus on tällä hetkellä se miten etenen? Se menee niin lujaa etten osaa ohjata sitä. Kun on harrastanut Nismon, Nemon ja Hiskin kanssa on Iita vauhtinsa kanssa ihan toista luokkaa. En voi ymmärtää miten se edes meneekin niin kovaa. Miten ihmeessä oikeasti nopeiden koirien ohjaajat pysyy kyydissä mukana?? Otettiin Iitan kanssa eka yhteentörmäyskin kun se ampui ulos putkesta, minä luulin ehtiväni ja sitten se olikin jo jaloilla ja mä nurin. Palkkautuu muuten agissa pääosin lelulla, kontakteilla annan namia. Sen puomista tykkään edelleen, päähän menee itekseen eikä taakseen vilkuile. Vähän ehkä tekemistä kontaktilta pois lähtemisessä..siellä on Iitan mielestä kivempi olla kuin tulla pois. Nismo ja Nemo pääsivät kaahottamaan putkia ja puomia, voi miten hauskaa niillä olikaan :)

Hiski on ilmoitettu hoffien agimestiksiin 1.12 Vantaalle - hui!

..ja koska se vkonloppu on sellainen että Ate rakas on poissa ja olen ihan itekseni, buukkasin lauantaille jotain ennenkuulumatonta - Nemo menee kokeisiin!!! (joo, epiksiin, lajina rally ;) ) Nemo on usein vain turistina joka paikassa, katsotaan mitä tapahtuu.

Nismon tokon suhteen on oltu hiljaiselolla..treenattu pikkujuttuja lenkkien yhteydessä, kotosalla ja viikkotreeneissä. Ei mitään kummoisempaa eikä oikein suunnitelmaakaan, lähinnä mielen virkistykseksi. Pitäisi katsoa se koe ja ilmoittaa..

Olenkin unohtanut laittaa kuvan kun minä suurena näyttelyihmisenä (en, koska en vaan osaa!) tässä esitän Nismoa :D . Eikö näytäkin ihan oikealta? Aika kaukana siitä miten pitäisi olla..



Olisihan se ollut kiva käydä molemmat kerran kehässä näyttämässä ennenkuin pallit lähti, mutta ei sitten menty. Omistaja olisi tarvinnut kyllä vähän isommatkin sulkeiset miten siellä kehässä ollaan ja esitetään ;). Hoffin esittäminen vielä menee, se vaan seisoo niinkuin se on.

Uuden työn lomassa alkaa vihdoin rauhoittua. Uusi myymälä on nyt auki - tervetuloa Flamingoon :) ! Kyllä sitä tulikin juostua tukka putkella..pitkiä päiviä, siihen päälle lenkit, kodinhoito ja alati huono omatunto siitä ettei ehdi rakkaan perheen kanssa olla tarpeeksi. Nyt näyttää valoisammalta!

Ate murunen vei syntymäpäiväni kunniaksi syömään ja antoi uuden tietokoneen!! Mikäs tässä on blogia kirjotellessa kun ei tarvitse odottaa kaiken latautumista aina kaffekupillisen verran ;) .



19.10.2013

Totojuoksua ja rallymestikset

Viime viikonloppuna meni lauantaipäivä pitkälti toto-juoksuissa. Kävelin kentälle Iitan, Nismon ja Nemon kanssa - kaikki pääivät pinkomaan minkä jaloistaan pääsivät. Tapahtuma on vuosittainen hauska sekasoppa kaikenlaisia tyylejä eikä kellään ole tulospaineita. Olin Nismosta ylpeä sillä se juoksi lelun perässä ihan hulluna! Koira joka ei leiki! Kun sai mun askarteleman vieheen kiinni niin ravisteli sen vielä varmuudeksi liikkumattomaksi ;). Iita pinkaisi lähelle kärkivauhtia, kuten epäilinkin..siinä akassa riittää vauhtia, varsinkin hoffiksi :). Nemo kipitti namipurkin perässä minkä jaloistaan pääsi ja nauravainen ilme naamallaan niinkuin aina.

Tässä linkki kuvaan kun pienet odottavat toto-juoksussa vuoroaan:

NISMOjaNEMO

Juuri kotiuduttiin sitten tänä lauantaina rallymestiksistä jossa oltiin KOKO lauman voimin! Ate otti kuvia ja auttoi kisapaikalla, kiitos rakas :)

NEMO - möllialo 83 p.

Oli kyllä kiltti tuomari. Nemo oli kuin lenkillä, kulki se vieressä ja teki juttuja kun sille kauniisti jutteli. Häntä heilui kamalasti mikä sai tietysti minut onnelliseksi ja toisinaan sieltä jotain vähän tokomaisempaakin keskittymistä löytyi, hetkellistä tosin. Pienellä kirpulla oli kuitenkin niin kovin siistiä.



WILMA - alo 71 p.

Nippanappa hyväksytty mutta oli kyllä kamala räpellys. Wilma teki ihan hyvin ennen radalle menoa ja oli innokas, mutta herkkä paineistuminen tuli pintaan kun piti keskittyä ja oli paljon häiriötä..jotenkin ihmeen kaupalla päästiin edes koko rata läpi. Tuli vähän surkea olo kun jotenkin sitä aina toivoisi että osaisi toimia niin että koiralla olisi hyvä olla.



IITA - alo 89 p.

Kyllä siinä vaan energiaa riittää. Kaikki virheet tuli siitä, että on kiva esittää kengurua ja säätää vähän omiaan. On se melkoinen koira tuo Iita. Hauskaa sillä oli, siitä ei jäänyt epäselvää! Kivempi tietysti niin että virtaa on liikaa kuin se että joutuisi perässään vetämään.



HISKI - avo 89 p. Hiskin eka avorata ja mestaruuskisojen kolmas sija.

Hmm..teki ja totteli, mutta oli kyllä niin kontrollin rajamailla että..Pieni possu se sisällä puskee minun kanssa aina jotenkin kummasti pintaan. Korvat hörössä tepasteli menemään. Kuva on otettu ennen radalle menoa ja se on sumea mutta kuvastaa hyvin sitä mitä tarkoittaa kontrollin rajamailla..



NISMO - voi HYL

Noh, eipä ollut vireestä tai tekemisen meiningistä pulaa..vaan sitä oli liikaa ja haukkui, haukkui, haukkui...ja sähläsi ja ja ja..Radassa oli paljon hyvääkin ja oikealla seuraamista on treenattu niin kamalan vähän. Ei murtanut seuraamispaikkaa tai mennyt mihinkää laamatilaan. Olisi se silti voinut paremmin mennä. Tai olisi se voinut olla haukkumatta, mutta kun kuumenee niin pirun herkästi kun pyöritetään. Nismo rakkaasta ei valitettavasti ole kuvaa koska valoa ei enää ollut kuvaukseen.


ONNEA Maija ja Rokka = vuoden 2013 NuPun rallytokon möllimestarit ja ONNEA Heidi ja Turre = vuoden 2013 NuPun rallymestarit!!!

Vitsit miten hienon radan teki Turre, vaude :) !!!

Ensi viikolla alkaa taas tottistreenit, ajatuksena mulla ottaa Nemoa enempi hommiin ja Nismolla keskittyä niihin epäkohtiin jotka estävät tällä hetkellä kokeissa käymisen. Ajatus myös lyödä jokin koepäivä lukkoon mihin tähdätään.

Lenkkipolut ovat olleet taas ahkerassa käytössä, joka ikinen päivä kylillä ja kotimaastoissa - jes! Alapelto on raikunut moneen kertaan kun hoffit ovat laumana pyyhkineet siellä menemään. Miten kätevää kun itse tepastelee siellä muutaman kilsan lenkin ristiin rastiin ja hoffit juoksevat saman kertaa kolme..paitsi Iita ehkä kertaa viisi. Se kun juoksisi ja juoksisi vaan. Heidin ja Katin kanssa on tullut tehtyä kimppalenkkejä, se vasta on mukavaa :) . Ikkalassa Heidin luona on ihania metsäreittejä. Mikäs siinä on jutellessa kun lauma merkkivärisiä juoksee sydämensä kyllyydestä.

Talvikin taitaa tulla. Onneksi rakas Ate vaihtoi tänään talvirenkaat minunkin autoon :) ! Josta puheen ollen yli tonnin korjauslasku tiedossa...huoh..onneksi tulee veronpalautuksia.

5.10.2013

Sankari

Päivänsankarina tänään 5.10 rakas Herra Pim, eli NISMO - veteraani-ikä saavutettu, 8-vuotta!!!

Elämäni koira, kaikkine oikkuineen ja ominaisuuksineen. Niin rakas ja tärkeä. Maailman paras Nismo.

Päivänsankai juhli aamulla laulun kera kakkua syöden joka oli nappuloista ja nakinpaloista muotoiltu minikahdeksikko :) . Ei voi kun ihmetellä ajankulua..vastahan minä olin päättänyt ottaa koiran ja vasta se oli ihan pentunen. Miten paljon olemmekaan yhdessä jo nyt kokeneet, miten paljon olemme toisiltamme oppineet.

(laittaisin kuvankin herra päivänsankarista mutta kun tökkii kone...pöh..)

Syntymäpäivää vietettiin normaalin koirapäivän tavoin - tehtiin pitkä lenkki, käytiin kyläilemässä, vähän tottisteltiin kyläreissulla ja tietysti nukuttiin päikkäreitä. Nismo omalla paikallaan eli kun kaulan päällä puuhkana.
--------------------------

Nismo palasi tokorintamalla tosiaan takaisin perusasioihin ja häiriönkestoon, silloin kun painetta tulee mun panikoinnin myötä. Asiaa on pohdittu ja aseteltu suuntaan jos toiseen...Treenit ovat olleet lyhyehköjä ja pakkaa on sekoitettu urakalla. Rutiineja rikottu ja olen keskittynyt yllätykselliseen palkkaamiseen. Ainakin rutiineja on saatu murrettua ja se on vaikuttanut vireeseen vain positiivisesti! Ate, Kati ja Heidi ovat olleet mun iskukolmikko näiden asioiden kanssa. Kivempi pohtia ja tehdä kimpassa kuin yksin hakata päätä seinään.

Viimeksi kokeessa tapahtuneesta huolimatta olen päättänyt ottaa kiintopisteen johonkin kokeeseen..en vaan vielä tiedä mihin ;)

Seuran rallymestikset olisi parin viikon päästä ja minä ilmoitin meiltä sinne koko porukan, kaikki viisi - myös siis Wilman ja Nemon jotka eivät käy kokeissa muutoin. Siitä voi tulla melkoinen näytös :D . Pääasia että kaikilla on mukavaa ja pääsevät touhuamaan. Ollaan me treenattukin, vähän, mutta ollaan kuitenkin! Nemon kanssa ei ehdi kissaa sanoa kun se on jo täydellisestä perusasennosta ehtinyt vilahtaa ihan muihin hommiin..Wilmaa ei saa kehua liikaa, Hiskin kanssa täytyy olla kaikkein jämptein ja vähäpuheisin, Iita menisi mielellään lentäen vieressä..Nismo, sen kanssa tiedän miten toimia :) .

Katselin Iitan ja rakkaan Aten tokotreenejä - voi sitä naurun määrää! Iita on lievästi sanottuna eläväinen ja säpäkkä..se tekee aivan täysillä ja vauhdilla kaiken mihin ryhtyy, missä on toki puolensa ja puolensa.

Lenkkejä on tehty taas tällekin viikolle huima määrä. Siitä tulee niin hyvä olo! Ja kun tuota laumaa riittää niin aina on iloisia liikkujia lähdössä mukaan matkaan. Eikä sitä tulisi ilman koiria liikuttuakaan, ei sitten yhtään.





24.9.2013

Takaisin perusasioihin

Viimeisten tokotapahtumien valossa Nismo ja minä palasimme takaisin alkuun. Tavoitteena saada minut rauhalliseksi ja Nismo rauhoittumaan sen myötä, erityisesti paikallaanoloon.

