Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

28.8.2014

Melkein jo matkalla

Lauantaina olisi suunnitelmissa että klo 06:00 kaksi naista ja kaksi hoffia starttaavat kohti Rukaa. Matkaa on vähän vajaa 1000 km ja Hämeenlinnan kohtaa seuraamme liittyy kaksi muuta naista, joita minä en vielä tunne. Tarkoitus olisi viettää viikko vaeltaen koirien kanssa, nautti maisemista ja vähän oli suunnitelmissa jäljestää ja tehdä esineruutua. Mökki varattu, eli ei ihan camping -hengessä kuitenkaan.

Ate jää Hiskin kanssa kotiin ja mä niin tiedän että mulle tulee kauhea ikävä. Ikävä tulee myös rakkaita hiippalakkeja, Nismoa ja Nemoa, jotka menevät viikoksi siskoni Bean hellään huomaan. Bea on ainoa kenelle vien ne hoitoon, mutta viikko on pitkä aika. Aloin tällä viikolla epäröimään että pystynkö kuitenkaan lähtemään koska en ole tottunut matkustamaan ilman koko perhettä. Pakko se vaan on myöntää että Nismolla ja Nemolla alkaa olla sen verran ikää ettei ne koko viikkoa jaksa noin pitkiä reissuja. Viikonloppu olisi vielä mennyt. Ne pärjää ihan hyvin Bealla ja sitten taas nähdään, eikö vaan?? Ate rakas on vaan tyytyväinen kun saa hetken rauhan mun hössötyksestä ja mä murehdin mitä se syö ja miten se voikaan nukkua ilman minua ;) ??? Iita on siis ainoa koirista joka lähtee minun matkaan ja Katjalta Arla. Odotan innolla, toisaalta jännittää ja sitten vähän haikeuttakin on...

Oltiin siellä Raisiossa näyttelyssä. "Virkeä veteraani" herra Korva, eli Hiski pokkasi koko potin ollen ROP ja ROP -VET. Oli ihanaa olla todistamassa Aten ja Hiskin menestystä!!! Hiski kyllä esiintyi kuin mikäkin kakara...siitä nimitys virkeä veteraani..mutta tuomarin mielestä sillä oli aivan mahtava luonne. Ja onhan sillä, mitä nyt välillä on possuapina. Iita sai EH:n kommentilla "minun makuuni aavistuksen liian pieni". Muutoin siinä ei mitään vikaa ollutkaan, päinvastoin. Iita esiintyi kuin ammattilainen, sitä on niin kiva käydä näyttämässä!

Treenit ovat jatkuneet leikin kautta Iitan kanssa. Noudot on sen mielestä niiiiiin kivoja ja edessä istuminen sujuu koko ajan paremmin ja tulee varmemmaksi. A-telineellä ongelmaksi tulee takaisintulo, mielellään kiertäisi kun ei näe minua. Sen tekniikkaa ollaan pienemmällä A-esteelle hiottu ja siinä ei ongelmaa. Eteenmenossakin ollaan alettu murtaa aivopierua jatkamalla juoksuttamista suorapalkalle. Lähtee kuin nappi housuista ja menee kovaa! Luoksetulo saisi olla vieläkin tiiviimpi, mutta vauhti on nyt hyvä. Seuraamisesta tykkään tällä hetkellä niin paljon, on intoa ja voimaa! Istumisia, maahanmenoja jne on otettu ihan leikin kautta ja frisbee on siihen oiva työkalu. Tulee treenattua siinä puolivahingossa kaiken hauskan keskellä. Vakavia ei olla oltu ja jos on tullut ongelmaa, ollaan sekin leikin tai ruokakupin kautta saatu purettua. Atelta on tullut paljon hyvää palautetta ja vinkkejä, samoin Heidiltä, Katjalta, Niinalta ja Katilta - kiitos teille kaikille!

Kokeeseen on n. kuukausi aikaa ja mun mittapuussa ollaan ihan hyvällä mallilla :) .

