Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

28.5.2014

Mitäs meille?

Pikakelauksella meidän arki : aamulla ylös klo 05:00 - 06:00 välillä, Aada ulos, Hiski ja Iita ulos, isoille hoffeille ruoka ja jäävät pihalle, pennuille ruoka kaikkine erilaisine osineen, pennut pois aitauksesta, aitauksen paperit jätesäkkiin, aitauksen pesu, petivaatteiden pesu, lelujen pesu, Nismo ja Nemo ulos, niille ruoka, pentujen leikkihetki, niiden sotkujen siivoamista, niiden käsittelyä, lelun repimistä, itse valmiiksi töihin, Nismon ja Nemon kanssa vielä ulkoilemaan, pennut takaisin aitaukseen, töihin, töistä kotiin, pentujen hoitoa, siivoamista, käsittelyä, touhua ja leikkiä, vieraita, ystäviä,ruoanlaittoa, siivoamista, pyykkäämistä, osa omista koirista lenkille/juoksemaan/vetämään, osa omista koirista treenaamaan/leikkimään/juoksemaan, pentujen ruokailua, pentujen ulkoilua, päivän punnitukset ja taas käsittelyä ja touhua, omien koirien iltaruoka ja lyhyet iltatreenit/iltapainit/iltaleikit/iltaälypelit mitä kuka milloinkin, pentujen sisääntulo, siivoamista, pentujen nukkumaanlaitto, Aten kanssa iltapalaa, Aten kanssa omaa aikaa ja sitten kello onkin jo jotain 01:00 ja 02:00 väliltä ja neljän tunnin päästä uudelleen alusta :)

Sellaisia on mun ja Aten päivät nyt :)

HUOM! En valita. Oikeasti en vaihtaisi päivääkään pois, koskaan ikinä. Lähinnä tämä ehkä pienenä kuittailuna niille, joilla on vaikeaa elämässä selvitä siitä että käy ihan vaan töissä. Ja kyllä, jokainen tekee omat valintansa ;). Kun on tarpeeksi tehokas, ehtii vaikka ja mitä. Jos jää paikalleen turhautumaan ja valittamaan ei koskaan pääse eteenpäin.

Sitäpaitsi nopeus ja tehokkuus, se on mun juttu!

Pentuset ovat jo niin hirmuisen isoja. Ensi vkolla ne lähtee jo omiin koteihin! Ovat hurjan reippaita ja rohkeita kaikki. Eläinlääkäri kävi sunnuntaina siruttamassa ja tarkastamassa koko porukan, kaikilla oli kaikki kunnossa - jipii :) !

Yksi blondinarttu etsii kotia, mielellään sijoitusta. Tässä pentu koiranetissä ja tiedustelut Aten kautta / kennel Dagdahoff, kuukkelista löytää yhteystiedot.

KLIK - blondityttönen :)

Pentu on sellainen, että jäisi kotiin jos olisi tarkoitus tästä pentueesta jättää. On niin makea!

Nismo ja Nemo olivat möllitokoilemassa maanantaina, meni hyvin sillä sen perusteella ilmoitin Nismon kokeeseen ;).Nemo kulkee aina mölleissä mukana humputtelemassa ja niin se teki nytkin. Taina sanoikin että ilo on katsella meidän touhuja kun ohjaajaa naurattaa, koiralla on hauskaa ja vaikka ei mene oikein nappiin niin iloa ainakin on.

Nemo osallistui helpompaan eli nakkiluokkaan missä liikkeet lyhyempiä jne..

Luoksepäästävyys 10 - istui paikallaan!

Paikallaolo 10 - makasi paikallaan!

...niinkuin koiran normaalisti kuuluukin mutta Nemo sähikäiseltä tämä oli oikeasti saavutus :D !

Seuraaminen - 5 ?

Noh, eihän se seuraa kun ei osaa...

Liikkeestä maahan - 5 ?

Meni käsiavulla ehkä kolmannella yrityksellä :D

Liikkestä seis - 7

Pysähty! Valmisteleva osuus oli sellaista lenkkikävelyä, vähän teputti perään..

Luoksetulo - 8

Jäi hyvin, tuli miljoonaa, istui eteen ja käsimerkillä sivulle.