Selkeästi se yhdistää epämiellyttävän tunnetilan koko hommaan koska ekoissa treeneissä Turren ja Heidin kanssa se alkoi luoksepäästävyydessä heti vilkuilemaan ympärilleen ja iloisuus katosi. Rikottiin kaavaa ja otettiin vain esim maahanmeno sivulla, palkka ja pois kentältä. Ettei oppisi ennakoimaan - tai noh, kun on jo oppinut niin oppisi siitä pois. Paljon toistoja niin että jätin Turren viereen lyhyeksi aikaa, kävin palkkaamassa ja osan kerroista vapautin suoraan, osalla jätin uudelleen. Saatiin iloisuus ja hörökorvat takaisin, makasi rauhaksiin.

Sunnuntaina Hiskin tyttö Tiitu kävi perheineen ja hyödynsin vieraiden koirien läsnäoloa maahanmenoissa ja siinä että jätin lyhyeksi aikaa ilman mitän rivimäistä rutiinia. Hyvin onnistui ja iloisuus säilyi. Lisäksi mun omaan asentoon, käskyttämiseen ja kaikkeen on kiinnitetty hurjasti taas huomiota. Ate on tähän oiva "piiskuri" ja se alkaa jo lyhyessä ajassa tuottamaan tulosta. Se koska sen saa kentille siirrettyä kokeeseen niin katsotaan. Tärkeintä on että Nismolla olisi miellyttävä tehdä mun kanssa, silloin se antaa itsestään parhaan mahdollisen.

Syksy puskee selkeästi kovaa vauhtia ja minusta se on kaunista ja kivaa kun ilmat ovat viilenneet. Sateesta en niin välitä, mutta syksyssä on muutoin jotain todella luonnonläheistä. Pimeys vaan on harmittavaa ja sitähän täällä piisaa kun ei ole katuvaloja kuin tuolla kylillä ja niitäkin poltetaan säästeliäästi...mrr..

1600 lenkkikilometriä on kertynyt tähän mennessä tälle vuodelle..ihan hyvä lukema, se on pyöreästi 8 km / pvä. Tavoite oli saada 2000 km rikki vuoden loppuun mennessä ja nyt se näyttää menevän helposti, kelkkakausikin on tulossa ja määrä saattaa tuplaantua päivätasolla. Hyvä fiilis kaikenkaikkiaan! Bikella en ole laskenut kilsoja erikseen ja nyt ne kaksi reittiä mihin pääsen kotipihasta on vähän jäissä kun on alkanut tuo metsäkoirien vapaanapito..ne meinaan kipittää siellä samalla alueella, ilman valvontaa tietysti.

Iita on kyllä sellainen elohiiri että oksat pois. En tiedä kuinka paljon se oikeasti jaksaisi? Osaa se toki rauhoittua kun on sisällä eikä tee mitään, mutta kun sitä esim katselee pellolla/metsässä kun painelee vapaana niin sehän ei osaa kävellä. Se juoksee aivan reikä päässä helposti joku 10 km eikä ole edes väsynyt. Ihme tyyppi. Eilen se bongasi pellolta kissan ja menivät peräkanaa niin pirusti..mä mietin jo että mitenköhän käy kun ei kissa luonnollisesti pellolta mitään puuta löydä ja Iita näytti saavuttavan kissaparkaa. Vihelsin ja kappas, tuli heti vaikka oli suoraan "ajossa". Iitalla on "hieman" saalisviettiä ja on myös riistan perään, mutta ei onneksi niin paljon ettei luoksetulokäskyä tottelisi.

Nemo sai olla sunnuntaina ohitusharjoituksissa mallioppilas ja ärsyke. Hoisi muuten hommansa erinomaisesti! On se vaan niin mainio kirppu.

Hiskin kanssa on vietetty laatuaikaa frisbeenheiton merkeissä. Se on sen mielestä niin siistiä hommaa ja mikäs sen helpompaa kun itse heitellä lättyä ja katsella onnesta mykkyrällä olevaa koiraa joka tuo sen takaisin heitettäväksi :) .

Tänään Heidin kanssa sovittamaan valjaita ja tod.näk tuhalaamaan kaikki rahat muutenkin samaan kauppaan! Sitten vielä illalla tokotreenit, varmasti viimeiset tiistain treenit, ei siellä mitään muuten näe.

Agility Iitan kanssa on jäänyt parilta viikolta, koska treeniaika muuttui ja mun työn ollessa nyt vielä pari viikkoa osittain Tampereella niin ei sieltä vaan ehdi :( . Onneksi varasimme taas talveksi hallin ja marras-helmikuu ollaan ainakin liitelemässä, jes!



16.9.2013

Toko -kokeet jäihin

Kävi sitten kokeessa mun pahin mahdollinen kauhuskenaario - toinen koira Nismon "niskaan" paikallaolossa. Korostan, että Nismo olisi nollannut paikallaolon koska jäi istumaan ja meni itekseen maahan jonkin ajan kuluttua. Siltikään ei olisi saanut tapahtua niinkuin tapahtui.

Eläimiähän nämä. Kukaan ei voi satavarmaksi sanoa tapahtuuko jotain vai ei. En tiedä oliko viereinen koira kiinnostunut Nismosta (vai vieressä olleesta sheltistä), oliko se tulossa leikkimään, oliko Nismo sen mielestä saalis vai mitä oikein tapahtui, mutta ei olisi pitänyt tapahtua. Vituttaa rankasti, suoraan sanottuna.

Viereinen koira kääntyi pikkuhiljaa Nismoa päin ja ajan tullessa täyteen oli jo sivuttain kohti Nismoa. Liikkuri sanoi "aika" niin koira lähti kuin tykin suusta ja suoraan päin Nismoa. Nismo hyppäsi pystyyn ja haukkui, yritti haukulla selkeästi saada pidettyä välimatkaa toiseen koiraan. Tuntui että tilanne kesti ikuisuuden ja näin jo silmissäni miten se toinen koira nappaa Nismon suuhun ja heittelee johonkin. Pyörivät ympyrää siinä ja näin toisen koiran irvistelevän. En tiedä juoksinko vai huusinko vai teinkö kumpaakaan mutta menin ja koppasin Nismon kainaloon. Toinen koira suljettiin pois kokeesta. Taivas että pelästyin. Samalla myös ärsyynnyin että näin kävi. Ja mietin että uskallanko mennä enää..Nismo rakas selvitti tilanteen fiksusti eikä hyökkinyt eikä ainakaan provosoinut toista lähtemään paikallaolosta. Fiksu poika. Mä sain varmasti kovat traumat minkä valitettavasti siirrän tahtomattani koiraan. Onneksi ei tapahtunut mitään kamalaa, mitään sellaista mistä näin kauhukuvia...

Noh, johtuiko se minusta vai mistä mutta koe meni muutenkin ihan päin sanonko mitä...ekaa kertaa jäimme ilman tulosta. Jäi surullinen, tyhjä olo..ja ajatus että mites tästä eteenpäin ?

Onneksi ennen meitä tapahtui kehässä iloisiakin asioita. Ate ja Hiski tekivät parhaan koesuorituksensa ikinä - nyt se näytti lähelle siltä miltä treeneissäkin, ei ihan mutta lähelle. Kaukokäskyt olivat esimerkiksi tosi hienoa katsottavaa kun Hiski keskittyi silmä tarkkana siihen mitä Ate sanoo ja vaihdot oli nopeita. Niinpä se myös riitti ykköseen ja VOIttajaluokka kutsuu! ONNEA rakkaat Ate ja Hiski vielä, suukkoja ja ilotulitusta - te teitte sen! Olen ihan superylpeä :)

Treenipuolelle on siis paikallaoloharjotuksia suunniteltu...onneksi Ate, Heidi, Kati ja Heli olivat heti sitä mieltä että treenaamaan vaan ja turvallisia, tuttuja koiria viereen eri paikoissa niin saadaan luottamus takaisin. Mihin sitä joutuisikaan ilman tukiverkostoa?

Sunnuntaina oltiin katsomassa Aadan (Aten sijoitus) luonnetestiä - hienosti meni, 147 pojoa ja laukausvarma! Oli kiva taas nähdä Markku ja Tarja!

Tykkään syksystä kovasti ja se tarkoittaa myös sitä, että pellot puidaan ja koirat pääsevät taas sinne juoksemaan! Onko mitään kauniimpaa, rauhallisempaa ja hienompaa kuin lähteä pihasta pellolle ja metsään, kulkea rauhaksiin ja katsoa onnesta sekaisin olevia koiria jotka juoksentelevat ristiin rastiin? Käy pieni tuuli ja kun nostaa katseena niin samanlaista maisemaa on silmänkantamattomiin. Se on parhautta.


9.9.2013

Pari kolmostulosta

Kaksi hyvin erilaista koetta takana Nismon kanssa tässä viimeisten parin viikon aikana.

Ensimmäisenä Helsingin koe, tuomarina Riitta Räsänen.

Plussat

+ paikallaolosta 9

Miinukset

- oli kuin liimattu ruohokenttään
- ei havaintoakaan mistään hyvästä vireestä
- turhia tuplakäskyjä
- pari nollaa


Tarviiko kertoa enempää vai kertookohan tuo plussien ja miinuksien suhde jotain??

Seuraavana vkonloppuna koe Espoossa, tuomarina Harri Laisi

Plussat

+ hienot seuraamiset
+ upea tekeminen ja into
+ hypystä 10
+ luoksetulosta 9

Miinukset

- tyhmä ohjaaja jätti koiran istumaan paikallaoloon????!!!! Siellähän se istui mutta olisi siitä voinut ottaa 9-10 eikä 5.
- haukkui..meni ylivireeseen, teki hyvin ja topakasti mutta ääntä irtosi liikaa ja siitä 2-3 pisteen menetyksiä / liike
- nollasi seisomisen kun seurasi vaan..

Nismo on niin outo suorittaja...se tekee tyylillä 10 tai 0 . Eikä nollaa edes samaa liikettä joka kerta! Ja edellisessä kokeessa ongelmana haistelu ja tällä kertaa ylivire. Joskus haukkuminen, joskus laamailu. Hieman jonkinlaista tasaisuutta kaipaisin :D .

Noh, ensi vkonloppuna Hankoon. Plussana muuten vielä se että vaikka jalat tärisi paikallaanoloissa niin muutoin mä pystyn jo hengittämään kehässä, mahtavaa!

Heidi oli Indin kanssa meidän mukana viime lauantaina - kiitos tuhannesti vinkeistä ja avusta ja seurasta :)

Mieltä lämmitti myös koetoimitsijan kommentti turisti-Nemosta ; en koskaan ole nähnyt noin hyvin kontaktissa olevaa chihua. Tunsin suurta ylpeyttä muutenkin kun kehuivat kovasti molempia, olen siis koulutuksellisesti edes jollain tasolla onnistunut :). Ja helppoja koiriahan nuo arjessa ovatkin, molemmat. Se on tärkeintä.

Lauantaina oltiin rakkaan Aten ja ystävien kanssa pistämässä jalalla koreasti Hennan 30 -vuotis juhlilla. Ei pitänyt mennä myöhään mutta kappas kun menikin ja kello oli neljä kun oltiin kotona. Siinä kun hoksaa että kolmen tunnin päästä soi kello seuran agiepiksiin niin ei muuten naurata. Heidi pelasti mut ja siirsi mut, mun koirat ja auton kentälle koska noh...en ehkä ollut ajokunnossa :) . Kauhea morkkis tuli koko hommasta, juon niin harvoin (muutaman kerran vuodessa) ja sitten vielä oli sovittua menoa.

