Eilen siis oman seuran möllitokossa - kiitos järjestäjille :) !
Tuomarina Tuija Manninen
Nemo
Pikkuinen lemmu osallistui taas nakkiluokkaan koska eihän se mitään oikeaa tokoa osaa lainkaan, kunhan hömpötellään :D ! Nakkiluokassa siis vain yksi seuraaminen, jäävissä mennään vaan parin askeleen päähän ja paikallaolo kytkettynä 1 min. Maksimipojot 160.
Luoksepäästävyys 10 - siinä se istui ja häntää heilutti kurnutuksen kera ;)
Paikallaolo 8 -meidät kyllä ylipisteytettiin koska se oli niin kamalaa takkuamista se maahanmeno että terve!
Seuraaminen 8 - joo, tulihan se siinä vieressä poikittaen ja otti se perusasennotkin..hauskaa sillä ainakin oli koska häntä heiluen minua toljotti
Liikkeestä maahan 0 -juu ei todellakaan jäänyt sinne :D . Paiskasi tassua kun annoin maahan käskyn ja pyörähti pari kertaa ympäri sekä käveli kahdella jalalla
Liikkeestä seiso 6 - hei, se pysähty (ehkä toisella käskyllä)! Valmisteleva osuus kamala..
Luoksetulo 8 - Jäi hyvin, tuli lujaa ja perusasentoon käsiapu. Ihana vauhti!
Estehyppy 7 - ei meinannut karvoissaan pysyä ja jouduin tiukasti käskyttää ettei hyppää ennenaikojaan, annoin käsiavun käskyn kera mutta hei - se jäi sinne seisomaan! Hyvä perusasento loppuun.
Yleisvaikutelma 9 - tuomari sanoi että nauratti niin kovin Nemon iloinen olemus ja meidän hassuttelu että kyllä siitä täytyy 9 antaa, hih - siinä me ollaan parhaita - meinaan saamaan se "pelle" titteli!
Yhteispisteet 120
Nismo
Mua jännitti...ollaan niin kovin treenattu sitä haukkumattomuutta ja tiesin tämän olevan se "mittari" jonka perusteella mennään eteenpäin. Olin päättänyt että jos aloittaa huutamisen niin koe keskeytetään ja laitan sen autoon ja treenit jatkukoon.
Sama homma kun treeneissä, annoin tulla löysällä hihnalla kentälle asti ja kun otti kontaktin niin palkka ja käsky perusasentoon - toimi!
Luoksepäästävyys 10 - istui nätisti
Paikallaolo 0 - voi piru vie...meni hyvin maahan ja makasi rauhallisesti...kunnes nousi venytellen istumaan ja meni heti takaisin maahan, otti hyvin ekalla perusasennon eikä näyttänytkään siltä että olisi lähtenyt. Tuo asennon vaihto ja siitä takaisin meneminen kun vaan nollaa liikkeen....täytyy harjoitella!
Seuraaminen kytkettynä 7 - hyvä kontakti, täsmälliset käännökset, mutta yksi perusasento jäi tekemättä.
Seuraaminen vapaana 9 - vino loppuasento, muuten NIIN TÄYDELLINEN mun mielestä, mieletön kontakti, hyvät käännökset, WAU!
Liikkeestä maahan 0 - noudatti käskyä heti mutta jäi istumaan, valmisteleva osuus erinomainen ja täsmällinen
Liikkeestä seis 7 - annoin käsiavun, jäi heti ja hyvin, perusasento käskystä eikä yhtään hiippaillut, valmisteleva osuus tosi jees!
Luoksetulo 8 - tuli lujaa ja jäi hyvin..minä tyhmä huusin "tänne" enkä "sivu" joka hämmensi koiraa ja annoin tuplakäskyn kun se tuli kohti, otti hienosti perusasennon lennosta ja peruutti viereen
Hyppy 7 - annoin käsiavun, jäi hyvin seisomaan mutta ennakoi perusasennon
Yleisvaikutelma 9
Osiko ollu III-tulos noiden nollien takia..
Tekemisen meininkin oli kova ja olin NIIN ONNELLINEN! Ei yhtään ainutta haukkua, ei mitään ylimääräistä, tarkkuus ja käskynerotteluvirheitä mutta mikä kontakti, mikä työmotivaatio ja ihan hiljaa! Me tuuletettiin ja oltiin niin tyytyväisiä!