Estehyppy - 7

Käsimerkillä ja käskyllä mutta hei se jäi seisomaan ja hei se otti perusasennon käskystä.

Yleisvaikutelma - 8

Olisi ollut 9 jos ei olisi paria kertaa liikkeiden välissä kurvannut kanttiiniin katsomaan joskos sieltä saisi pullaa tai muuta herkkua ;). Nauratti kyllä tehdä sen kanssa. Ihana Nemo..ja niin hyvä muistutus itselle että ei se saa olla niin vakavaa!

Nismosta olin niin ylpeä että! Nismo mölliALOssa:

Luoksepäästävyys - 10

Istui nätisti ja heilutti häntää.

Paikallaolo - 9,5

Ennakoi maahanmenoa, kun vedin henkeä niin putosi jo. Makasi todella rauhallisena ja varman näköisesti. Ykkösellä ylös!

Seuraaminen kytkettynä - 9,5

Nismon parasta, mä ryssin yhden perusasennon pysähtymällä liian nopeasti niin jäi vinoksi.

Seuraaminen vapaana - 9,5

Nismon parasta, yksi käännös aavistuksen levisi.

Liikkeestä maahan - 7,5

Kaksoiskäsky, valmisteleva osuus todella upea. Ykkösellä ylös.

Luoksetulo - 9

Jäi hyvin, tuli täysiä, vino perusasento.

Liikkeestä seis - 7,5

Teputti vähän perään, mutta kun pysähtyi niin oli ihan paikallaan vielä silloinkin kun palasin viereen.

Estehyppy - 8

Kaksoiskäsky ylitykseen, jäi hyvin seisomaan, ekasta perusasento.

Yleisvaikutelma - 9

EIKÄ YHTÄÄN HAUKKUA!!!! Ihana ihana Nismo!!!

Huomenna Nismolla onkin sitten rallykokeet, jännää :)


Lauantaina oli hoffien treffipvä. Iita oli ensin aamulla Rosmon kanssa"treffeillä" ja Nemo oli tietty mukana esiliinana ;). Käytiin lenkillä ja jäätelöllä kylillä. Illasta sitten Hiskillä ja Pimulla oli "treffit". Vietiin ne uimaan ja voi miten hauskaa niillä olikaan. Molemmat ovat ihan himouimareita ja jaksaisivat hakea keppiä vedestä varmaan ikuisuuden. Hiskin silmissä oli sellainen ihana pentumainen pilke koko uintireissun ajan. Iitaakin yritin uimaan, mutta toistaiseksi sain sen kerran järveen ja muuten lutrasi vaan etupäällä, pöh. Iita myös meinasi että mä voin ihan ite mennä sinne järveen, onneksi en pudonnut.


Mä oon hoffien kanssa käynyt juoksemassa, pidetään peukkuja että mun polvi kestää! Toistaiseksi tuntuu hyvältä, toivon todella että pysyy niin.



19.5.2014

Ihan metässä

Lauantaina pakattiin Aten kanssa koko lauma kyytiin ja suunnattiin Katin ja Heidin kanssa umpimetsään - jäljestämään tietty! Ate talloi Iitalle jäljen, kolmella kepillä ja yhdellä kulmalla oikealle.

Iita on niin pro, mutta minä niin käsi...Ate sanoikin että ole hiljaa ja luota koiraan joka nappasi janalta heti jäljen, minä epäröin ja aiheutin koiralle hämmennystä. Iita jäljesti pääosin hyvin, mutta jokusen pätkän minun makuuni turhan korkealla nenällä. Iitalle ei käytetä mitään palkkaa itse jäljellä, vaan annan palkan taskusta kun tulee kepille. Laskeakseni nenää täytyy varmasti tehdä pieniä lyhyitä ruualla, mutta tiedän että sitten ei nouse keppi. Hmm..Ekalle kepille tuli hyvin, seisoi ja heilutti häntää. Olen hyväksynyt sekä kepin tuomisen että maahanmenon. Kotona irrallisena harjoitettuna nykyään tuo kepin minulle. Kysyin Iitalta missä keppi on niin nosti sen ja toi. Tokan kepin otti suuhun itse, mutta jouduin hetken odottamaan. Pysähtyi taas kepille heti. Kolmas keppi samanalainen kuin kakkoskeppi. Palkkautui kepeistä nyt ruualla hyvin. Joskus kiire on niin kova ettei palkkaus toimi kun haluaa vaan eteenpäin. Aika hieno jäljestäjän alku se on :).