Kunto on ainakin kohdillaan koska juoksin sitten epiksissä 9 rataa. Nemo liiteli tuloksin; HYL, 5 ja 5 ja Nismo 0,5 ja 5. Lainakoira Balu pyyhkäisi mun kanssa triplanollan ja seuran mestaruuden. Tuomari palkitsi Nemon erikseen koska sanoi sen ymmärtäneen agilityn perimmäisen tarkoituksen ;) . Tarkoittikohan se sitä kohtaa kun se lähti lapasesta ja juoksi korvat suippona pitkin kenttää? Vai sitä kun se rullasi kiitolaukkaa putken ympäri neljä kertaa peräkkäin? Vai sitä kun se liiteli itekseen ja muisti viidennen esteen jälkeen että mä oon myös messissä? Ihana minilemmu :). Nismo yllätti kuuliaisuudellaan ja oli kiva tehdä sen kanssa muutakin kuin tokoa.

Juhlimisesta ja agiliidosta huolimatta lenkkirutiineistahan EI poiketa (vaikka sohva olisi ollut kivempi vaihtoehto) vaan Iitan kanssa vielä iltasella kympin lenkki :).

Lenkkirytmi on muutenkin ollut nyt kohdillaan; Nismon ja Nemon kanssa sellaista 5-8 km / pvä ja Iitan kanssa 8-11 km/ pvä vähän riippuen ajasta ja tilanteesta, onko treenejä yms. Hiski on juossut vaan vapaana lenkkejä, samoin Wilma koko viime viikon. Ate on hoitanut sitä puolta kun ei noina arki-iltoina tuota valoisaa ihan loputtomiin riitä. Wilma on taasen vähän paremmassa kunnossa eikä enää ole susirumakaan. Hiski on tehnyt Aten kanssa ahkerasti tokoa ja Iita myös. Mä myös ralleilin Hiskin kanssa yhtenä iltana ja meni oikein kivasti.

Kickbike on saanut kyytiä ja Iita ollut veturina, tarkoitus olisi myös Hiskin toko-kokeen jälkeen lisätä Hiski veturihommiin. Kyllä ne vaan tykkää ja Iita juoksisi vaan. Kymppikilsan veto kera valjaiden laiton ja poisoton 45 minuuttia, minusta se on aika hyvä vauhti :).


30.8.2013

Hiskin kanssa liidellen

Hiskihän on pikkuhiljaa jäänyt puolieläkkeelle agilitysta, joten starttasimme tämä vuoden ekat kisat viime vkonloppuna Nummelassa Hi-Han kentällä. Tuomarina Anne Viitanen.

A -rata:

pyöritystä paljon A-esteen ympärillä minne ei kuitenkaan saanut mennä..ajattelin että on puolivoittoa jos saan sen pysymään sieltä poissa ja sain, hah! Otettiin kielto putkelta ja keppien sisäänmenossa ryssin, muutoin oikein kelpoa menoa :)

B-rata :

siis niin hyvä rata, niin hyvä yhteistyö. Tuntui että mentiin vaan ja tehtiin, kaikki tuntui niin luonnolliselta...mutta sitten tyhmä ohjaaja juoksee huonosti persjättöön ja Hiski luki yhden hypyn väärinpäin. Niin mun moka.

C-rata :

harvoin käy näin, mutta käy kuitenkin..unohdin meinaan radan :( . En vaan jotenkin saanut tutustumisessa kiinni yhdestä kohdasta ja sitten jäikin putki välistä..

D -rata :

Kipitettiin yliaikanolla. Tein omasta mielestäni onnistuneen leikkauksen ja päätin juhlia sillä pitkään, sekä sillä että se otti kaikilla radoilla kontaktit ja ohjautui juuri niinkuin minä ohjasin. Sillä oli korvat ja halu tehdä yhdessä. Voi Hiski rakas miten ikävä minulle tuleekaan meidän agivuosia kun ne pian päättyy..

Kaiken kaikkiaan riemu oli ylimmillään ja omassa vauhdissa on tullut muutos. Kaameasti heiluvat kädet menevät seuraavaksi korjaukseen.

Ilon aihetta toi myös samana viikonloppuna, samalla kentällä Hiskiä edeltävänä päivänä juosseet Rokka ja Maija jotka nappasivat ekan LUVAn ja voittivat luokkansa. Vitsit sentään kun oli hienon näköistä menoa. Upeaa työtä Maija :) !!!

Itsekin kipitin yhden ykkösluokan radan Turren kanssa koska se oli päättänyt possuilla ja karata Jukalta kaksi edellistä rataa..juostiin puhdas rata, mutta koska koira oli sen oloinen että lähtee sinne ja tonne niin yliaikaa harmilliset 0,9 sekuntia. Piruvie..noh, tärkeintä että se pysyi radalla!

Huomenna Nismolla toko-koe, treenattu aika vähän. Lähinnä hyppyä ja paikallaanoloa. Kyllä se osaa jos vaan on siinä moodissa että tekee. Katsotaan miten käy, toivottavasti on iloinen suoritus :)

Kiirettä on taas pitänyt, mutta lenkkikilometrejä on kertynyt silti mukavasti - työviikoilla sellaista 50 km / viikkoa, ihan riittävä minusta :)

Nismo ja Nemo viettivät hotellikoiran elämää tuossa viime viikolla neljä päivää enemmän kuin mallikelpoisesti. Nukkuivat kun olin töissä ja kaupungilla kulkivat kuin vanhat tekijät.

Ate rakkaan hermoja on varmasti koeteltu mun uuden duunin myötä, mutta kohta helpottaa kun Vantaan konttori aukeaa..

16.8.2013

Forssa 14.8

Nismon toko-kokeesta ei jäänyt tuloksellisesti mainittavaa. Kolmostulos ja pari nollaa. Tuomarina Juha Kurtti. Pistelappu on nyt kaukana, mutta liikkeet meni kutakuinkin seuraavasti:

Luoksepästävyys 10
Istui ja heilutti häntää. Tuomarin kommentti; onpas siinä rohkea pieni.

Paikallaolo 0
Tämä jäi kaivelemaan mieltä...vettähän satoi koko kokeen ajan ja maa oli märkä. Kun on kermaperseen vikaa niin on. Ei mennyt maahan tokallakaan käskyllä joten jätin istumaan. Possu istui ehkä 15 sekuntia ja lähti haistelemaan??!!!! Koira kainaloon ja kiitos.

Seuraaminen kytkettynä 8
Ei parasta Nismoa mutta pääosin koeseuraamiseksi jees. Mahis olisi helposti ALO luokassa 10 seuraamiseen joten harjoittelua riittää.

Liikkeestä maahan 7
Tuplakäsky mutta meni ja nousi ekalla.

Luoksetulo 6
Jäi hyvin, mutta kun kävelin niin kuulin selän takaa pannan kilahduksen ja arvasin että on noussut seisomaan ja ravistellut märkää turkkiaan. Tuli heti ja lujaa, mutta perusasentoon meneminen kesti ja kesti..

Seuraaminen vapaana 8
Haukkui vähän..muutoin ihan jees.

Liikkeestä seis 0
Mikä moka minulta! Nismo kattelee taivaan tuuliin ja kun liikkuri kysyy olenko valmis niin miksi vastaan joo, jos en kuitenkaan ole?? Valmisteleva osuus kaamea ja stopista ei sitten tullut mitään.

Estehyppy 8
Lähti hyvin, seisoi heti käskystä mutta ennakoi perusasennon.

Kokonaisvaikutelma 8
Tuomari kommentoi että olet varmaan kovasti tehnyt töitä. Vastasin että koira on kohta 8 -vuotias ja nyt ABOUT koevalmis ;) . Eli kyllä!

Paljon huonoa, mutta yleisen vireen, potkun ja innon takia jäi itselle hyvä mieli. En myöskään jännittänyt kehässä lähellekään niin paljon kuin aiemmin. Nismon kanssa tuntui hyvältä tehdä ja palkkasana toimi kehässä hyvin. Sateesta huolimatta sillä pysyi vire yllä.

Kohti seuraavia kokeita, kahdet buukattu kuukauden sisälle!

Nemo ja Kati & Rosmo olivat turisteina mukana :) .

Pari pvää ja loma loppuu...on ollut kyllä ihana loma! Ja jännittää uusi työ...Mahtuu tähän vielä yhdet bileetkin ennen loman loppumista!

Loman lenkkikilsat alkaa olla kohillaan, melkein 300 km rikki! Tänä aamuna nautin taas vauhdin hurmasta Iitan kanssa kicbike -lenkillä :)

Loppuun kuva yhdestä lenkkiseurueesta tältä viikolta. Kuvassa rakkaiden hiippujen lisäksi Miran Nuusku ja Balu. Kaksi tuntia vierähti Kisakallion metsissä tosta noin vaan!


11.8.2013

Fyssari, susi ja karhu


Nemo kävi Sorvarin Niinalla hoidettavana torstaina. Hieman oli lannerangassa vinoutta, muuten erinomaisessa kunnossa. Niina kehui lihaksia, erityisesti syviä :) . Nemo antoi hoitaa itseään hyvin tyypilliseen tapaansa eli ilman minkäänlaista ongelmaa. Liikkeessä joskus hypyttää oikeaa jalkaa ja mysteeriksi jäi että miksi niin koska vasen polvi on se mikä on löysä ja oikea ihan tiukka 0 ?? Pääosin kaikki siis kuitenkin kunnossa mikä oli erinomainen uutinen!

Eilen olimme Nismon ja Hiskin kanssa susi/karhutestissä. Hiski kävi karhulla ja haukkui + antoi uhkaa mutta toimi järkevästi ja pysytteli Aten vieressä tai vähän takana tarkkaillen haukun kera mitä tuollainen karhu oikein meinaa.

Nismo kävi sudella ja testaaja kysyi minulta mitä luulen että se tekee ja vastasin että toivon että se pakenee eli omassa ajatusmaailmassani pelastaa itsensä eikä jää syötiksi. Noh, se sitten teki kaikkea muuta kuin pakeni metriäkään.

Ate rakas otti kuviakin ja Kati videon - kiitos!

Ensin mennään suden ulosteiden ja muiden hajujen läpi, niitä Nismo tutki tarkkaan mutta ei reagoinut muutoin kuin uteliaasti.


Sitten susi tulee tilanteeseen..Nismo ensin vilkaisi kun se tuli kauempaa ja jatkoi haistelua, mutta kun läheni niin alkoi topakka haukku .


Ja sitten se alkoi häätämään sutta. Meni sitä vastaan ensin ja sen jälkeen piti 1-2 metrin välimatkaa, haukkui ja ajoi sitä pois. Suden tullessa kohti peruutti ja antoi uhkaa ja kun susi peruutti niin meni perässä ja teki niin kutsuttuja valehyökkäysiä. En voinut kuin ihmetellä rohkeutta ja kykyä puolustaa minua niin sitkeästi.


Susi liikkui testissä useasti minua kohti ja poispäin Nismon liikkuessa intensiivisesti sen mukana koko ajan varmistaen ettei pääse kohti minua, kierteli sutta ja hyökkäili, antoi uhkaa. Lopuksi se sai "pahan pedon" häädettyä pois ja varmisti vielä että se varmasti lähtee.



...mutta se kaikkein tärkein osa minulle tuli tämän jälkeen. Testaaja huusi että kutsu koiraa ja kehu sitä. Nismo haukkuen ajoi suden nurkan taakse, kuuli minun huutoni, tuli aivan sillä sekunnilla luokse, haukku katkesi kuin seinään eikä se kertaakaan vilkuillut selkänsä taakse. Mitään ei siis jäänyt päälle vaan asia oli sillä selvä. Käveltiin yhessä pois testialueelta ja se istui minun vieressä palautteen annon ajan ihan normaalisti, rauhallisena.

Testaaja mittasi Nismolle testissä taistelutahdon, rohkeuden ja toimintakyvyn tasolle suuri. Lisäksi se kehui loistavaa hermorakennetta ja palautumiskykyä. Kehui että on kerrassaan upea koira ja kysyi onko sillä jälkeläisiä. Vastasin rehellisesti että Nismo ei oikeasti ole niin helppo koira kuin tässä voisi luulla vaikka kaikki sen hallinta perustuu tottelevaisuuteen. Upea koirahan rakas Nismo on, sitä en kiellä, mutta mitään ei ole tullut ilman kovaa työtä ja sitä on tehty vuosia. Kaikki työ on kannattanut. Olen superylpeä nopeasta palautumisesta!!!