Nyt on taas hyvä jatkaa kohti oikeaa koetta :)
JEEJEEJEEJEEJEEJEEJEEJEE!!!
Tänään katsomaan Koirakuiskaajaa rakkaan Aten ja ystävien kanssa :)
Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....
29.5.2012
26.5.2012
Rallya x 3
Eilen me kurvattiin vähän myöhässä rallytokotreeneihin. En ottanut paineita ehtimisestä kun olin sopinut Helin kanssa asiasta ja oli tarkoitus että mennään koko perhe porukalla ulos syömään ennen treenejä :). Ehdittiin kuitenkin hyvin puuhastelemaan ja Wilman alo/avo -ryhmän treenit oli ensin. En tiedä mitä tapahtui, mutta Wilma kyyläsi epäluuloisena kylttejä ja meni taas siihen "en pysty tekemään mitään" tilaan..mikä on ihan kamalaa ja siitä pois saaminen on niin tapauskohtaista..ja kun ei se paineistu niistä ihmisitä, koirista tai mistään vaan minusta vaikka yritän olla kannustava ja pehmeä :( . Voi hemmetti...ja taas tuli takaraivoon kysymys - onko tämä kipuilua?! (ARG!) Ajattelin että täytyy jossain onnistua ja kun onnistuttiin hetken veivaamisen jälkeen niin superpalkkaus ja sitten taas uudestaan ihan joku pieni juttu, taas sama homma ja sitten pois kylttien luota. Tein ilman kylttejä kentällä ja toimi hyvin?! Onko ne ne kyltit? Muutunko minä siinä kylttien lähellä? En ymmärrä..tehtiin jääviä jotka rallyssa on niin että koira kierretään. Istuminen, seisominen ja maahanmeno, kaikki toimi aivan loistavasti eikä Wilma hievahtanutkaan. Perusasentoja ja 360 käännöksiä oikeaan ja vasempaan, hieman parempi se vasenkin kun aiemmin. Eteen tulemiset oli myös parempia :). Vähän jäi kysymyksiä takaraivoon Wilman kanssa treenailusta..mutta kun sen saa toimimaan ja vapautumaan niin se tykkää niin kovasti..
Nismo oli puolestaan sellainen että siitä jäi aivan käsittämätön fiilis!!! Mä sanoin heti että tullaan treeniradalle, mutta jos haukahtaa eikä heti hiljene niin meidän treenit oli sitten siinä. Olen yrittänyt kiinnittää ihan tosissani huomiota siihen vuotamiseen ja ollaan saatu tuloksia aika nopeastikin kun hoksasin sen (tai ainakin luulen niin) mikä sitä eniten kuumentaa ja yritän etsiä siihen merkkejä ja ennakoida asiaa. Joku voisi nyt ajatella että haittaako se että koira haukkuu, mutta kyllä se ottaa päähän kun kokeesta ei tule hevon persettäkään kun koira louskuttaa ihan hulluna, ei kuule/kuuntele käskyjä, tuijottaa ja huutaa vaan. Eikä se ole mun mielestä koiralle kauhean terveellistäkään. Eli siis ongelmakohta on ollut se että Nismo on alusta alkaen ihan vääränlaisessa tunnetilassa..olen vaatinut siltä heti autosta otettaessa kontaktia, katkeamatonta kontaktia jotta se tietäisi että mennään "töihin"..nyt luulen että se on ylikuumentanut sen tuollaiseksi ja muutamia kertoja (kotona ja erilaisissa treeneissä eri paikoissa) olen nyt onnsitunut siinä etä otan sen autosta, se käy nostamassa jalkaa ruohikossa jonka jälkeen passiivisena kävelen kohti treenipaikkaa. Nismo kipittää mukana löysällä hihnalla ja heti kun se ottaa kontaktin niin palkkaan ja kehun - ja tässä se - kaikessa yksinkertaisuudessaan!!! Ei voi olla totta! Mä kyllä pessimistinä vähän pelkään ettei se voinut olla näin yksinkertaista ratkaista ;)...ja nyt kyllä nolottaakin kun ratkaisu on ollut nenän alla ja mä oon koittanu kaikkea muuta. Toki siis tähän lisäksi olen muutamia kertoja tehnyt sitä että jos treenatessa haukahtaa niin kielto ja jos ei heti mene jakeluun niin pois ja autoon/sisälle.