Mä talloin Hiskille jäljen kolmella esineellä ja kaikki nousi, hieno papparainen! Ate ajoi jäljen ja pitkällä liinalla sai tulla perässä. Hiski puksutti tasaisen varmasti koko matkan, nenä kiinni maassa. Hienon näköistä oli :) ! Hiski oli myös hieman polleana kun pääsi "oikeisiin töihin".

Nismo ja Nemo olivat mukana tietty ja etsivät maasta nameja sekä juoksivat hulluna metsätiellä. Tässä Ate rakkaan ottamia kuvia lentävistä hiippusista:


Onhan se Nismo jo harmaa. Mä sille kyllä sanoin että sen kuuluu elää ikuisesti eikä koskaan tulla vanhaksi. Mun rakas pieni.

Pennut ovat viikonloppuna ulkoilleet ahkerasti ja kivoja ihmisiä on käynyt niitä katsomassa :) . Myös uroksen omistajat kävivät meitä ja pentuja ilahduttamassa! Tervetuloa uudestaan!

Kaikille ruoka maistuu paremmin kuin hyvin.


..ja katsokaa mikä nappisilmä tämä blondi tyttönen.


Aika menee ihan hurjaa vauhtia. Pennut ovat jo viisi viikkoa vanhoja! Vaikka ne haisevat välillä pahalle ja osaavat hyvin sotkea niin on ne kyllä niin suloisia ja ihania että ikävä tulee.

Tällaisia ne nyt minun mielestä ovat:

1. Simpura (Hilma on sen oikea uusi nimi :) )
Edelleen porukan pienin ja ruokakupilla oikea terroristi. Ihminen saa hienosti koskea ja silitellä mutta auta armias jos sisko tai veli menee kupille! Syö myös mielellään niin että makaa kupin päällä ettei kukaan vaan tule eväitä pöllimään ja viimeisenä käy vielä takrastamassa jos jonkun kuppiin jäi ruokaa. Niin kaunis ja niin kauniit värit.

2. Rouva haukku (Bella)
Oikea nappisilmä. Vilkas, mutta sylissä sellainen ihana nallekarhu. Katselee ihmistä lumoutuneena jos pääsee kainaloon. Todella paksu turkki.

6. Herra haukku (Kamu)
Lelut saa kyytiä niin että pöllyää. Osaa myös ulvoa :) . Nukkuu mieluusti jo yksin.

7. Hiisu
Se rauhallisempi sai nimen hiisu, mutta pah! Käyttelee hampaita mielellään kaikkeen kantapäistä verkkoaitaan :D

8. Mörkö (Mörö)
Ate sanoo että ihan kuin Hiski pienenä. Iloinen häntä ja korva rullalla tulee luokse kun alkaa sille juttelemaan.

9. Ysipallo (Juno)
Termiittien termiitti. Se joka tuli ensin ulos pentulaatikosta. Se joka on hereillä viimeisenä. Se joka tuli yli aitaverkosta. Se joka eilen kantoi tyhjäksi syötyä metallikippoa. Leikkii ja riehuu ihan hulluna. Ihana kakara!

10. Kädet pystyyn
Rauhallisempi kuin ysipallo (kuka ei olisi?!) mutta kantelee saalista mielellään petiin piiloon siskoilta ja veljiltä.

Kaikki ovat hurjan rohkeita ja suhtautuvat avoimesti uusiin asioihin ja ihmisiin. Kaikenlaisia ääniä ja juttuja ollaan niille näytetty eikä kukaan ole mitään pelännyt.