Heitin myös läppää että nyt tiedän jos metsästä kuuluu raivoisa haukku että hae Nismo kainaloon ja juokse kotiin koska itse se ei sieltä lähde :D

Paljon on ollut keskustelua siitä onko tämä oikeasti koiran mielestä peto vai luonnetestin kelkka. Nismo käyttäytyi ainakin ihan eri tavalla kuin kelkalla ja nimenomaan haki katsekontaktia eläimeen. Testaaja myös sanoi että koirat joita käytetään karhulle reagoivat samoin tähän kuin oikeaan. Oli myös milenekiintoista nähdä miten osa testattavista reagoi jo voimakkaasti pelkkään ulosteenhajuun..säkä laski ja osa yritti pakoon vähin äänin.

Mielenkiintoinen kokemus :)

Vielä viikko lomaa - IHANAA!!!


8.8.2013

Lomalla, niin lomalla!!!

Olipas piiiitkä päivitystauko, täytyy ottaa lyhyesti ja ytimekkäästi kaikesta ;)

Kyllä se vaan niin on että kaikilla pitäisi olla loma ja joku jonka kanssa sen loman viettää, antaa aikaa rakkaalle, perheelle, ystäville, harrastuksille - sille kaikelle tärkeälle.

Kesän suurin koiratapahtuma meidän harrastuspiireissä oli jo legendaksi muodostunut Tervis - hoffien rotumestaruustoko ja erikoisnäyttely, pe-su hoffistien kanssa keskellä ruohokenttää kera asuntovaunujen, telttojen yms yms..Oli se vaan jälleen kerran niin hienoa. Meidän poppoosta oli kaikki muut koiruudet mukana paitsi Wilma joka sai olla huomion keskipisteenä Aten veljen hoiteissa. Nismo ja Nemo käyttäytyivät esimerkillisesti - olen niin ylpeä niistä!

Tuloksellisesti Tervis : Hiski harmillisesti nollasi tokossa sekä kaukkarit että hypyn, musta kivituhka ja hellekeli hyydytti muuten niin upean rivin tuloslapussa. En ole koskaan nähnyt kokeessa siinä sellaista tarmoa, voi kun se olisi kestänyt loppuun saakka. Iita totteli elämänsä ensimmäisessä kokeessaan ykköstuloksen!!! Aivan mahtavaa!!

Näyttelyssä Hiski; VAL ERI, ei sijoitusta. ERI oli jo sinäänsä saavutus sillä sitä ei valioluokassakaan tuosta vaan jaettu.
Iita; NUO EH 3 - luokassa oli siis vain kaksi ERIn saanutta narttua ja Iita sijoittui sitten EH:lla kolmanneksi.

Sydämellisesti kiitos Terviksesta kaikille tutuille ja ystäville sekä erityisesti rakkaan Aten ja Tuukan lisäksi Tomille, Tupulle, Sannalle, Jyrkille, Maijalle, Samille ja Merjalle :) .

Muutoin näyttelyrintamalla ei muuta kuin negatiivista mainittavaa sillä Iitalle napsastiin Helsingin ryhmänäyttelystä hylätty...tyrmistys oli suuri, mutta minkä mahdat kun mittasivat sen 1,5 senttiä alamittaiseksi. Aina voi jossitella alustasta ja seisomisasennosta yms yms, mutta ei se auta - hylsy mikä hylsy. Iita on vielä kehitysvaiheessa, annetaan toisen aikuistua vielä. Koskaan aiemmin ei ole koosta huomautettu.

TOKOn osalta ollaan oltu hiéman laiskoja...Nismo menossa Forssaan kokeeseen 14.8 ja ollaan treenattu ihan yksittäisiä juttuja esim kesken lenkin tai kotipihassa, kyläreissujen yhteydessä yms. Eli ei mitään kovin suunniteltua vaan vähän muistuttelua. Kuumista keleistä huolimatta on pienellä ollut intoa tokoon normaaliin tapaansa, pidetään tämä Nismo!!!

AGILITYssa Iita on keskittynyt keppeihin ja käynyt tekemässä kontakteja ja vähän ohjauksia..ei mitään kovin kummoista, paitsi keppien kanssa. Niihin keskitytään nyt enempi. Olen tehnyt ensin kujaa, sitten verkkoja ja nyt sitten sisäänmenoa 2X2 menetelmällä. Kuinkakohan sekaisin saan tuon koiran? Hiskin olen ajatellut ilmoittaa kisoihin heti kun kelit viilenevät :)

Iita kuvattiin Skutilla lonkkien ja kyynärien osalta ja PITÄISI tulla takaisin A/A ja 0/0 mikä oli tietenkin ihan huippu-uutinen!

JÄLKIliinan päässä on roikkunut vain Ate ja ilmaisujakin on tehty. Iita on sitkeä nenäilijä ja puskee kyllä ryteikössä kuin ryteikössä jäljen perässä :D .

KICKBIKE on saanut ahkerasti kyytiä ja enempäänkin olisi haluja sekä minulla että Hiskillä ja Iitalla, mutta kelit (vetoraja +15) rajoittavat pahasti ja ainoat sopivat kelit ovat aamulla klo 6-8 aikaan..Sellaisia 4-6 km vetoja on tehty aamuisin ja Ate menee sitten saman matkan toisen koiran kanssa fillarilla vieressä juoksuttaen.

LENKKEILYstä on kuitenkin muodostunut meidän "päälaji" selkeästi ;) ...ainakin näin loma-aikaan. 2,5 viikkoa lomaa takana ja nyt jo 200 km rikki! On liikuttu maastossa ja teillä, kaupungissa ja korvessa. Heidin luona on ihania maastoja ja voi miten kiva lenkki tehtiinkään tällä viikolla metsätiellä missä ei ole muuta kuin muutama mökin katto näkyvissä. Ihanaa! On aikaa tehdä useampia pitkiä lenkkejä päivässä ja minä niin tykkään, siitä tulee niin loistava fiilis!

On sitä tullut myös sukuloitua (ihan Kuhmoisissakin asti!), juhlittukin vähäsen(ja lisää tiedossa!), nähty ystäviä, vietetty aikaa ihan sohvallakin ja joka päivä on saanut siivottua jonkun sellaisen paikan kotoota mitä ei tule päivittäisen arkisiivouksen yhteydessä tehtyä kun ei mukamas ehdi. Ollut tähän mennessä ihan paras loma, kaikin puolin - ja vielä on 1,5 viikkoa jäljellä! Sitten uuteen työpaikkaan, huisin jännää...



17.7.2013

Lyhyestä virsi kaunis?

Perinteiset tottikset eilen...tai noh, tokoa jos käytetään oikeita termejä.

Nemon tehtävä oli olla hiljaa kun Nismo treenaa - se on sille yllättävän vaikeaa, mutta Kati hoiti sen kanssa homman mallikkaasti, kiitos Kati :) !

Nismo teki lyhyet treenit..seuraamisessa alkuun ihme haistelua, huomautus ja erinomainen! Oikealle käännöksiä jotka meille huomattavsti vasempia heikompia ja palkkaa kun liikkuu säpäkästi mukana. Oli haukkumatta kokonaan, jihaa! Luoksetulossa herkästi käy seisomassa kun jätän, ravistelee turkkia ja menee takaisin istumaan?? Mikähän juttu tämä on...korjaus tähänkin ja ihan superhyvä luoksetulo, Nismon parasta itseään. Lopuksi käskyerottelua käskyille "seiso" ja "maa" erilaisin variaatioin ilman seuraamista ja paljon palkkaa - kerran vaan nappasi väärän, hyvä Nismo! Alun hetkellistä haistelua vire oli oikein mainio.

Ilokseni kuulin että Nismon velipuoli oli aloittanut myös tokouran virallisissa - tsemppiä tuleviin koitoksiin!

Ilmoitin Nismon susitestiin ;)...Vihdissä 10.8...mielenkiinnolla odotan miten se reagoi. Ottaako sen eläimenä vai "luonnetestin kelkkana", katsotaan.

Bike on saanut ahkerasti kyytiä joka aamu - vuorotellen Hiskin ja Iitan kanssa, matkana 5-6 km. Ate hommasi kunnon fillarin ja on ollut parina aamuna nyt myös matkassa, toisella hoffeista :) . Vaikka en ole hyvä herääjä niin biken kanssa tulee niin hyvä olo että suosittelen tällaista aamulenkkeilyä raikkaassa säässä klo 05.30 - 06.00 kaikille. Maisemat on kauniit siihen aikaan ja ainut pelko on että metsäneläimet on liikkeellä - siksi soitan hulluna kelloa koko matkan :D. Koskakohan valkotakkiset hakee?

Tänään olisi mätsäriin meno Nismon ja Nemon kanssa - ei kehiin vaan turistiksi kun Ate menee tuomariksi. Siinä ehtii hyvin heittää lenkin samalla :) .

15.7.2013

Treeniä ja uusi menopeli

Kirosin kun blogi ei toimi ja en saa mitään ylös mutta kappas, vikahan olikin itse käyttäjässä - olisiko uskonut ;) ??

Viime vkolla käytiin ahkerasti treenaamassa - suuret kiitokset Heidi, Jukka, Kati ja Maija sekä tietty rakas Ate - teidän kanssa oli ihan huippua taas kerran :) !!!

Maanantaina tehtiin "rataympyrää" tarkoituksena ylläpitää kovaa vauhtia ja siitä kontakteille; keinulle ja puomille. Ihan muutaman esteen setti - tosi tehokas treeni oli kaikille.

Hiskin liitelyn jatkuminen oli loukkaantumisen takia (törmäys Wilman kanssa) epävarmaa, mutta koska parantui täydellisesti, ei ole ollut syytä lopettaa. Varovasti on menty eikä ongelmia ole ollut missään, mahtavaa!

Heidi otti ihania kuvia treeneistä, mutta en saa niitä jsotain syystä nyt lisättyä - PÖH!

Hiski kanssa maanantaina lähtötreenejä koska possu saattaa innsotuksissaan varastaa kun heilutan käsiä niin pyörin kuin propelli pitkin kenttää - pari kertaa meni vipuun ja jouduin palauttamaan. Hiskin kontaktit oli maanantaina ihan superhyvät, nopeat ja napakat. Sen kanssa oli niin kiva mennä, jotenkin sellainen yhteisten vuosien varmuus näkyi ja tuntui menossa.

Iita teki maanantaina pikkujuttuja kuten puomia - päästän muutamasta metristä palkalle alasmenoon, annan "ota" käskyn ja juoksen ohi. Se on niin kiltti pieni, siellä se tönöttää kunnes saa luvan lähteä ja menee kovaa, siis todella kovaa päähän asti. Vauhdin kiihtyessä meillä onkin sitten seuraava ongelma ylösmenossa...hmmm....Tehtiin myös yksittäisiä hyppyjä ja putkeen irrotuksia. Ohjausta ja hyppyjä pitäisi tehdä paaaaaaaljon enemmän. Ja ne keppitreenit, mihin ne on jääny??

Nismo ja Nemo rallattelivat myös agin parissa ja olipas niillä hauskaa. Nemo meinasi kehittää jonkunlaisen itsenäisen etenemisen eikä sillä ollut korvia, mutta koska on niin kiltti niin uskoi ihan kertahuomautuksella. Nismon pujottelu on mulle mysteeri...se pujottelee paljon paremmin kuin Nemo ja toistoissa on ihan huomattava ero..Nismon kanssa ei ole treenattu keppejä kuin joskus harvakseltaan.

Tiistaina perinteiset tottikset ja Nemolla oli sille täydellinen tehtävä - se oli Katille ja Rosmolle häiriökoirana eli sen homma oli sinkoilla pitkin kenttää - suoritui ihan kympin arvoisesti :D !