Eilen ei tarvinnut edes komentaa koska haukkua ei tullut, ei edes yhtä :) !!!!! Rallytokossa se on irronnut vielä herkemmin kuin tokossa koska siinä pyöritellään paljon koiraa mutta eilen ei pyörityksistä huolimatta alkanut huutamaan - JEEEEEEEEEE !!!! Mira oli tehnyt haastavan mutta kivan radan ja meidän ainut kulmakivi oli peruutus. Sitä täytyisi harjoitella kovasti..mutta kun se persus menee maahan tai sitten on vino..hmm. Perusasennot oli eilen kaikki suoria ja täsmällisiä. Pysähdykset olivat nopeita ja seuraaminen - voi että miten kaunista ja rauhallista se olikaan! Meinasin itkuun purskahtaa kun se meni niin hienosti :D ! Ei tuon taivaallista vilkuilua tai hermoilua, ei mitään ylimääräistä! Istu, seiso, kierrä koira onnistui hyvin sekä hyppy ja siitä seuraaminen - ei mitään kaarratuksia! Puolenvaihto jalkojen välistä ja oikealla seuraaminenkin jees...ja se yhteistyö ja tekemisen halu - se on tullut takaisin! Sellainen varmuus ja yhteisymmärrys! Voi että kun tuntuu hyvältä :) . Katsotaan tuntuuko maanantain möllitokon jälkeen :D !
Pikkuinen Nemonen pääsi myös treenaamaan..sen seuraaminen on mitä on, mutta meillä ei ole muita tavoitteita kuin pitää hauskaa yhdessä, pitää mieli virkeänä ja tottelevaisuustaso hyvänä niin annoin mennä vinona kunhan piti kontaktia ja kuunteli käskyjä. Luoksetuloissa suorastaan ihana vauhti ja into :) . Sivuilta eteentulemiset oli vähän haasteellisia, muta Nemoa on hyvä naksulla vahvistaa ja sillä muistaa/oppii nopeasti. Nauroin kotona Atelle että olisi pitänyt saada videolle se kun edestä yritin saada sitä kiertämään mun oikealle puolelle, niin että koira menee melkein kokonaan mun ympäri. Pilkoin vähän ja palkkasin naksulla siitä että kiersi minut kokonaan, ilman oikealle sivulle istumista. Nemohan "älykkäänä" yksilönä keksi että mun ympärijuoksemista saa palkkaa ja juoksi mun jalkoja ympäri viisi kierrosta ennenkuin naurultani sain sen pysäytettyä ja vähän korjattua että ei me ihan tätä haettu :D . On se hassu. Seisominen on sille vaikeaa, menee herkästi maahan tai sitten seisoo kolmella jalalla tassua antaen..kun kaikkea täytyy palkan toivossa yrittää..jalkojen välistä puolenvaihto oli Nemon mielestä ihan supertemppu! Nemo osallistuu myös maanantaina möllitokoon, nakkiluokkaan ja toivon että meidän yhteinen meno jälleen (kerta toisensa jälkeen) saa hymyn kaikkien huulille :).
Iita kasvaa hurjaa vauhtia ja nyt sillä näkyy jo ekoja merkkejä siitä että korvat ei aina ole mukamas auki kun käskyjä tulee :) ! Kiltti ja kiva se on silti, kova leikkimään ja hemmetin ahne.
Tänään rakas Lassi täyttää 15 vuotta! ONNEA aivan kamalan hurjasti :) !!! Illalla syödään sen kunniaksi lettuja kun ei ole sankari oikein täytekakun ystävä. Kohta se saa mopokortin eikä taida poikaa enää kotona sen jälkeen näkyä...nyyh..onneksi meillä on myös Tuukka :).