Nismo ja Nemo ovat aktivoituneet neksutintempuista (lähinnä Nemo) ja naminpiilotuksista (joissa Nismo maltillisempi)ihan normilenkkien lisäksi. Sadekeleillä Nismo ei niinkään arvosta lenkillelähtöä, mutta urheasti tepsuttaa tulemaan kurttuilmeestä huolimatta :D . Nismo on tosi hyvässä kunnossa nyt, eli mun murheet laihtumisesta ovat takanapäin. Itseasiassa molemmat ovat nyt ihan tosi jees kondiksessa, jopa Nemo jonka paino on ollut aina mallia jojo eikä oikeen koskaan hyvä. Mun rakkaat pikkumiehet. Nismo on tehnyt myös tokoa ja rallya, voi sitä innon määrää! Joskus mietin miten paljon koiraton ihminen menettää kun ei saa kokea sitä arkea mitä koirat tuo. Oppii nauttimaan niin pienistä jutuista kuten päikkäreistä kun kainalossa mönkii kaksi karvapeikkoa (vain kaksi koska hoffit ei tuu sohvalle ;) ) .

Olin muuten viikonloppuna todistamassa aika mieletöntä showta - Cheekin stadionkeikkaa. Ei vaan ole sanoja kuvaamaan miten upeasti kaikki oli tehty, miten upea oli tunnelma. Kiitos Kati, Bea ja Harri reissusta - oli aivan mieletöntä!

Ate rakas on ohjeistanut mua tulevaa matkaa varten asioilla "jos sä eksyt" , "jos sulle tulee joku hätä" , "jos koira loukkaantuu"....sekä katsonut mulle sopivia varusteita ja osti repunkin! Silti mä en taida olla kauhean luottamustaherättävä erämatkailija :D ! Heidi toi kameran lainaan ja antoi kengät. Mistä näitä ihania ihmisiä oikein tulee?


Seuraava päivitys onkin sitten matkakuvista. Hui!

16.8.2014

Takaisin arkeen

Niin se loma vaan loppui..höh.

Kaksi viikkoa olisi töitä, sitten kohti Rukaa vaellusreissulle viikoksi. Varmaan aika huikea reissu tulossa, mutta koti-ikävä iskee varmasti kun Ate ei lähde mukaan..Joo, imelää ehkä, mutta ei olla koskaan oltu niin pitkää aikaa erossa toisistamme...nyyh. Ikävä tulee myös rakkaita pieniä jotka menevät Bealle hoitoon viikoksi. Alkavat olla jo sen verran iäkkäitä etteivät koko viikkoa jaksa pitkää matkaa tallustella vaikeassa maastossa. Surku ajatella niin..miksi aika kuluu niin nopeasti?

Viimeiset lomaviikot sujuivat enemmän kuin täydellisesti. Oikeastaan ainoa asia mitä olisin lomalla parantanut oli kelit. Helteet ovat vaan yök. Onneksi viimeiseen viikkoon mahtui viileämpäkin päiviä.

Tässä pari kuva minivaellukselta Lohjan maisemissa. 21 km tuli Heidin ja koirien kanssa tallusteltua aivan täydellisessä kelissä! Huippureissu :) !!! Iitan juoksu loppui juuri sopivasti niin että Hiskikin saatiin taas liitettyä mukaan jengiin. Muuten meni juoksuaika ihan jees, mutta 3-4 pvää oli sellaista serenadin laulua Hiskin suunnalta että terve..



Treenattiin myös ihan loman loppuun asti ahkerasti Iitan kanssa! Nemo teki kaikenlaisia temppuja ja Nismokin pääsi tokoilemaan :) .

NOUDOT

Istuminen kapula suussa = onnistuu! Varma se ei ole,eikä siinä ole kestoa, mutta suunta näyttää hyvältä! Hyppyesteellä ei mitään probleemaa ja A-esteellä ollaan hyvällä mallilla kun ollaan käytetty agiA:ta, tai oikeastaan sen miniversiota. Kiipee kyllä myös oikean version tuosta noin vaan, mutta siihen en ole liittänyt vielä kapulaa. Pito on liikkeessä hyvä. Kyllä siinä oli hommaakin :) . Kaikenlaisin erilaisin variaatioin päästiin kuitenkin etiäpäin, pala kerrallaan.

ETEENMENO

Nooh, vielä vaiheessa...mutta kyllä vielä kerkee ;). Takaperinketjutus on menossa, samoin suorapalkalle juoksu. Suunta on oikea, mutta etenemisvauhti valmiiseen kokonaisuuteen vähän hidas. Ei paineita.