Nismo teki jäävät ja luoksetulon sekä perusasentoja. Liikkeestä maahan tökkii taas vaihteeksi, jää seisomaan ja seisominen toimii erinomaisesti - täytyy taas palata käskyerotteluun ja unohtaa liike. Luoksetulot ihan supereita, tulee lujaa ja suoraan perusasentoon! Ilmoitin sen kokeeseen Forssaan 14.8 - iltakoe ja tuolloin onkin jo loma!

Keskiviikkona oli tarkoitus hakea linjoja ja tehdä eteenmenoa loppusuoralla...ja ne kontakti ja kepit, taas ihan muutaman esteen juttuja.

Hiski oli jotenkin perseily -tuulella...jotenkin se vaan lipsui ohjauksesta ja ei meinannut millään tulla käteen vaikka muuten siinä kyllä pysyy, toisinaan vähän liiaksikin. Eteenmeno meni kyllä hyvin :) !

Iituli harjoitteli rengasta ja hyppyjä sekä A:ta...mähän meinasin sille juoksukontaktia A:lle mutta tulin sitten siihen tulokseen että kyllä se saa olla se pysäytys kuitenkin - pysähtyi yhtä hyvin kuin puomillekin. Hyvä Iita!

Nismo ja Nemo teki ohjauksia putken ja parin hypyn kera. Nismo löysi taas "kauniin" äänensä ja huusi mennessään. Nemon kanssa taas huomasi miten pienellä liikkeellä se kääntyy ihan miten vaan ja sitten vaan menee kun päästää. Voi kun saisi jokaisesta koirasta ne tietyt ominaisuudet siirrettyä yhteen :D . Nismo teki myös tottista ja oli potkua.

Torstaina mä hain uuden menopelin - uuden kicbiken, siis aidon :) !!! Tämä on sellainen maastomalli, koiraharrastajien paljon käyttämä ja vitsit miten makea peli! Perjantaina, lauantaina ja tänä aamuna kuudelta ylös ja potkuttelemaan! Sillon ei ole liian kuuma, toisin kuin illalla kun lämpötila ei laske millään. Hiski ja Iita ovat vuoronperään olleet vetureina, ne ovat olleet ihan liekeissä kuten aina vetohommissa. Pelkkä biken näkeminen aiheuttaa hirmuisen innostuksen. Tässä uudessa oli kyllä sitten vähän paremmat jarrut kuin vanhassa versiossa...niinpä minä heti ekana aamuna tulin stongan yli niin että heilahti. Ihmeen kaupalla aukesi vaan kämmenselkä about kymmenestä kohtaa ja polvitukeen tuli reikä! Oli sitten tosiaan vähän tehokas tuo etujarru.

Eilen aamulla me lähdettiin Katin kanssa oikein pitkälle lenkille ja otettiin oikein eväätkin reppuun sekä koirille toki vettä. Matkaa kertyi yhteensä reilut 14 km ja olipas kivaa! En voi käsittää pienen Nemon kuntoa - se oli matkan jälkeen sitä mieltä että mitäs sitten tehdään? Ja kävi nukkumaan vasta kun itse kävin päikkäreille, muuten näytti siltä että missään lenkillä ole ollutkaan, on se sitkeä sintti. Muut mukana olleet veti unta kuulaan heti kun päästiin kotiin.

Wilman lenkeillä jaksaminen on vähän niin ja näin...about 5-7 km menee vielä kohtuullisesti vaikkakin huomaa että väsähtää, mutta tulee kuitenkin eikä tarvitse perässä vetää..mutta vaikuttaa toisella lailla kuin muihin tuollainen matka. Ei kuitenkaan onnu tai mitään...mutta on kamalassa kunnossa, kaikki karvat pudonneet..näyttää ihan vinttikoiralta. Voi Wilmuri.

Viikonloppuna oltiin myös Iitan kanssa näyttelyssä Hyvinkäällä - JUN ERI1 ja hyvä arvostelu.

Vielä viikko töitä, sitten alkaa odotettu kesäloma!

8.7.2013

Viikonloppu

Mihinköhän se taas niin nopeasti katosi?

Kaksi viikkoa vielä töitä, sitten olisi 4 viikkoa lomaa ja sen jälkeen uusi työ, uudet haasteet. Aika jännittäviä aikoja :) .

Pelkästään lauantaina tuli liikuttua sitten 25 km koirien kanssa kolmessa osassa...kevyesti nousi jalka! Ja paljon upposi ruokaa taasen. Siltikin mä kuulemma alotan taas painon noston kun oon niin kuivassa kunnossa ;) . Oon vähän lipsunut painojen nostamisesta kun kaikkea ei vaan ehi.

Onni on lenkillä pääosin kauniisti ohittavat koirat, vaikka Nismolle joutuukin antamaan käskyn "anna olla" niin silti. Kyllä taas niin pelottavan näköisiä yhdistelmiä tuli viikonloppuna vastaan että alkoi epäilyttämään koska joku tulee niskaan. Joko ei ole voimaa pitää tai sitten ei ole halua vaan päästetaan vaan ja katsotaan pitkin nenänvartta kun kiellän päästämästä. Hui!

Lauantaina tuli näyttelystä aivan mahtavia uutisia : Hiskin poika Rokka oli näytelmissä ja sai tulokseksi:
AVO ERI 1 PU 1 - SERTI ja ROP!!! Aivan mahtavasti vielä onnea Maijalle ja Samille Rokan ekasta SERTistä sekä rakkaalle Atelle kasvatin ekasta sertistä :) !!! VSP olikin ollut Hiskin äiti Rita, onnea Tupulle myös!

Me oltiin sunnuntaina Iitan kanssa Karjaalla näyttelyssä ja Iita oli tuomarin mielestä hieno liikkeiltään, kulmauksiltaan mutta kuiva?! Tulos : EH. Sanoinkin Atelle että minkä Iita sille mahtaa jos se on kuivaksi juoksutettu ;) ! Iita seisoi mallikkaasti mutta kehäjuoksussa on treenaamisen varaa. Ja se on vaan maailman helpoin tuollaisissa paikoissa.."käy siihen" ja se pötköttelee kunnes toisin mainitaan.

Se olisi treenejä tällä vkolla ihan ok määrä - tänään liitelemään, huomenna tottis ja keskiviikkona liitelemään. Mukaan tod.näk kaikki harrastavat Hiski, Iita, Nismo ja Nemo ! Wilma saa viettää laatuaikaa yksin lenkkeillen sitten treenien jälkeen.

3.7.2013

Hei hulinaa!

Isäni käyttää otsikon lausahdusta usein...ja nyt tuntuu että se on sopinut mulle viimeiseen viikkoon enemmän kuin hyvin!

Miksi pitää aina buukata kaikki niin täyteen?? Ja miksi pitää olla niin urpo esimerkiksi kodinhoidon suhteen...jos on yhden (joo oikeasti yhden!) päivän imuroimatta niin maailmanloppu tulee varmasti, eikö? Tai jos vessanpöntöstä on geeli tai vesisäiliön raikastaja loppu (kyllä, molempia tarvitaan) niin on huono kodinhoitaja? Miksi helvetissä täytyy asettaa itselleen ihan tyhmiä paineita..onneksi rakas Ate hoitaa koiria ja arkijuttuja, yhdessä on aina helpompaa.

Nismon hammaskivenpoisto meni ihan ilman ongelmia...ja minä sain näpäytyksen. Olin hysteerikkona kirjoittanut ohjeet ja taustat paperille kun Ate vei Nismon Skutille. Lappu palautettiin kommentilla "ohjeet luettu ja ymmärretty" + Skutin virallinen leima lapussa. Mitä tästä opimme? Älä mene maallikkona gurua neuvomaan ;) . Nyt on Nismolla puhtaat legot ja kuukauden karenssi. Hammaspoistoja ei onneksi tarvinnut tehdä!

Viikonloppu meni oudosti...koska ei ollut mitään koiramaista menoa vaan muita?! Mitä ihmettä?? Lauantaina olimme Bean kanssa Korkeasaaressa ja mukana Ninan lapsista Nea, Aku, Nelli ja Ninni sekä tietysti meiltä Tuukka. Kiva päivä oli ja lapset tykkäsivät kovasti, mutta eihän tuo kotomaan eläintarha oikein paini samassa sarjassa sen eläintarhan kanssa missä olemme Aten kanssa käyneet Berliinin reissuilla. Plussat kyllä sille, että liput on hinnoiteltu edelleen kohtuullisesti - koko meidän porukalta vain 36 € .

Sunnuntaina vietimme Bean, iskän ja Jussin (pikkuveli) kanssa päivän Lintsillä! Oli muuten aika huisia ja kiva oli olla iskän kanssa matkassa, tulee nähtyä niin harmillisen vähän. Hymy ja nauru oli herkässä eikä kirkumiseltakaan säästytty. Menen laitteisiin, mutta huudan kuin tapettava ihan jokaikisessä ;) . Rannekkeen hinta sai kyllä mutinaa aikaan...37 € / ranneke!!! Puhumattakaan ruuista yms..Pelattiin kimpassa pelejä ja juostiin laitteissa, istuttiin yhdessä ja oltiin ihan niinkuin lapsina.

Kiireen lisäksi suurinta stressiä on kuitenkin aiheuttanut työ. Pitkähkön puljaamisen jälkeen minä sitten tämän vkon maanantaina irtisanoin itseni ja aloitan uudessa työssä 19.8 Tammertukulla. On aika haikeaa sanoa hyvästit n. kolmen vkon päästä tälle työlle mistä on tykännyt ja mitä on tehnyt yli 7 vuotta, suurinpiirtein samojen ihmisten kanssa. Innolla silti uusiin haasteisiin!

On sitä sentään jotain koiramaistakin tehty (lenkkeilyn lisäksi) - eilen tottista! Nismolle vaihdettiin "down" käsky "maa" käskyyn ja sitä opeteltiin, vaikutti nyt paremmalta...mutta katsotaan ja mietitään. Vire oli taas enemmän kuin kohdillaan, innolla lähti "töihin" eikä olisi meinannut malttaa lopettaa ajoissa..Seuraamispaikka ja perusasennot oli korrektit. Hypyssä nyt sitten pientä ennakointia ja sen korjaamista. Käännökset seuraamisissa oikealle alkaa näyttää yhtä hyvältä kuin vasemmalle. On Nismo saanut uuttakin pureskeltavaa nimittäin kaukokäskyt ja nekin alkaa näyttämään jonkunlaisilta! Ja siihen noutoon pitäisi tarttua...sain hyviä neuvojakin, jos sitten kesälomalla?

Nemo harjoitteli puhtaasti malttia ja keskittymistä..se kun on sellainen tättähäärä ja tekee sata asiaa kun mä ehdin vetää henkeä. Ja sen mielestä se malttiharjoittelu on niiiiiin tylsää.

Näin Iitankin tokoa eilen sivusilmällä - näytti oikein hyvältä! Virettä hyvin ja seuraaminen parantunut hirmuisesti.

Viikonloppuna on pitkästä aikaa näyttely, Iitalla :) !

Hiskin poika Rokka debytoi virallisissa agikisoissa viime vkonloppuna..3 X HYL, mutta ONNEA Maija aloituksesta ja oli ollut pojassa kuulemma vauhtia! Sekä myöskin isänsä röyhkeyttä ;)


26.6.2013

Tiistain perinteiset

Osa Harrastekoirien porukasta kasaantui perinteisesti tiistai-illan viettoon tottiksen merkeissä meidän pihakentälle. Aikaa siinä aina vierähtää huomaamatta muutama tunti :) . Kiva teitä on aina nähdä ja kiva on katsella kun Ate rakas istuu kuin nenä päähän siihen omaan hommaansa.