Nismo oli puolestaan sellainen että siitä jäi aivan käsittämätön fiilis!!! Mä sanoin heti että tullaan treeniradalle, mutta jos haukahtaa eikä heti hiljene niin meidän treenit oli sitten siinä. Olen yrittänyt kiinnittää ihan tosissani huomiota siihen vuotamiseen ja ollaan saatu tuloksia aika nopeastikin kun hoksasin sen (tai ainakin luulen niin) mikä sitä eniten kuumentaa ja yritän etsiä siihen merkkejä ja ennakoida asiaa. Joku voisi nyt ajatella että haittaako se että koira haukkuu, mutta kyllä se ottaa päähän kun kokeesta ei tule hevon persettäkään kun koira louskuttaa ihan hulluna, ei kuule/kuuntele käskyjä, tuijottaa ja huutaa vaan. Eikä se ole mun mielestä koiralle kauhean terveellistäkään. Eli siis ongelmakohta on ollut se että Nismo on alusta alkaen ihan vääränlaisessa tunnetilassa..olen vaatinut siltä heti autosta otettaessa kontaktia, katkeamatonta kontaktia jotta se tietäisi että mennään "töihin"..nyt luulen että se on ylikuumentanut sen tuollaiseksi ja muutamia kertoja (kotona ja erilaisissa treeneissä eri paikoissa) olen nyt onnsitunut siinä etä otan sen autosta, se käy nostamassa jalkaa ruohikossa jonka jälkeen passiivisena kävelen kohti treenipaikkaa. Nismo kipittää mukana löysällä hihnalla ja heti kun se ottaa kontaktin niin palkkaan ja kehun - ja tässä se - kaikessa yksinkertaisuudessaan!!! Ei voi olla totta! Mä kyllä pessimistinä vähän pelkään ettei se voinut olla näin yksinkertaista ratkaista ;)...ja nyt kyllä nolottaakin kun ratkaisu on ollut nenän alla ja mä oon koittanu kaikkea muuta. Toki siis tähän lisäksi olen muutamia kertoja tehnyt sitä että jos treenatessa haukahtaa niin kielto ja jos ei heti mene jakeluun niin pois ja autoon/sisälle.
Eilen ei tarvinnut edes komentaa koska haukkua ei tullut, ei edes yhtä :) !!!!! Rallytokossa se on irronnut vielä herkemmin kuin tokossa koska siinä pyöritellään paljon koiraa mutta eilen ei pyörityksistä huolimatta alkanut huutamaan - JEEEEEEEEEE !!!! Mira oli tehnyt haastavan mutta kivan radan ja meidän ainut kulmakivi oli peruutus. Sitä täytyisi harjoitella kovasti..mutta kun se persus menee maahan tai sitten on vino..hmm. Perusasennot oli eilen kaikki suoria ja täsmällisiä. Pysähdykset olivat nopeita ja seuraaminen - voi että miten kaunista ja rauhallista se olikaan! Meinasin itkuun purskahtaa kun se meni niin hienosti :D ! Ei tuon taivaallista vilkuilua tai hermoilua, ei mitään ylimääräistä! Istu, seiso, kierrä koira onnistui hyvin sekä hyppy ja siitä seuraaminen - ei mitään kaarratuksia! Puolenvaihto jalkojen välistä ja oikealla seuraaminenkin jees...ja se yhteistyö ja tekemisen halu - se on tullut takaisin! Sellainen varmuus ja yhteisymmärrys! Voi että kun tuntuu hyvältä :) . Katsotaan tuntuuko maanantain möllitokon jälkeen :D !
Pikkuinen Nemonen pääsi myös treenaamaan..sen seuraaminen on mitä on, mutta meillä ei ole muita tavoitteita kuin pitää hauskaa yhdessä, pitää mieli virkeänä ja tottelevaisuustaso hyvänä niin annoin mennä vinona kunhan piti kontaktia ja kuunteli käskyjä. Luoksetuloissa suorastaan ihana vauhti ja into :) . Sivuilta eteentulemiset oli vähän haasteellisia, muta Nemoa on hyvä naksulla vahvistaa ja sillä muistaa/oppii nopeasti. Nauroin kotona Atelle että olisi pitänyt saada videolle se kun edestä yritin saada sitä kiertämään mun oikealle puolelle, niin että koira menee melkein kokonaan mun ympäri. Pilkoin vähän ja palkkasin naksulla siitä että kiersi minut kokonaan, ilman oikealle sivulle istumista. Nemohan "älykkäänä" yksilönä keksi että mun ympärijuoksemista saa palkkaa ja juoksi mun jalkoja ympäri viisi kierrosta ennenkuin naurultani sain sen pysäytettyä ja vähän korjattua että ei me ihan tätä haettu :D . On se hassu. Seisominen on sille vaikeaa, menee herkästi maahan tai sitten seisoo kolmella jalalla tassua antaen..kun kaikkea täytyy palkan toivossa yrittää..jalkojen välistä puolenvaihto oli Nemon mielestä ihan supertemppu! Nemo osallistuu myös maanantaina möllitokoon, nakkiluokkaan ja toivon että meidän yhteinen meno jälleen (kerta toisensa jälkeen) saa hymyn kaikkien huulille :).