Tottiksesta muuten ollaan taas vaan kaivettu virettä, intoa ja moottoria. Pikkuisia juttuja, yllätyksiä ja lyhyitä treenejä useasti. Voi kunpa taktiikka kantaisi saman vireen kokeeseen sitten aikanaan..

ESINERUUTU

Kaikenlaisten tavaroiden kantaminen on aina ollut Iitan mielestä kivaa. Palauttamisen kanssa tehtiin Aten kanssa iso duuni ja on niin mahtavaa nähdä miten Iitan koko olemus ja ilme on muuttunut palautuksessa. Vauhti on sama ihan koko ajan ja intoa on kuin pienessä kylässä. Esineruutua ei olla kuin tehty iloisena muistutuksena koska se on Iitan mielestä niin siisti homma. Tykkään hirveästi sen tyylistä ruudussa. Miljoonaa esineelle ja yhtä lujaa takaisin.

JÄLKI

90 % ilmaisut toimii, mutta ajaa ajoittain korkealla nenällä. En ole ottanut siitä stressiä koska ei aja kuitenkaan yli kepeistä tai kulmista. Ollaan tehty sekä pellolla että metsässä. Lyhyitä ja pitkiä, yhdellä kepillä ja kuudella kepillä. Janalla ja ilman. Vasemmalle ja oikealle. Suoria ja sellaisia missä useampi kulma. Motivaatio on hyvä ja kepit ilmaisee nyt pääosin hyvin. Myös oikealle janalta lähtevät jäljet eivät tuota enää vaikeuksia.

Hauska Iitan kanssa on tehdä :) . Se antaa aika paljon anteeksi vaikka on tällainen keltanokka liinan päässä, ollakseen kuitenkin ohjaajapehmeä koira. Ei onneksi liian. Ihana harrastuskaveri.

Treenaamisen lisäksi on ollut hyvä keskittyä ihan vaan hauskanpitoon koirien kanssa. Tehdä pitkiä lenkkejä, kuljeskella metsässä, uida...etsiä pihasta käpyjä ja nautiskella vaan.

Iita on nyt oppinut uimaan ihan itsenäisesti lelun perään. Tuhannet kiitokset vielä Katille ja Heidille :) ! Viimeisellä uimareissulla joutui jo käskemään autoon kun olisi vaan tahtonut veteen.


Nismo ja Nemo ovat olleet myös kovia uimareita. Kahlailevat itsenäisesti ja Nismo myös tonkii pohjaa työntämällä koko päänsä veteen?!
Uiminen hoidetaan niin että Kati ja Heidi ovat vieneet veteen ja saavat uida kohti rantaa minun luo palkalle. Innokkaita pikku-uimareita!


Pyöräilystä tuli kyllä loman aikana kiva harrastus ja korvaava kickbikelle mitä on tylsä lykkiä ilman koiraa..eikä vetokelejä ole ollut kuumuuden takia lomalla oikeastaan ollenkaan. Nyt kohti syksyä kun mennään niin saa biken vihdoin kaivaa esiin!


Kiitos maailman parhaasta lomasta rakas Ate, rakkaat karvakorvat ja rakkaat ystävät :) !


Vaikka kuumuus piinasi, kertyi lenkkikilsoja lomalle 285, ihan jees!

Tänään oltiin Iitan kanssa töissä ja oli hienoa nähdä miten se reagoi uusiin juttuihin kuten kauppakeskuksen hälinään, rullaportaisiin, hissiin....ei sitten yhtään mitenkään :D !

Huomenna kohti Raision näyttelyä - Hiski veteraaneissa ja Iita avoimissa.


5.8.2014

Kohti pk-mestiksiä!

Nyt se on tehty, eka ilmoittautuminen pk-kokeeseen ja treenimoodi vaihdettu taas tokosta tottikseen ja maastoon. Hui, mutta silti kivaa :) ! Hoffien pk-mestikset siis Haminassa syyskuun loppupuolella ja Iita ilmoitettu jäljelle.

Piipahdettiin Kuhmoisissa nauttimassa Aten äidin ruoista ja herkuista sekä nähtiin samalla Aten siskoa Saijaa ja hänen miestään Tommia. Oli mukavaa, kiitos kivasta kesäpäivästä. Ikuistettiin osa meidän porukasta valokuvaankin, mummi halusi ehdottomasti että rakkaat hiippalakitkin ovat kuvassa.