Nismon kanssa hömpöteltiin ja kuumuus ei muuten vaikuttanut poikaan, ei sitten millään tavalla. Se oli aivan tohkeissaan ja valitettavasti myös muutama haukku irtosi, erityisesti liikkeillelähdöissä. Tätä sitten korjattiin ja kiellettiin, meni ehkä neljännellä kerralla jakeluun...hmm...Jäävissä se sotki ensin down käskyn ja tarjosi seisomista..Luoksetulossa mä käytin väärää käskyä ja se jäi vinoon, korjauksella ok. Eli virheitä siellä ja täällä mutta vire ja into oli kohdallaan joten hyvä mieli jäi mulle treeneistä. Loppupalkkana sillä oli porkkananpätkä joka on niin herkkua että :) . Palkkasanaa "jes" jolloin se pyörähtää käytin ahkeraan ja se toimii sillä kyllä hyvin...ja se motivoituu uudelleen liikkeen jälkeen kun seurautan paikallani 360-astetta vasempaan. Ihan jees!

Nemo teki temppuja ja on oppinut uudenkin..se poimii kädestä kepin ja pudottaa sen maahan. Meistä se oli hauska homma kunnes Ate ihmetteli miksen ole opettanut sitä toisinpäin, eli että se keräisi sen maasta ja nostaisi käteen...ihan hyvä pointti, eipä tullut mieleen ;) . Nemo on kyllä outo, tällaiset maailman turhimmat se oppii tosi nopeasti ja sitten on jotain peruskäskyjä kuten "seiso" mitä täytyy jahkata ja jahkata..vika on siis opettajassa, eli minussa.

Jännittää Nismon huominen operaatio, vaikka se onkin vaan hamamskiven poisto...silti...

Tervikselle on ilmoja Ate laittanut menemään eli hoffien erkkariin ja rotumestaruustokoon....TERVIS TERVIS - täältä taas tullaan!!!

Wilma näki muuten varmaan elämänsä ekaa kertaa lampaita lenkillä...ensin ne oli ihan mitäänsanomattomia, mutta kun ne lähti juoksemaan niin johan nousi kierrokset ja korvat.

p.s. Vähän viileämpiä lenkki-ilmoja toivoisi minä ja koirat.

24.6.2013

Juhannus

Päätettiin olla kotosalla, ihan oman porukan kesken - se olikin varmasti maailman tärkeintä Tuukalle joka oli onnesta mykkyrällä. Arki on usein aikamoista hässäkkää niin oli mukavaa olla ja tehdä asioita yhdessä. Käytiin muuten kahteen kertaan kalassakin, en muista koska olen viimeksi ollut! Normistihan mussa on vähän kermaperseen vikaa, mutta mato meni koukkuun yhtä hyvin kuin kala siitä lähti..eli ihan itse hoidettu loppuun asti ;). Hiski possu yritti kalastella Tuukan ja mun kohoa joesta...

Perjantai meni aamupäivän osalta kivasti Heidin, Helin ja koirien kanssa. Käytiin ensin metsälenkillä jonka jälkeen koirat kävivät vielä uimassa...Iita ei tosin kovin vapaaehtoisesti, mutta ei se nokkiinsakaan ottanut. Lenkillä nauroin Iitaa joka ei tietenkään voi kävellä metsässä vaan siellä täytyy juosta reikä päässä joka suuntaan. Kaksi kertaa se hävisi näköpiiristä, mutta tuli huudettaessa takaisin.

Vapaa viikonloppu tarkoitti paljon lenkkeilyä, ihan mahtavaa! Lauantaiaamuna Iitan ja Wilman kanssa Pakkalassa meinsi kyllä sydän hypätä kurkkuun (ja se muuten varmaan hyppäsi niillä jotka olivat mökillään tapahtumapaikalla, sorry)..Iita ja Wilma pysähtyivät tien viereen ja mä ajatuksissani katselin eteenpäin ja koska mitään elkeitä ei mistään "riistasta" ollut niin en osannut mitään aavistaa..kunnes Iita ihan kirjaimellisesti nosti rusakon pensaasta. Taivas mä huusin, reaktio oli sen verran voimakas minulta että Iita pudotti rusakon pensaasta, joka lähti ihan miljoonaa karkuun. Karvaa siitä lähti, mutta mitään muita vaurioita (paitsi henkisiä) en usko rusakon saaneen. Wilma oli onneksi tilanteessa sen verran hidas että otti kierroksia vasta kun rusakko juoksi jo pois. Piruvie kun säikähdin...mä jo näin mielessäni kauhukuvan siitä miten rusakkoon tulee reikiä ja se jää kitumaan..onneksi ei!

Tässä on kuva meidän eilisaamun lenkkiseurueesta. Nismo joka ei laumansa ulkopuolella ole äärimmäisen koirasosiaalinen on ottanut Rosmon kaverikseen ihan kuten Pimunkin - rotikka kuin rotikka...?


Kuvassahan on tuossa vasemmalla "pieni" Rosmo 7 kk...joo, uros on uros mutta tsiisus se on jätti!

Hanna kävi hieromassa eilen pikkuiset ja kuten arvasinkin...Nemolla oli selkä pahasti jumissa :( . Aukesi onneksi, mutta ekaa kertaa se pyristeli pois käsittelystä..mutta ei murise tai muutakaan kun on niin kiltti, yrittää vaan pois jos tuntuu pahalta. Selkähän menee sivuoireena polven takia ja onkin pitkä aika kun se on käsitelty viimeksi, seuraava kerta täytyy ottaa vähän pienemmällä välillä. Nismo kiukkupussi murahti Hannalle vai kerran koko käsittelyn aikana vaikka siä´lläkin pikkujumi...niskassa (ylläri ylläri)..Nismohan antaa mun (ja Aten) käsitellä ongelmitta, mutta kun vieras koskee niin tarvitsee minun auktoritettin viereen että onnistuu. Se tarkoittaa sitä että rentoutan sen, kippaan kylelleen ja lasken kevyesti sormen sen kuonon päälle lepäämään koko käsittelyn ajaksi.

Hiski ja Iita suhasivat vielä eilen iltasella kimppalenkin kun ilma vähän viileni...onneksi otettiin välistoppi Ninalla ja lasten uima-altaassa :D ! Aikasten haipakkaa mentiin 8 km..keskivauhti 7,1 km/h! Kävellen minusta erinomainen vauhti.


19.6.2013

Lainakoiralla...

..päätettiin lennosta eilen vaihtaa Katin kanssa koiria tottistreeneihin - mä menin Pimun kanssa ja Kati Nismon kanssa. Ensinnäkin olen todella yllättynyt että Nismo teki Katin kanssa (ne kun on vähän sellaisia...noh, mammanpoikia Nemon kanssa ;) ) . Ensikis näyttikin siltä että katseli vaan minua ihmeissään, mutta kun pääsivät vauhtiin niin tekivät hyvin!!! Mulla tuli itku silmään kun näin nyt ulkopuolisena miten se tekee ja miten se seuraa - voi vitsit miten mageen näköinen pieni!!! Ja nyt myös ymmärrän kun multa aina kysytään että eikö sillä mene niska jumiin tosta seuraamisasennosta. Ei sitä kuvista näe eikä itse varsinkaan miltä se näyttää.

Pimua oli hauska treenata, tehtiin kivasti ja yhessä - palkkana haisunäätälelu, kaikki mikä vinkuu on Pimun mielestä ihan superia. Teki kyllä kivasti mun kanssa vaikka vähän piti alkuu ihmetellä mihin Kati jäi :) .

Kesälomien puskiessa duunissa on Nismo ja Nemo saaneet aloittaa "kesätyönsä" eli tulla mun mukaan duuniin edes osan päivistä - eilen oli ensimmäinen :) .

Oltiin muuten viikonloppuna ajamassa jälkeä aikasten mahtavissa maastoissa - KIITOS Katja :) !!! Talloin Iitalla ja Hiskille jäljet muutamilla kulmilla ja mittasin oikein trackerilla matkaa - Iitalla reilu 600 m ja Hiskillä muistaakseni 450 m . Hiskillä enempi kulmia ja keppejä. Iitallakin oli kaksi keppiä ja molemmat harjoitteli vielä ilmaisua erikseen. Iita on kyllä sitkeä tyttö..tuuli oli kova, mutta se päättäväisesti hakee jälkeä ja ajaa tehokkaasti. Iita on vähän sellainen vakava tyyppi kun tehdään "töitä" - kun on käsketty tai kun ollaan töissä niin sillon ollaan ihan tosissaan eikä kikkailla mitään ylimääräisiä. Toisin kuin Hiskillä jolla aina se sammumaton pilke silmäkulmassa ;) .

Mä oon vaihteeksi kävellyt mun kengät puhki...voin sanoa että ottaa päähän..kalliit "nivelkengät" ja kesti sitten alle vuoden..prkl! On vielä tarkoitettu juoksemiseen (mitä mä en voi polvella tehdä) ja mä meen kuitenkin kävellen, reippaasti toki mutta ei siihen sellaista iskua tule kuin juostessa.

Ihanat viileämmät ilmat ovat tuoneet taas lisää lenkkikilometrejä (niillä rikkinäisillä kengillä) ja kickbikellakin on päästy huristelemaan! Wilma on myös liikkunut ahkeraan ja silti se näyttää ihan kamalalta :( ...ruokaa vaan nostetaan (sekaruoalla nappula + liha + ravinteet) ja liikuntaa tehostetaan sekä lisätään, mutta ei tule muutosta, ainakaan parempaan..

14.6.2013

Ei makiaa mahan täydeltä..

...eli toko-kokeesta lyhyesti; noh, tekihän sen kympin luoksetulon ;) .

Kirpaiseva kolmostulos 135,5 p, tuomarina Riitta Räsänen. Karmaiseva kokonaisuus, nolla hypystä?! Tuplakäskyjä yms...

Onneksi ystäväni Heidi ja Turre onnistuivat saaden koulutustunnuksen TK1 - ONNEA vielä :) !!!

Treenattiin paljon ennen koetta(muutamat jäi tännekin merkkaamatta), ehkä varmaan liikaakin ja kenraali meni sitten koetta edeltävänä iltana jo vähän niin ja näin...mä kun olen sellainen pohtija ja analysoin mielelläni niin olen pyöritellyt tätä kokeen epäonnistumista paljon sitten keskiviikon..että mitäs nyt ja mihin se vire mikä löydettiin oikein katosi? Vai oliko vain huono päivä?

...sitten muistin että Nismo on tänä vuonna jo käynyt BH-kokeen hyväksytysti ja saanut ALO 1 -tuloksen. Niihin täytyy olla tyytyväinen, niiden eteen on tehty paljon töitä, niitä täytyy osata muistaa ja arvostaa. Ei saa ahnehtia. Niiden voimalla etiäpäin :)

Ajatus oli mennä kokeisiin taas elokuussa - siihen saakka tehdään lyhyitä, kivoja treenejä, pidetään hauskaa, käydään ehkä liitelemässä yms yms.

Nismon lehtijuttu ilmestyi eilen - olen niin ylpeä pienestä vieläkin...Hyvä kuvanrajaaja on ollut asialla koska mun mielestä ei otettu yhtään kuvaa missä ei pieni linssilude Nemo olisi kurvaillut :) !



Eilen lenkillä taas muistin mitkä asiat koiran kouluttamisessa on sitä parhautta..menimme ohi pihasta jossa raivosi pieni koira, juosten aitaa edestakaisin ja yritti läpikin sieltä. Matkassa mukana oli Iita, Nismo ja Nemo jotka vilkaisivat riehujaa ja tepastelivat rauhallisena ohi antamatta vilkaisun jälkeen minkänälaista painoarvoa kyseiselle koiralle. Se oli siinä, se hetki kun tietää onnistuneensa juuri siinä tärkeimmässä, peruskoulutuksessa.