Iita kasvaa hurjaa vauhtia ja nyt sillä näkyy jo ekoja merkkejä siitä että korvat ei aina ole mukamas auki kun käskyjä tulee :) ! Kiltti ja kiva se on silti, kova leikkimään ja hemmetin ahne.
Tänään rakas Lassi täyttää 15 vuotta! ONNEA aivan kamalan hurjasti :) !!! Illalla syödään sen kunniaksi lettuja kun ei ole sankari oikein täytekakun ystävä. Kohta se saa mopokortin eikä taida poikaa enää kotona sen jälkeen näkyä...nyyh..onneksi meillä on myös Tuukka :).
23.5.2012
Berliini
Hemmetin blogi...mä oon yrittäny kirjoittaa jo aikaisemmin mutta ei anna laittaa otsikkoa eikä julkaista tai muutakaan joten on jäänyt kunnes vika on korjattu ja nyt toimii :) !
Berliinin matkaamme ei oikein voi kuvailla koska rehhelisesti (ilman mitään turhaa lässynläätä) meillä oli oikeasti kahdestaan NIIN ihanaa, ettei sille ole mitään sanoja. Hyvää ruokaa, kaikkea nähtävää ja koettavaa, rauhassa jutustelua, räiskyvää naurua, yhdessäoloa, aurinkoa ja iltahämärässä drinkkejä...voi rakas miten paljon kiitänkään sinua matkasta :) .
Tässä muutamia kuvia, kaikki kuvat : Ate
Olimme tällä kertaa vanhalla "Itä-Saksan" alueella ja kylläpäs siellä näkyi selkeitä eroja verrattuna toiseen puoleen jossa viimeksi olimme. Maalauksia oli hirveästi katukuvassa, yleensä sotkuisia, mutta meidän hotellin ulkopuolella oli tällainen vaikuttava teos, noin neljä kerrostalon kerrosta korkea.
Hotellimme oli todella upea ruokineen, siisteystasoineen yms mutta katukuva oli hieman epäilyttävä ja sotkuinen.
Katukuva ja muukin olemus muuttui kuin veitsellä leikaten kahden-kolmen korttelin kävelyn jälkeen. Laivoja meni jokien varsilla ihan hirmuisesti.
Oli kivaa käydä rauhassa ihmettelemässä kaikenlaista, kaikenlaisissa museoissa - ja ei, ne eivät ole tylsiä tai pitkäveteisiä.
Tällaisia "kavereita" ja tekeleitä oli yhdessä museossa:
...ja tämä museo oli älyttömän pelottava sillä vahanuket näyttivät käsiä lukuunottamatta ihan siltä, että kohta räpäyttävät silmiään, hämmästyttävän aitoja!
Tässä Ate heittää muutamat neuvot koskien jenkkien tilannetta ;)
Shrek hahmo oli ihan jättisuuri!
..ja pitihän sitä mennä uudelleen eläintarhaan, on se niin upea! Tässä muutamia asukkeja :
On se kaunis paikka ja siellä on hirmuisesti nähtävää!
Viimeisenä päivän kuljimme ilman kameraa ja kävimme Mitten museokeskuksessa jossa oli todella mahtavia, vanhoja, linnamaisia rakennuksia.
Kelit olisivat voineet olla lämpimämmät mutta sateelta säästyttiin. Kyllä oli ihana reissu :) !
KIITOS Kati, Nina, Antti ja Ville koirien ja kissojen hoitamisesta :) . Koirat olivat aivan onnessaan meidän paluusta! Nismo ja Nemo vahtasivat varmuudeksi koko lauantain etten mä varmasti pääse livahtamaan pois :D .
Kyllä meidän sydämistä osa jäi jo ekalla kerralla Saksaan ja nyt sinne jäi vielä vähän enemmän....sitten joskus eläkkeellä...
---------------------------------------------------------------------------
Sunnuntaina Hiskin kanssa käytiin pinkaisemassa Janakkalassa kolme rataa - hyppikseltä ja toiselta agiradalta kolisi rimoja alas ja yhdeltä agiradalta + 0.09 ..niin lähellä...kinkkiset radat ja olin tyytyväinen! Otetaan lyhyesti plussat ja miinukset:
+ ohjaukset toimi hyvin (erityisesti layerointi - wau!)