Sitten sellainen asia mikä saa niskakarvat pystyyn..nimittäin kyykäärmeet. Näin viikonlopuna aikana kaksi! Molemmat lenkkipolkujen varrella. Ensimmäinen jäi Hiskin jalasta noin puolen sentin päähän ja huomasin sen vasta kun veti itseään tiukemmalle rullalle ja sain ihan hysteerisen kiljukohtauksen. Miten lähellä olikaan ettei Hiski astunut päälle, huh! Eilen Katin kanssa nähtiin toinen kyy, mutta sen päälle oli jo auto ajanut. Kaikki puhuvat että niitä olisi nyt poikkeuksellisen paljon. Yäk kun voinkin inhota niitä. Nismon ja Nemon kanssa varsinkin pelkään kun ovat niin pikkuisia ja alkaa tota ikääkin olemaan.

Pennunkatsojat kehuivat meidän koiria mikä on aina mukavaa. Ovat kuulemma oikein tottelevaisia, kilttejä ja avoimia - mahtavaa :). (ja kiitos karva-apinat että näytitte vieraille ne parhaat puolenne, palkka tulee perässä ;) )


15.5.2014

Liitelyä ja tavoite

Minun ja Iitan ensimmäiset jälkikokeet on piirretty kalenteriin. Onko liian aikaisin mietitty? Ehkä, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle. Kokeet ovat syyskuun lopulla ja oma ajatus siitä millä asenteella lähdetään tuntuu hyvältä ja oikealta. Treenataan koko kesä ahkerasti, pidetään hauskaa ja kokeessa katsotaan missä mennään. En ole koskaan osallistunut pk-puolen kokeeseen ja päätin että on mentävä nyt ettei rima nouse turhan korkeaksi tällaisella jännittäjällä. Koe mihin tähdätään on hoffien rotumestaruuskoe, eli pitäisi mahtua mukaan.

Eilen oltiin liitelemässä ja voihan nenä, kirjaimellisesti..kun mun pitäisi muistaa tehdä ne alkuherättelyt että mitä ollaan tekemässä. Muutama huomautus haistelusta ja taas kuoriutui nopea agility-Iita esille. Tehtiin esteympyrää ja paljon on tekemistä että ohjautuisi itsenäisesti. Lähtöjä treenattiin myös, nousi herkästi seisomaan ja lähtee hiippailemaan. Palkkautui erinomaisesti lelulla, kunnon tapporavistusten ja murinoiden kera. Treenin toinen osa piti sisällää kontakteja ja Iita pääsi loistamaan, ne on sen ehdoton vahvuus. Päätin silloin Hiskin opettamisen jälkeen että seuraavalle opetan kunnon kontaktit ja nyt se näkyy todella upeina pysäytyksinä!!! Olen niin tyytyväinen :) . Sekä puomi että A, sinne menee ja sinne jää (se on ehkä ainoa miinus että jää niin voimakkaasti etten meinaa saada sitä pois). Treenattiin siis myös kontaktilta pois lähtemistä. Alkupöljäilyn jälkeen hyvä treeni!

Treeneistä suoraan lenkille Iitan, Nismon ja Nemon sekä Katin ja Rosmon kanssa. Ihmeen paljon tuli koiria vastaan ja siis hyvää harjoitusta jälleen, erityisesti Nismolle joka on herkkä haukkumiselle jos siihen antaa vähänkään mahdollisuutta. Pääosin oikein näppärästi meni vastaantulevien kanssa kaikki kolme! Tänään onkin Hiskin laatuaikaa, pääsee Pimu -ystävänsä kanssa pitkälle lenkille Pakkalan metsäteille.

Pennut kasvavat ja haisevat pahalle :) ! Ovat todella reippaita ja ahneita, kaikki! Ruokamäärää nostetaan koko ajan ja tuntuu että kaikki mitä lykkää nenän eteen katoaa nanosekunnissa pieniin massuihin. Eilen olivat taas ulkosalla kun keli oli iltapäivällä vielä niin hieno. Iita kävi eilen taas pentusia leikittä

Iitan treenikalenteria kohti tavoitetta täytyy alkaa uudelleen tarkastelemaan. Nyt vielä 3-4 viikkoa menee aktiivisiseti palleroiden kanssa, mutta keppien nostoa, jälkeä itseään ja noutoja ehtii hyvin :). Perusasentojen treenaaminen ruokakupilla näkyy jo parempana kropan käyttönä, jes! Samoin kaikkien tavaroiden nouto ja luovutus näkyy arjessa hyvin. Tuo nopeasti ja mielellään kun aiemmin se oli vähän sellaista "leikin yksin kun otat tän kuitenkin pois" -touhua. Se nenä täytyy vaan myös tottiksessa saada kuriin.