Linnanmäki oli hauska kokemus ja ylihinnoittelusta huolimatta vietettiin kiva päivä Bean ja Tuukan kanssa :) ! Mä uskaltauduin ihan kolmeen laitteeseen, joista yksi oli kummitusjuna. On ihan järkevää maksaa siitä että istuu silmät kiinni vaunussa ja huutaa kurkku suorana, eikö?

Iitalla alkaa tärpit olemaan päällänsä, joten Hiski laulaa sille jos jonkinmoisia lauluja. Se myös tarkoittaa sitä, että ollaan kuljettu esim jäljelle tällä vkolla kahdessa eri porukassa Aten kanssa koska muuten ei tule Hiskin ajamisesta mitään...pöh!

Hiski oli heinäkuun sankaripoika täyttäessään jo 8-vuotta! Tässä sankari poseeraa kakkunsa kanssa ilme muikeana :) . Virallisesti veteraani, onneksi vielä niin kovin virtaisa sellainen. ONNEA vielä niin tärkeä Herra Korva!


Kaikki koirat ovat käyneet useasti uimassa, Hiskistä vain uimakuva. Muut tarvitsevat veteen uittajan ja siitä iso kiitos Katille ja Heidille. Iitakin tänään jo polskutti niin hienolla tekniikalla että! Nismo ja Nemo ovat polskineet "viivalta" kilpaa minun luo rantaan. Ihanat pikkuiset!


Iitan kanssa noudot ja kapulan pito sekä noudon loppuasento ovat olleet työnalla. Kapula suussahan ei voi istua kuin tuurilla, se pitäisi luovuttaa seisten. Tätä aivomatoa on sitten purettu monella eri lähestymisellä, klikkerillä, leluilla, narukapulalla..työ alkaa tuottamaan tulosta!!! Kiitos kaikille meitä neuvoneille taas, erityisesti Heidille :) .

Eteenmenossa on tullut myös joku aivomato mitä korjaan kun taas hyppynouto ilman loppuasentoa sujuu tuosta noin vaan, samoin liikkeestä istuminen. Paljon pohdittavaa, paljon opittavaa, mutta myös paljon onnistumisia :)

Lenkkikelit ovat olleet surkeista surkeimmat. Vihaan hellettä ja mun iho vihaa aurinkoa. Liikutaan edelleen tuossa puolenyön tai aamuvarhaisen tiimoilla koirien kanssa. Toisaalta siinä on puolensa, mutta toisaalta olisi kiva iltaisin tehdä muuta kuin odottaa illan viilentymistä. Kiukuttelen myös siitä että ensin mentiin talvi niin ettei ollut vetokelejä kuin hurjaan kahteen kelkkavetoon ja nyt kesällä on niin kuuma että kickspark on edelleen parkissa..syksyä odotellen!!!

Nismo ja Nemo ovat nauttineet täysillä siitä että olen päivisin kotona. Ne nukkuvat kainalossa päikkäreitä ja kulkevat pihalla mukana aina kun sinne on asiaa. Nismon mielestä myös sohvatyynyihin piiloutuminen on ykköshommaa, heti metsämansikoiden jälkeen.



Todistetusti myös elohiiri, ikiliikkuja Nemo nukkuu joskus!


Eilen ja tänään ollaan oltu jäljellä. Pellolla kovassa tuulessa molempina päivinä.

Maanantaina Iita ilmaisi suoralla hyvin 1. ja 5. kepin, välissä oelvat takkusivat ja jouduin palauttamaan tarkentamaan ilmaisua. Vähän oli liikaa energiaa aamun uinnista ja ulkoilusta huolimatta..Mä myös ohjasin vähän turhaan paineistaen keskivälin, voipi olla että johtuu myös siitä.

Tänään kulma oikealle ja varsinaisen jäljen lisäksi lyhyt ilmaisuharjoitus. Eka suora meni epätarkasti, tarkisteli sivuille ja hössötti..Kulma meni hienosti, samoin viimeinen suora ja kepit nousivat varmasti tällä kertaa!

Vielä kuva Atesta, lapsi on terve kun se leikkii - ja ei, se ei ole polkutraktori vaan päältäajettava ruohonleikkuri ;)


Mä sain Atelta tosi kätevät pyöräilylasit ja miten mukavaa onkin polkea niin ettei kärpäset lentele silmiin! Tänään mennään kahdestaan fillaroimaan ja huomenna kimpassa museoon, oujee :)