+ kontaktit piti
+ lähdöt piti
+ pysyi hyvin kädessä kontaktien lähettyvillä
+ käännökset
- kuumuus alkaa jo haitata meitä molempia
- kepeillä ihmeellistä hitautta
- mulla parissa kohtaa ylimääräisiä steppejä
Kivat radat kinkkisyydestä huolimatta ja saatiin kivoja juttuja toimimaan :) . Näillä näkymin Hiski juoksee seuraavaksi SM -joukkueradan - APUVA!
Kiitos Katille päivästä :)
---------------------------------------------------------------------------
Eilen pikku E inssi läpi ja ekalla! Hemmetti että jännitti ja vähän tiukillekin meni, mutta läpi kuitenkin ja nyt saan vetää asuntovaunua! Ate oli hirmuisen ihana ja teki minulle diplomin, toi pikkuisen kukkasen ja ihanan lahjan :). Kati suoritti saman ja onneksi se oli mukana, olisi varmaan hermot pettäny..myös rakkaat hiippikset kulkivat mukana remmissä inssien ajan, tottakai!
Marjun treeneissä Hiskin kanssa ja eilen ei kyllä ollut meidän päivä..tyhmiä virheitä ja väpelö-ohjausta minulta..Hiskikin oli vähän keitaalla ja jotenkin löysä ohjata..positiivinen kuitenkin oli se että A:n alastulo oli nopea ja hyvä! Ehkä se on se kuumuus..
Kiva että illat ovat valoisia ja aamullakin aurinko pilkahtaa jo todella aikaisin! Kaikinpuolin hyvä olo, rauhallinen ja onnellinen.
Berliinin matkaamme ei oikein voi kuvailla koska rehhelisesti (ilman mitään turhaa lässynläätä) meillä oli oikeasti kahdestaan NIIN ihanaa, ettei sille ole mitään sanoja. Hyvää ruokaa, kaikkea nähtävää ja koettavaa, rauhassa jutustelua, räiskyvää naurua, yhdessäoloa, aurinkoa ja iltahämärässä drinkkejä...voi rakas miten paljon kiitänkään sinua matkasta :) .
Tässä muutamia kuvia, kaikki kuvat : Ate
Olimme tällä kertaa vanhalla "Itä-Saksan" alueella ja kylläpäs siellä näkyi selkeitä eroja verrattuna toiseen puoleen jossa viimeksi olimme. Maalauksia oli hirveästi katukuvassa, yleensä sotkuisia, mutta meidän hotellin ulkopuolella oli tällainen vaikuttava teos, noin neljä kerrostalon kerrosta korkea.
Hotellimme oli todella upea ruokineen, siisteystasoineen yms mutta katukuva oli hieman epäilyttävä ja sotkuinen.
Katukuva ja muukin olemus muuttui kuin veitsellä leikaten kahden-kolmen korttelin kävelyn jälkeen. Laivoja meni jokien varsilla ihan hirmuisesti.
Oli kivaa käydä rauhassa ihmettelemässä kaikenlaista, kaikenlaisissa museoissa - ja ei, ne eivät ole tylsiä tai pitkäveteisiä.
Tällaisia "kavereita" ja tekeleitä oli yhdessä museossa:
...ja tämä museo oli älyttömän pelottava sillä vahanuket näyttivät käsiä lukuunottamatta ihan siltä, että kohta räpäyttävät silmiään, hämmästyttävän aitoja!
Tässä Ate heittää muutamat neuvot koskien jenkkien tilannetta ;)
Shrek hahmo oli ihan jättisuuri!
..ja pitihän sitä mennä uudelleen eläintarhaan, on se niin upea! Tässä muutamia asukkeja :
On se kaunis paikka ja siellä on hirmuisesti nähtävää!
Viimeisenä päivän kuljimme ilman kameraa ja kävimme Mitten museokeskuksessa jossa oli todella mahtavia, vanhoja, linnamaisia rakennuksia.
Kelit olisivat voineet olla lämpimämmät mutta sateelta säästyttiin. Kyllä oli ihana reissu :) !
KIITOS Kati, Nina, Antti ja Ville koirien ja kissojen hoitamisesta :) . Koirat olivat aivan onnessaan meidän paluusta! Nismo ja Nemo vahtasivat varmuudeksi koko lauantain etten mä varmasti pääse livahtamaan pois :D .
Kyllä meidän sydämistä osa jäi jo ekalla kerralla Saksaan ja nyt sinne jäi vielä vähän enemmän....sitten joskus eläkkeellä...