12.5.2014

Iitalle koulari, Nemolle hyväksytty!

Laitetaan ensin meidän eilinen yhteiskuva. Kiitos rakkaalle Atelle kuvasta ja tietty koiran lainasta.


Iita ja Nemo siis kävivät lauantaina kahdella ALO -luokan rallytokoradalla seuran omissa kokeissa. Lajihan virallistui myös Suomessa 1.5.2014.

Ensimmäisellä radalla pisteitä 80/100 eli HYVÄKSYTTY, tuomarina Piia Heikkinen

Iitan virheet:

- se nenä..kun vähänkin kontakti putoaa niin se nenä täytyy käyttää siellä tontissa. Ok, saan sen heti ylös mutta kuitenkin..

Muutoin meni oikein korrektisti ja -10 p tein minä kun tein yhden ylimääräisen istumisen Iitalle kyltillä.

Nemo sai ekalta radalta myös hyväksytyn 70/100 :)

Tavoite Nemon kanssa oli että se ei paineistuisi. Kun mentiin lähtöön niin se alkoi katsoa kylttejä ja minua epäilevän näköisenä, mutta sain kuin sainkin sille moodin päälle ja häntä pysyi tötteröllä. Nemohan ei oikein malta keskittyä, ei oikein osaa seurata ja noh, se vaan on Nemo. Rakas minilemmu teki kuitenkin hyväksytyn radan. Jes!

Toisella radalla tuomarina Iiris Harju - Iitalle 90/100, samantyyppistä nokkimista kuin ekalla mutta nyt mä en mokaillu kylttejä. Kun tekee on niin äärimmäisen pätevä, mutta se nenä...

Nemo sai toiselta radalta hylätyn koska ei vaan yksinkertaisesti istunut. Seistä napotti ja katseli ihmeissään mitä sellainen istu -käsky oikein tarkoittaa. Possuili se kyllä muutenkin ;). Mutta ei paineistunut!

Ohjasin myös Pimua ja se oli ihan liekeissä lukuunottamatta kahta viimeistä sekuntia molemmista radoista kun yhtäkkiä tuli mieleen että Kati onkin kentän laidalla. Pimu sai 98 ja 92 pistettä :)

Eilen olin Iitan ja Nemon kanssa Salossa, Tiia Hämäläisen radalla. Iita taas pääosin pätevästi, vähän käytti nenää maassa muutamassa kohdassa. Iitalla 88 pistettä ja koulari RTK1 !! Hyvä Iita :)

Nemo oli osaamisensa nähden ihan hirmuisen hyvä, mutta jäi 66 pisteeseen koska minä en osaa lukea. Otin väärässä kohtaa tempomuutoksia ja siitä ihan turhan 10 virhettä. Harmitti koska Nemo teki hyvin ja oli iloinen. Kohti seuraavia kisoja Nemon kanssa, sillä on täysi mahis koulariin ja se on todellakin enemmän kuin saavutus. Kaikki Nemon tuntevat tietää sen :).

Iitaa yritän AVOon sitten syksymmällä..pitäisi treenata ja toinen on se että kisat ovat todella täynnä tällä hetkellä.

Nismo rullasi tietysti koko viikonlopun kisoissa mukana ja pääsi treenaamaan kisapaikoilla. Oli aivan onnesta mutkalla ja aiheutti ihastusta kanssaharrastasjien keskuudessa. Molemmat tekivät rodun eteen arvokasta työtä - paljon tuli palautetta että kiva nähdä harrastavia ja hyvinkäyttäytyviä chihuja. Hyvä pojat!

Hiski oli kotimiehenä Aten ja poikien kanssa mutta sai vastaavasti laatuaikaa yksin lenkkeilyä ja touhuamisen muodossa :) .