Illat ovat viilenneet ja minähän olen meinannut ratketa riemusta sen takia sillä bike on taas kehissä!!! Hiskin kanssa ajauduimme vaaratilanteeseen kun kohtasimme supikoiran mutkassa..Onneksi Hiski totteli (eikä minulla ollut mukana riistaviettistä Iitaa!) , mutta harmillisesti supikoira osoittautui niin rohkeaksi ja vihaiseksi, että päätimme tehdä u-käännöksen häätämisyritysten jälkeen. Sellaisesta supikoriasta lähtee aivan karmea ääni!

Eilen jäi Iitan agiryhmä kesätauolle. Iita teki eilen kauden parhaat treeninsä! Sen puomin alasmeno on vaan niin mahtava ja pikkuhiljaa on sitä ohjattavuuttakin saatu harjoiteltua jo muutamien esteiden ratapätkillä. Rengas oli uusi ja kiva juttu, samoin pussi..sitten se minun treenaaminen..voi miten erilainen Iita onkaan kuin Hiski, tai Nismo, tai Nemo!

Ate on ajellut jälkeä ja tehnyt ilmaisuja - Iitan kanssa näyttää aika hyvältä tämä!
(voi kunpa pääsisimme suunnitelman mukaan isoihin maastoihin huomenna!)

Koirat ovat saaneet kimppalenkkien lisäksi myös jokainen lenkkiaikaa ihan yksinään. Kiva joskus niinkin ja vaikka osaavat käyttäytyä pääosin jokainen niin silti tietyissä asioissa huomaa hyvin sanonnan "joukossa tyhmyys tiivistyy" :) ...tai ehkä "joukossa säätäminen nousee" parempi versio.

Mitäs treenisuunnitelmia?? Noh, ollaan, tehään ja suunnitellaan sitten vaikka hetken lomailun jälkeen - eikös se ole hyvä suunnitelma :) ??

TSEMPPIÄ kaikille tutuille viikonlopulle agi SM-kisoihin! Hieman kirpaisee kun ei olla Hiskin kanssa joukoissa mukana, mutta erityisesti Mia ja Jermu - ONNEA startteihin!

Ate rakas on takonut taas sataa rautaa yhtäaikaa ja eilen kun se alkoi puhumaan mulle venäjää niin repsin nauruun - tottakai jokaisen täytyy venäjänkieltä osata :D . Ei ole tylsää meidän arjessa, eikä naurusta pulaa!


7.6.2013

PieniSuuriSankari

Ei voi muuta kuin ihailla meidän perheen pienintä (vain fyysisen kokonsa puolesta) sen elämänasenteesta..otetaan me ihmisetkin kaikki mallia tämän päivän sankarista Nemosta, joka jaksaa päivästä toiseen ilahtua niistä elämän pienistä asioista. Esimerkiksi vastaleikattu nurmikko saa sen joka kerta onnen kukkuloille ja turkin vihreäksi ;) ! Aamuisin se kantaa rakasta muumileluaan, nokka kurtussa ja pitää sammakolta muistuttavaa ääntä häntä vimmatusti heiluen. Nemo osaa nauttia elämästä ja kaikki mihin se ryhtyy, se ryhtyy 110 %..ja sählää ja säätää. Se on niin rakas ja tärkeä ja tänään se on JO 7-VUOTTA - PALJON ONNEA MINILEMMU!!!



Lahjaksi Nemo pääsi eilen Iitan paikalle agitreeneihin. Voi miten kivaa meillä olikaan! Takaakiertoja treenattiin ja muisteltiin sekä katsoimme myös osaammeko vielä sylkkärin, jaakotuksen ja poispäinkäännöksen. Meni kuin vettä vaan ja keinukin oli hyvin muistissa. Pieni kaahotti kuumassa kelissä kieli pitkällä, silmät kirkkaana. Nostin sen treenien päätteksi syliin ja kuiskasin hyvää syntymäpäivää. 

Samoissa treeneissä oli Hiskin poika Rokka - juma mitkä kepit on pojalla!!! Vitsit Maija te vielä suhaatte kovaa ja korkealle :)

Nismo on treenannut säännöllisen kuuliaisesti :) . Ei ole tarvinnut virettä kaivaa tai nostattaa, on saanut vaan pitää kivaa ja se on toiminut siinä samalla, eikä haukkuminenkaan ole palannut!

Keskiviikkona treenattiin paikallaoloa ja meni enemmän kuin hyvin. Makasi rauhallisena ja pysyi hyvin vaikka kävin piilossakin ja palasin taakse ja viereen ja olin vaan.

Torstaina treenattiin kentän laidalla hihnaseuraamisia ja perusasentoja. Ongelmana oli puuttuvat perusasennot hihnaseuraamisessa, kun vilkaisen istuu ja jos en niin ei istunut?! Eli mä siis oon tuijottanut sitä huomaamattani liikaa..Perusasennot paikallaan pyörittäessä oli suoria ja keskittyi tekemiseen ihan täysiä. Otettiin myös paikallaolo siinä häiriössä. Kävin piilossa ja muutoin olin vaan. Veikkaus että kokonaisaika oli n.viisi minuuttia ja tosi hyvä paikallaolo jälleen!

Tänään sitten tehtiin hyppyä ja luoksetuloa. Hypystä neuvottelin Aten kanssa ja mietin että meillä VOI olla kohta ongelma..se että se varastaa hypylle. Ja sitten mietin että kun se ei kuitenkaan varastanut ja totteli käskyjä eikä ennakoinut niin kannattaako sitä etukäteen panikoida että tuleeko siitä ongelma vai ei? Meni ekalla istumaan esteen taakse, korjaus ja sitten muisti ja oikein muutamalla toistolla. Luoksetulot oli kaikki vauhdikkaita ja loppuasennot suoria! Seurautin myös lyhyen pätkän ja otin siinä muutaman perusasennon, tietoisesti keskittyen siihen etten katso koiraa..ja se istui nopeasti joka ikinen kerta...hmmmm.....Oli kiva taas tehdä sen kanssa :) !

Huomenna rallykokeisiin tosiaan duuniin, hiiput saa lähteä matkaan ja hoffit taasen illalla pidemmälle lenkille kun aurinko on jo laskenut... 



5.6.2013

Kesä on täällä

Jos saisin valita niin valitsisin koko vuodeksi max +15 ja kuivaa - sataa voisi sitten joskus yöllä, sen verran että luonto pärjää. Mun iho ei kaikista rasvoista ja tabuista huolimatta tykkää auringosta yhtään ja jos pääsee pahaksi niin menee sitten todella kivuliaaksi..Niinpä tällä hetkellä lenkilläkin puuskutan pitkähihaisessa..

..silti, onneksi on KESÄ!

Viime viikolla treenattiin paikallaoloa...ihan liian vähän ;) . Eipä ihme että se on niin epävarma liike kun ohjaaja välttelee sen treenaamista. Nismohan ei lähde (koputtaa puuta) , mutta nousee loppuvaiheessa istumaan. Ollaan tätä nyt pähkäilty että merkkaako mun katse tms...ja ollaan päädytty ratkaisuun että katson koirasta ohi.

Ekassa treenissä viime vkolla nousi istumaan, kävin huomauttamassa ja annoin uuden käskyn - pysyi rauhallisena! Tein kaikenlaisia variaatioita treenikerroilla..kävin palkkaamassa, kävin piilossa, olin lhellä, olin kaukana, kehuin, oli passiivinen..ja se makasi rauhallisesti lukuunottamatta tätä yhtä nousua :) !!!

Viime vkolla otettiin myös jääviä ihan sikinsokin seuraamisella ja ilman, testailtiin että korvat on auki käskyille ja mä olin superylpeä pienestä!!!! Kaikki meni oikein ja paljon palkkaa :)

Rakkaan mieheni ansiosta vaihdettiin myös luoksetulokäskyksi "sivu" ..joskus sitä ei vaan osaa ajatella..jos koira tulee luoksetulossa suoraan perusasentoon niin miksi oon huutanu sille "tänne" ja miettiny miksi se jää vinoon?? Suoristui muuten heti käskynvaihdolla ;).

Seuraamista on tehty vähän ihan siksi että se on parhaimmilaan Nismolle ihan PRO liike..ja haluan säilyttää sen kivana, tehokkaana ja sellaisena kun se nyt on jos vire on kohdillaan.

Viikonloppuna Hiskin ja Unnan pentuset eli Dagdahoffin A-sarja oli meillä viettämässä sunnuntaipäivää. Nemo ei ollut paikalla, mutta kaikki muut kyllä. Piha oli täynnä hoffeja omistajineen ja Nismo & Nemo meni siinä porukassa kerrassaan upeasti! Tykkään kovasti Hiskin pentujen luonteista..niissä on virtaa ja energiaa mutta ei pientäkään pullistelua tai agrea..ei sitten yhtään. Kivoja koiria kaikki, mutta sydämeni vei taas Tiitu, harmaa narttu joka oli kuumassakin kelissä valmis kaikenlaiseen toimintaan sata lasissa ja kun ei tehty mitään niin sitten ei tehty mitään.

Nismo näytti hoffeille miten rallytokoa tehdään, tässä Aten ottama kuvatodiste - unohtakaa "viisaalta" näyttävä ohjaaja :





Maija oli tehnyt meille ruokaa ja siinä se päivä sitten hujahti treenaillen ja jutustellen - KIITOS kaikille!!!
Hienosti olette koiranne kasvattaneet :)

Iita ja hiski ovat käyneet uimassa ja Hiski on kyllä niin kamala vesiepto että hakisi lelua sieltä järvestä tuntitolkulla. Iita prinsessa katselee touhua nenä nyrpeänä mutta meni veteen kuitenkin lotramaan useampaankin kertaan, varsinkin kun Ate ja Tuukka olivat siellä myös.

Iltaisin kun lämpötila vähän laskee niin meidän treenikenttä on ollut hoffien jalkapallokenttä - Hiski ja Iita pelaavat palloa ja Wilma juoksee kaikkien perässä pitäen kamalaa meteliä. Muutoin Wilma on voinut aika hyvin ja ollut lenkeillä enenemissä määrin mukana.

Lenkkeily on ollut iltapainoitteista - hyttysmyrkyt vaatteisiin ja tossua toisen eteen! Niitä hyttysiähän meinaan todellakin riittää..

Eilen tokotreenit Nismon ja Nemon kanssa. Nismolla paikallaolo yksin ja Pimun kanssa - Pimun kanssa ei ollut korvat auki "down"-käskylle..joten uusiksi ja toimi..mutta makasi ilman istumista todella rauhaksiin, palkka maahan ilman perusasentoa. Yksin sama homma muutoin, mutta meni heti ekalla maahan.

Nemon "tokotreenit" oli enemmänkin tempputreenit - se kiersi tötteröä, vilkutti, seisoi takajaloilla, meni eteen...oli iloinen oma itsensä :D ! Nauroin sille eilen kun se heitteli taasen itselleen käpyä. Miten iloinen voikaan olla pienestä kävystä. Kaikkien pitäisi oppia iloitsemaan yhtä pienistä asioista kuin Nemo iloitsee!

Eilen hiippuja kuvattiin ja minua haastateltiin paikallislehteen - skannaan sen tänne kun tulee ulos :) . Iitakin pääsi mukaan juttuun.

Koe on jo viikon päästä eli kyhäsin treenisuunnitelman :

KE - paikallaolo. Tarkoitus häiriköidä kohtuullisesti ja vahvistaa rauhallisena oloa.
TO - hihnassa seuraamisia ja perusasentoja häiriössä
PE - luoksetulo, hyppy
(lauantaina on NuPun rallykokeet - hiiput lähtee varmasti mukaan ja olisi kyllä jees ottaa siellä paikallaoloja, itse menen siis töihin, en kokeisiin!)
SU - kylille tekemään kokeenomaiset jäävät, lenkin yhteydessä

...ja sitten vapaata pääosin keskiviikkon asti, jotain pientä ja ennenkaikkea hauskaa :)

Iita piipahti näyttämässä taas sosiaalisuutensa maanantaina Helillä - 3 labbista, 1 beussi, 1 kelpie ja hetkellisesti myös 1 terrieri. Ei mitään ongelmaa ollut, siellä se juoksi muiden joukossa ja kurkkaili välillä että olenhan mä vielä paikalla. Ihana Iita! Nismo ja Nemo sai taas yksityisajan juoksemiseen kun en uskalla laittaa niitä isoon laumaan etteivät liiskaannu. Heli taas oli laittanut pöydän koreaksi! Ja oli kiva siinä istuskella ja höpistä :)

Katin "pieni" Rosmo oli muuten Tallinnassa ROP-pentu vkonloppuna, onnea vielä!