---------------------------------------------------------------------------
Sunnuntaina Hiskin kanssa käytiin pinkaisemassa Janakkalassa kolme rataa - hyppikseltä ja toiselta agiradalta kolisi rimoja alas ja yhdeltä agiradalta + 0.09 ..niin lähellä...kinkkiset radat ja olin tyytyväinen! Otetaan lyhyesti plussat ja miinukset:
+ ohjaukset toimi hyvin (erityisesti layerointi - wau!)
+ kontaktit piti
+ lähdöt piti
+ pysyi hyvin kädessä kontaktien lähettyvillä
+ käännökset
- kuumuus alkaa jo haitata meitä molempia
- kepeillä ihmeellistä hitautta
- mulla parissa kohtaa ylimääräisiä steppejä
Kivat radat kinkkisyydestä huolimatta ja saatiin kivoja juttuja toimimaan :) . Näillä näkymin Hiski juoksee seuraavaksi SM -joukkueradan - APUVA!
Kiitos Katille päivästä :)
---------------------------------------------------------------------------
Eilen pikku E inssi läpi ja ekalla! Hemmetti että jännitti ja vähän tiukillekin meni, mutta läpi kuitenkin ja nyt saan vetää asuntovaunua! Ate oli hirmuisen ihana ja teki minulle diplomin, toi pikkuisen kukkasen ja ihanan lahjan :). Kati suoritti saman ja onneksi se oli mukana, olisi varmaan hermot pettäny..myös rakkaat hiippikset kulkivat mukana remmissä inssien ajan, tottakai!
Marjun treeneissä Hiskin kanssa ja eilen ei kyllä ollut meidän päivä..tyhmiä virheitä ja väpelö-ohjausta minulta..Hiskikin oli vähän keitaalla ja jotenkin löysä ohjata..positiivinen kuitenkin oli se että A:n alastulo oli nopea ja hyvä! Ehkä se on se kuumuus..
Kiva että illat ovat valoisia ja aamullakin aurinko pilkahtaa jo todella aikaisin! Kaikinpuolin hyvä olo, rauhallinen ja onnellinen.
15.5.2012
Haukkumaton Nismo
KYLLÄ, voi KYLLÄ - toivo elää!!!!! Me ollaan treenattu sitä kuuluisaa malttia ja kuten olen monesti sanonut, Nismon suurin ongelma kaikissa harrastuksissa on se vuotaminen..kun kierrokset nousee, menee väärä fiilis päälle ja alkaa huutamaan, tekee hyvin ja oikein mutta huutaa koko ajan..sen lisäksi että se on koiralle stressaavaa, mun mielestä ärsyttävää ja se täytyy kitkeä niin kokeissa siitä lähtee ihan turhia pisteitä kun itse asia menee kuitenkin oikein!
Ollaan tehty tosissaan nyt töitä sen haukkumattomuuden eteen ja hipheihurraa se tuottaa tulosta! Tuhannet kiitokset Atelle ja Elisalle kaikesta avusta, vinkeistä ja pitkäjänteisyydestä :) .
Eilen Aten ja Päivin kanssa treenaamassa ja mietin mitä tein eri tavalla..toin koiran treenialueelle löysällä hihnalla, en käskyttänyt seuraamaan tai muuta vaan annoin mennä vaan. Odotin että ottaa kontakti, otti sen nopeasti ja siitä palkka! Nismo oli heti tämän jälkeen valmis töihin, iloinen ja vapautuneen oloinen kokonaisuudessaan. Tässä muutamia juttuja mitä tehtiin.
Liikkeellelähdöt - tosi hyviä, lähti hyvin, kesti "seuraa" käskyn hyvin paikallaan eikä mennyt maahan tai muutenkaan jojoillut omiaan, kontakti ihan super - tiivis ja katkeamaton
Seuraamiset - ihan pikkuisen ehkä edisti, mutta palkkauksen ajoituksella muutti paikkaa tehokkaasti
Perusasentoihin tuleminen ja niissä pysyminen - nämä on ollu vaikeita ja herkästi joko vuotaa tai jojoilee, eilen ei kumpaakaan!
Liikkeestä seiso ja maahan - ekassa maahanamenossa tuplakäskyn jouduin antamaan, mutta toistoilla ok ja seiso oli ihan tosi tosi jees! Teki täsmällisen seuraamisen ja jäi kuin nakutettu paikalleen..palkan (namin) heitin taakse tai kävin vieressä palkkaamassa.