Perjantaina Nismo ja Nemo kävivät Niinan käsittelyssä ja Nemo oli todella jumissa selästä :(. Niina sai sen kuitenkin auki ja laseroikin. Näytti käsittelyssä että kipeä ja liike vino, mutta arjessa ei jätä näemmä mitään tekemättä vaikka olisi kuinka kipeä. Selkähän menee jumiin sen polven takia. Nemo on niin uskomattoman kiltti, vaikka kuinka sattuisi niin pyrkii vaan pois, ei mitään ärähtelyä. Nismo oli ihan kondiksessa ja käyttäytyi mallikelpoisesti, jihuu!

Pentusia on käyty kovasti taas katsomassa. Reippaita pikkusia ovat, kaikki uudet ihmiset ja asiat on otettu innolla vastaan. Reviiri on laajentunut ruokahuoneeseen ja keittiöön. Eilen olivat myös ekaa kertaa ulkona. Hetken ihmettelivät että mikäs paikka tämä on, mutta sen jälkeen jokainen lähti ympäristöä tutkimaan ja hetken päästä olikin jo painit käynnissä :). Voin muuten vannoa että jokainen on tottunut sitten lähtiessään kaikkien mahdollisten siivousvempeleiden ääniin. Imuri, höyrypesuri yms muut kovaääniset eivät aiheuta edes korvanheilautusta vaikka vierestä pyyhkäisee menemään ;).

Iitan mielestä pennut ovat niin ihania ettei tiedä miten päin olisi. Nemoa ei kiinnosta tuon taivaallista pennut mutta yrittää murtautua kaikkialle missä pennut ovat koska on huomannut että ne esim syödessään kylvävät ruoanmurusia pitkin lattiaa. Nismoa kiinnostaa, mutta ei enää niin kovasti ja Hiski pappa se vaan heiluttelee nyt pennuille häntää, ei näyttänyt yhtään inhoavalta enää eilen.

Tänään ja huomenna olisi vapaata, aika ihanaa :) !



8.5.2014

Iita liitelemässä

Tauon jälkeen eilen Elinan treeneissä. Kiitos, oli hyvät treenit! Ja anteeksi kun olin possu ja lähin ajoissa että ehin lenkittää loput..

Aiheena perusohjaukset ja viisi hyppyä rinnakkain mihin sovellettiin. Iita oli hmm...HIEMAN kurittomalla tuulella alkuun ja ääntä sai käyttää huomauttamiseen poikkeuksellisesti. Iitalle ei normaalisti joudu ihan niin kovasti ääntä käyttämään. Ensin peruuttaen - mun jalat solmussa ja koira kontaktiesteillä, toistolla ok. Valsseilla yllättävän hyvä, mutta meinasi taas lähteä lapasesta loppupäässä. Persjätöissä varmaan paras ohjautuvuus, nyt oli malttiakin vähän. Iitalla on vähän pahaa taipumusta myös tuohon nenänkäyttöön jos ei saa mennä minne tahtoo, mutta kevyillä "ei haistella" komennoilla sain aika hyvin hallintaan.

Radanpätkässä todella nätti niisto ja persjättö vaikka itse sanonkin. Putket tosi nopeita ja rohkeasti tulee esteelle minkä merkkaa. Lelu vaan sitten jäi kotiin joten palkkaaminen oli vähän sellaista päin loikkimista ja käden kyttäystä - täytyy opettaa sama kuin Hiskille eli palkkaus vaan niin että seisoo vähän matkan päässä musta eikä tule iholta hakemaan.

Mitään keskittymisvaikeuksia toisten koirien ja ihmisten suhteen ei ollut ollenkaan. Eipä olisi tyypillistäkään Iitalle, mutta hyvä että ominaisuus jatkunut.

Ongelmaa meinasi olla lähdössä pysymisessä, parilla vahvistuksella kesti jo ihan hyvinkin. Että sellainen paluu tauolta ;)

Meinasin seuran epiksiin, mutta katsotaan nyt.

Treenien jälkeen lenkille Iitan, Nismon ja Nemon kanssa sekä messissä tietysti Heidi ja Kati sekä merkkiväriset x 3. Hiskin kanssa metsässä ja frisbeen heittoa vielä kun tulin kotiin.