Hyvä mieli, onnellinen olo.



28.5.2013

Molemmat taitavia - molemmat omalla tavallaan

Elisa tuomaroi meitä eilen NuPun möllitokossa. Illallakin oli KUUMA, mutta mieli kentän laitamilla oli iloinen ja kaikkia tsempattiin. Pikkuisen kiire tuli mutta ehdin kuin ehdinkin paikallaoloon, ALO eli Nismo ensin.

Tässä pojot ja selitykset:

Luoksepäästävyys 10
Istui paikallaan ja huiskutti häntää :)

Paikallaolo 9
Meni ekalla, jäi hyvin ja taasen nousi loppupuolella istumaan?! Elisa oli tosi armollinen kun otti vaan yhden pojon pois..Istui ja oli ihan rauhallinen...vierestä lähti koira eikä silti lähtenyt tulemaan, hyvä Nismo.

Seuraaminen hihnassa 10
Olisi voinut antaa ysin koska viimeinen perusasento täyskäännöksen jälkeen taas vino?! (ohjaajan moka? ) Muutoin tepasteli taas sitä parasta seuraamistaan, siitä tulee niin hyvä mieli!

Seuraaminen vapaana 9,5
Aiheesta miinusti koska pari haukkua tuli täyskäännöksen jälkeen. Juoksuosuus tosi tosi mallikas ja nyt ne perusasennotkin oli suorat - onkohan mun rytmityksellä tähän osuutta, veikkaan että kyllä!

Liikkeestä maahan 9,5
Hidastin vähän käskykohtaan, meni hyvin ja ekalla, nousi ekalla. Makasi rauhaksiin ja tarkkaavaisena.

Liikkeestä seis 8
Valmisteleva taas erinomainen, seisoi heti ja pysyi seisomassa aina loppuun asti...ja tarvitsi tuplakäskyn perusasentoon.

Estehyppy 8
Mun olisi pitänyt antaa sen katsoa että se hyppy on siellä. Seurasi niin kontaktissa ettei tajunnut koko estettä kun mä pelkäsin että se varastaa...Tuplakäsky yli menemiseen koska ekasta käskystä jäi vaan pyörittelemään päätään että mikä hyppy ja missä :D . Hyvin seisoi ja perusasento aavistuksen vino.

Kokonaisvaikutelma 9,5
Vitsit sentään mikä vire!!! MÄ OON IKIONNELLINEN! Ei koomailusta tietoakaan vaan teki taas iloisesti ja voimakkaasti. Ja osasin ohjata koiraa, lukuunottamatta seuraamisen vikaa perusasentoa...

Pojot : 184

Nemo osallistui sitten taasen nakkiluokkaan missä paikallaolo on hihnan mitan päässä, seuraamisia vain yksi ja saa kehua yms. Eihän Nemo osaa tokoa, mutta vitsit kun sillä oli hauskaa!

Luoksepäästävyys 10
Istui kuin tatti!

Paikkamakuu 9
Toistin paikka käskyä mutta hei se sähikäinen pysyi!!! Vaikka ampiainen pyöri pään ympärillä hetken aikaa.

Seuraaminen vapaana 8
Siinähän se tulee "kyydissä" mutta ei sillä ole tokoseuraamisen kanssa mitään tekemistä :D . Täyskäännöksissä katosi.

(tässä kohtaa kehumisen jälkeen se heitti ilmassa pari kertaa 360 astetta ja pyyhkäisi kanttiiniin tarkistamaan eväitä)

Liikkeestä maahan 7
Käsiapu ja vinoon jäi mutta pysyi. Tuplakäsky perusasentoon.

Luoksetulo 10
Jäi hyvin, tuli täysiä, kurvasi perusasennon pitkäksi ja vinoksi..

Liikkeestä seis 0
Ei se vaan halunnut pysähtyä vaan häntä heiluen kipitti perässä :D

Hyppy 8
Hyppäsi vasta käskystä eikä itekseen! Mutta seisomisen teki kurvattuaan vähän pidemmän kaaren esteen takana. Onko tää hei agilitya??

Kokonaisvaikutelma 9
Iloinen pieni koira joka todisti taasen sen että ei tarvitse olla täydellinen ollakseen silti täydellinen. Nemo rakas pieni, maailman helpoin ja hyväntuulisin koira. Sillä oli niin pirun hauskaa!

Pojot: 122 (max 160 p.)

Kivaa oli ja nyt täydet peukutukset Heidille ja Turrelle tulevaan kokeeseen!

Ate rakas treenasi kotikentällä merkkiväriset ja ehdin nähdä Iitan seuraamisesta pienen pätkän ennenkuin lähdin mölleilemään - näytti tosi hyvältä! Eikä Iita välittänyt mitään muista koirista jotka odottivat Suskin kanssa vuoroaan.

Mölleilyn jälkeen suhattiin vielä Wilman kanssa lenkille...nopea 5 km ja hiki pintaan!

Meillä alkaa tänään paikkamakuu -sulkeiset iloisella meiningillä...

27.5.2013

Seuraavat kokeet

Forssassa 12.6 olisi meidän seuraava TOKO -koe Nismon kanssa. Kyseessä iltakoe, luokkina vain ALO,AVO ja tuomarina Riitta Räsänen. Katsotaan kuin meidän käy :D .

Sitten siihen treenisuunnitelmaan...seuraavat täytyy saada kuntoon:

1. Paikallaolo ja sen varmuus
2. Vire ja sen ylläpito - tämähän onnistui viimeksi kokeessa, toivottavsti jatkossakin!
3. Seuraamisen perusasennot

..koska kokeeseen on 2,5 viikkoa ajattelin että tämä viikko keskitytään pääosin paikalloon ja vireeseen, ei niinkään liikkeisiin/käskyihin. Katsotaan ne sitten ensi vkolla vielä läpi..

Tänään tulee kyllä poikkeus koska olen ilmoittanut Nismon möllitokoon, eli kokeenomainen treeni tänään. Nemokin on ilmoitettu nakkiluokkaan kuten ennenkin - se ilhaduttaa aina yleisöä :D .

Muutoin loppuviikko keskitytään hauskanpitoon häiriössä ja ilman sekä paikallaoloon häiriössä ja ilman.

...tämän pvän möllitoko näyttää sitten missä taas mennään vai mennäänkö missään ;) . Vähän tulee hoppu kun paikallaolo alkaa n.18.10 ja mä lähden Espoosta 17.10 eikä koirat oo mukana..

Eilen tuli tehtyä taas monta pitkää lenkkiä. Oli muuten hauskaa kun Katin kanssa "törmättiin" supikoiraan (vai mäyrä vai hei, miltä piisami näyttää ;) ??) ja koirathan oli sitä mieltä että sen voi syödä tai ainakin jahdata vähän matkaa..selvittiin kunnialla loppujen lopuksi.

Rakkaan Aten ja Wilman kanssa käytiin ihastelemassa upeita maisemia kun noustiin vastapäisen metsän kalliolle...hiljaisuudessa kun aukeaa peltonäkymät, maalaistalot ja ihan vihreys..voi miten kaunista olikaan!

26.5.2013

Fiiliksellä..

...niinkuin Heidi sanoi - vedä fiiliksellä siellä toko-kokeissa. On helppo vastata "joojoo" ja vaikka toteutuksesta olisi ajatus niin käytäntöön pistäminen tällaisella jännittäjällä jää yleensä vajaaksi.

Perjantain suunniteltu kokeenomainen jäi tekemättä, otettiin jotain irrallisia käskyjä vaan ja lenkkeiltiin, sitten se loppupvä katosikin johonkin.

Ate rakas yritti mua taas tsempata koepäivänä kun näki että pelko alkaa kasaantua...

Olin hyvissä ajoin koepaikalla ja kun on tottunut agikisoihin niin tuntuu aina että toko-kokeissa on ihanan väljää ja hiljaista :D . Nemo kirppunen lähti myös mukaan ja päästiin rauhoittumaan lenkille ennen kokeen alkua.

ALOssa oli kahdeksan koirakkoa ja kun oltiin aikatauluista pitkällä niin otettiin kaikki samaan aikaan paikallaoloon..Nismo ainut pieni koira..ja aivan keskellä..

Näin meillä sitten meni:

Luoksepäästävyys 10 - häntä heiluen moikkasi

Paikallaolo 7 - mua pelotti ihan pirusti jättää sitä ja päätin että jos yksikään koira liikahtaa niin mä oon viivana Nismon luona, nousi se tai ei..Nismo nousi istumaan muutamia sekunteja ennen loppua ja istui siinä aina uuteen "käsky" kohtaan asti.

Välissä autoon ja pieni palkkaus...ennen yksilösuorituksia toin sen halliin, pyöritin pari kertaa että sain sille fiiliksen päälle ja suoraan kehään.

Seuraaminen hihnassa 9 - yksi vino pa

Seuraaminen vapaana 9 - yksi vino pa

Liikkeestä maahan 0 - putosi heti kuin kivi käskystä ja kun mä käännyin niin se lähti tulemaan mua vastaan??

Luoksetulo 10 - niin siisti!!! Jäi tarkkaavaisena ja käskystä lähti niin että hiekanmurut lensi, hyppäsi ilmassa perusasentoon joka oli aivan luotisuora

Liikkeestä seiso - 10 ?????? Siis asia mikä ei onnistunut tällä vkolla, ei sitten mitenkään ja nyt se teki sen täydellisesti. Noudatti heti käskä eikä liikkunut, ei milliäkään.

Estehyppy 9 - ennakoi perusasentoa, itse hyppy oli aivan upea ja seisoi heti käskystä

Yleisvaikutelma - 8

Mikä upeinta niin se fiilis siellä kehässä - minulla oli se rakas pieni koira joka teki täysin samalla moottorilla kuin treeneissä. Se tuli häntä heiluen ja nauravaisen näköisenä ja teki minulle, minun kanssa. Osasin pitää itseni rentona ja kehua oikein liikkeiden välissä. Tuntui kuin paikalla ei olisi ollut edes muita kuin me vaan. Sellainen unenomainen tunne. Se oli mahtavaa, sitä on haettu ja sen eteen on tehty töitä.

En katsonut pisteitä kehässä koska olin puhtaasti onnellinen siitä fiiliksestä. Palasin tulostaululle ja lipsahti ääneen: ei vi**u, saatiinko me ykkönen?? Nollauksesta huolimatta pisteet 161 - ykköstulos!!!

Kiitos rakas Ate ja rakkaat ystävät; Kati, Heidi, Katja, Heli, Mira, Elina ja kaikki te muut jotka olette mua tukeneet ja auttaneet, tsempanneet myös silloin kun ei aina mene nappiin ja vilpittömästi kannustaneet eteenpäin :). KIITOS! Atelle erityispojot siitä että selkeästi mun opettaminen on tuottanut edes jonkinlaista tulosta, eli oon kehityskelpoinen yksilö ;). On sillä pitkä pinna..

Halasin taas pientä ystävää Nismoa pitkään ja kuiskasin sille että me piruvie tehtiin se!!!

...kohti seuraavia kokeita!

Ate on korkannut jälkikauden ja hoffit ovat jäljestämisen ja tottiksen sekä lenkkeilyn lisäksi käyneet polskimassa...Iitan näyte siitä millaiseksi turkki menee märkänä ja ilmekin sen mukainen :D



Nyt siivoomisen kautta lenkille!