Pentujen kanssa on mulla ja rakkaalla Atella riittänyt haipakkaa menoa ja hommaa! Oikeaa ruokaa syödään ensin pää kupissa, sitten jalat ja loppujen lopuksi siellä ollaan kokonaan ja tuupattu kaverin naamakin puuroon. Tosi hyvä ruokahalu kaikilla!

Tällaisia ne nyt on mun mielestä:

1. Simpura
Porukan pienin ja niin pippurinen! Häntä heiluu vimmatusti ja kovin haastetaan veljiä ja siskoja leikkiin. Menee ruokakuppiinsa niin että varmasti ei kukaan mahdu mitään pöllimään.

2.Rouva Haukku
Ensin oli vana herra haukku, mutta nyt on myös rouva haukku. Keksinyt että ääntä tulee ja sitä pitää käyttää! Käsittämättömän utelias ja rohkea. Se joka on aina jossain välissä jumissa tai matkalla uusiin seikkailuihin.

6. Herra Haukku
Se joka edelleen antaa ruoka-ajan tullen "hälytyksen" eli nousee ensin, haukkuu ja herättää muut :D ! Todella kova leikkimään ja menee myös kovinta vauhtia pitkin ruokahuonetta.


7. Hiisu
Merkkariuroksista se rauhallisempi edelleen. Mutta kauhea syöppö! Kasvaa jotenkin salakavalasti, ei tee numeroa itsestään mutta on aina ekana syömässä.

8. Mörkö
Edelleen suurin, muut urokset kyllä ihan tuntumassa painojen kanssa. Jos mörkö päättää mennä jostain niin mörköhän menee..kuten tänä aamuna muiden ruokakuppien yli.

9. Ysipallo
Niin iloinen häntä ja kauhea painija! Ei enää se rauhallisin narttu vaan kauhea meno päällä :)

10. Kädet pystyyn tyyppi
Rauhallisin narttu, mutta ei kuitenkaan rauhallinen ;) . Ominaisuus nostaa etutassut ilmaan nostettaessa näkyy nyt hauskasti kun kaikkea täytyy ensin kokeilla tassulla.

Kenelläkään ei mennyt maha löysälle siirryttäessä oikeaan ruokaan, hyvä niin! Aada imettää vielä, mutta syövät jo kiinteä sen 3-4 kertaa päivässä. Painot nousevat tasaiseen tahtiin kaikilla. Tarpeiden tekoa paperille harjoitellaan jo kovin ja ensi vkolla varmaankin pääsevät ulkoilemaan. Leluja täytyy antaa niille varmaan jo vkonloppuna.


5.5.2014

Maastotreenit ja normisettiä

Huhtikuussa tuli lenkkeiltyä 260 km, vähän reilu. Tulos on erinomainen, varsinkin kun meillä on arjessa HIEMAN lisätyötäkin tällä hetkellä pentujen myötä :) . Toki pahin ja paras aika on vielä edessä kun valtaavat koko ruokahuoneen.

Silmät on kaikilla pentusilla auki ja kuulokin pelaa. Häntiä heilutetaan niin vimmatusti kun menee laatikon viereen juttelemaan. Jauhelihaa on nyt annettu pari päivää ja kaikki syövät hirmuisella ruokahalulla. Puuron antaminen aloitetaan tällä viikolla. Kaikki tepastelevat jo kovaa vauhtia vaikka askel välillä vähän pettääkin. Pieniä painiyrityksiäkin on jo nähtävissä. Pentusethan siis täyttävät tänään jo kolme viikkoa, niin se aika vaan kuluu!

Jos ottaisin tästä pentueesta itselleni pennun, olisi se blondi narttu. Blondi ei värinä ole koskaan aiemmin minua sytyttänyt, mutta tämä kaveri on niin huippu! Kaikenlaisia lempinimiä on tullutkin jo pienille keksittyä ja hauskahan niiden touhuja on seurailla. Aadakaan ei vahdi enää niin tiukasti pentusia kuin aiemmin. Kynnet on leikattu jo kahteen kertaan, silti katsoin tänä aamuna että pitäisi taas pian leikata.

Sitten ne maastotreenit..oltiin Katin ja Heidin kanssa metsässä Vappupäivänä, mitä muuta sitä koiraharrastaja tekisi ylimääräisenä arkivapaana? Mulla oli koko lauma mukana, samoin ystävillä. Kaikilla meni treenit ihan älyttömän hyvin! Kiva oli vaihtaa ajatuksia ja purkaa treeniä, sekä tietysti iloita toistenkin onnistumisista.

Talloin Iitalle jäljen kolmella kepillä ja päätin ottaa myös janan. Janan pituus oli alle 10 metriä. Ensinnäkin meillä oli ekaa kertaa käytössä Aten ostamat jälkivaljaat, sellaiset mitkä kytketään pantaan ja toinen osa tulee vyötärön ympäri, lenkki mahan alla. Oli aivan älyttömän hyvät! Iita nosti jäljen ihan kympin arvoisesti..eteni itsenäisesti ja hyvällä potkulla, nosti heti ja lähti oikeaan suuntaan. Näin siitä heti lähtötilanteessa että tietää mitä tehdä. Tultiin ekalla kepille jonka Iita otti suuhun, räkäisi sivuun ja jatkoi matkaa. Pysäytin ja jäin odottamaan. Iita vähän häkeltyi, mutta kun kysyin missä keppi, meni maahan ja töni keppiä. Toinen keppi meni samalla tavalla. Kolmannella meni itsenäisesti maahan. Olin todella tyytyväinen! Täydellisyydesta ilmaisun osalla ollaan vielä keskeneräisiä, mutta on menty eteenpäin hurjasti. Iita ajaa todella hyvin, matalalla nenällä ja hyvällä vauhdilla repimättä yhtään liinassa. Mitään ruokaa tai palkkaa ei jäljellä ollut, palkkasin taskusta kun ilmaisi kepin. Häntä heilui niin vimmatusti koko ajan.

Hiski ja Iita tekivät molemmat esineruudun. Molemmilla kolme esinettä. Hiskille esineet vietiin kaikki niin että näki ja viejä tuli pois ruudusta. Hiski puksutti tasaisen varmasti ruudussa, tarkisti kaikki reunat ja toi kaikki kolme esinettä. Hiskille erityisplussa myös täysin korrektista luovutuksesta, ei yhtään tarvinnut vääntää että irrottaako vaiko ei. Aivan loistava! Iitalle vietiin esine kerrallaan niin että näki. Iitan ongelma ei ole todellakaan irtoaminen tai työskentely ruudussa tai esineen nosto, mutta se palautus. Kun esineen kanssa olisi kiva juosta ympyrää eikä tuoda sitä heti. Ollaan palautuksia treenattu kotona paljon kaikenlaisilla tavaroilla ja nyt se näkyi! Otti ekan esineen niin nostin frisbeen kädessäni ilmaan ja käskin tuomaan - toi lujaa ja luovutti heti! Heitin frisbeen palkaksi poispäin ruudusta jonka se myös palautti. Samalla tavalla nostettiin kolme esinettä, jes! Viimeisen frisbeepalkan se sai kantaa autoon ja kantoikin häntä tötteröllä.

Nismo ja Nemo osallistuivat touhuun avustamalla lähes kaikessa. Maasto oli niille ihan bueno juoksemiseen ja sitä ne tekikin :) . Oli mahtavaa ajella kotiin väsyneen lauman kanssa.

Iita on treenannut ilmaisuja ihan pelkästään ja pikkuisen rallyakin kun kokeet uhkaavasti lähestyvät. Iltaisin on palautuksia harjoiteltu frisbeen kanssa ja siinä samalla treenailtu pieniä juttuja. Frisbee on vaan ihan paras Iitan mielestä.

Nemo on treenannut myös, mutta hurjan vähän siihen nähden että kokeet tosiaan ovat ensi vkonloppuna! Nismo on touhunnut myös ja intoa piisaa :) . Hiipuilla onkin fyssari perjantaina, hyvä Nemolle ennen kokeita, mielestäni selkälinja on taas aavistuksen vino. Nismolla ei pitäisi olla mitään, mutta käsiteltävyyden takia saa tulla mukaan.