Paikallaolo - rauhallinen ja tarkkaavainen, perusasennon jätin pois koska herkästi ennakoi, palkkasin maahan ja toimi hyvin!
Meidän mukana oli koira joka herkästi rähjää ja se oli Nismolle hyvä häiriö - Nismo joka usein terävästi vastaa haasteeseen, kääntyi vaan pois ja tuijotti minua. Niin hieno pieni koira!
Toivo haukkumattomuudesta on palannut - kokeet, täältä vielä tullaan :) !!!!!!!!
Nemo sai uunoilla omiaan ja se oli sille ihan superpalkka jo itsessään. Se esitti varmuudeksi koko osaamisensa ennen kuin tajusi että vaan yksi asia kerrallaan..sen kanssa on kaikessa pöhköydessään aina nauru niin herkässä.
Ensi yönä on sitten lähtö! Berliini - täältä tullaan! Voi että miten ihanaa lähteä ihan kaksistaan - jee :) !!!
Muutoksia tuli koirien hoitoon kun muidenkin mielestä ne on niin kivoja että niitä pyydetään hoitoon - omituista :D ! Wilma menee ilahduttamaan Aten veljeä Villeä taas ja niillä kahdella on kyllä käsittämätön yhteisymmärrys - joka taitaa perustua kyllä paljon lihapullien voimaan ;)
Nismo ja Nemo menevät Ninan laumaan kun Nina niitä kysyi - ovat menossa mökille eikä Ninalla ole töitä joten puuhaa ainakin riittää pikkuisille. Minä tietysti hermorauniona vannotin taas monesta asiasta..vaikka on ne siellä ennenkin ollut!
Hiski ja Iita jäävät kissojen ja Katin kanssa meille kotiin - kiitos Kati taas tuhannesti jo etukäteen!
Tänään vielä agilitya illalla Hiskin kanssa ja sunnuntaina kisat Janakkalassa.
Oih, huomenna tähän aikaan me jo nautiskellaan terassilla!
Ollaan tehty tosissaan nyt töitä sen haukkumattomuuden eteen ja hipheihurraa se tuottaa tulosta! Tuhannet kiitokset Atelle ja Elisalle kaikesta avusta, vinkeistä ja pitkäjänteisyydestä :) .
Eilen Aten ja Päivin kanssa treenaamassa ja mietin mitä tein eri tavalla..toin koiran treenialueelle löysällä hihnalla, en käskyttänyt seuraamaan tai muuta vaan annoin mennä vaan. Odotin että ottaa kontakti, otti sen nopeasti ja siitä palkka! Nismo oli heti tämän jälkeen valmis töihin, iloinen ja vapautuneen oloinen kokonaisuudessaan. Tässä muutamia juttuja mitä tehtiin.
Liikkeellelähdöt - tosi hyviä, lähti hyvin, kesti "seuraa" käskyn hyvin paikallaan eikä mennyt maahan tai muutenkaan jojoillut omiaan, kontakti ihan super - tiivis ja katkeamaton
Seuraamiset - ihan pikkuisen ehkä edisti, mutta palkkauksen ajoituksella muutti paikkaa tehokkaasti
Perusasentoihin tuleminen ja niissä pysyminen - nämä on ollu vaikeita ja herkästi joko vuotaa tai jojoilee, eilen ei kumpaakaan!
Liikkeestä seiso ja maahan - ekassa maahanamenossa tuplakäskyn jouduin antamaan, mutta toistoilla ok ja seiso oli ihan tosi tosi jees! Teki täsmällisen seuraamisen ja jäi kuin nakutettu paikalleen..palkan (namin) heitin taakse tai kävin vieressä palkkaamassa.
Paikallaolo - rauhallinen ja tarkkaavainen, perusasennon jätin pois koska herkästi ennakoi, palkkasin maahan ja toimi hyvin!
Meidän mukana oli koira joka herkästi rähjää ja se oli Nismolle hyvä häiriö - Nismo joka usein terävästi vastaa haasteeseen, kääntyi vaan pois ja tuijotti minua. Niin hieno pieni koira!
Toivo haukkumattomuudesta on palannut - kokeet, täältä vielä tullaan :) !!!!!!!!
Nemo sai uunoilla omiaan ja se oli sille ihan superpalkka jo itsessään. Se esitti varmuudeksi koko osaamisensa ennen kuin tajusi että vaan yksi asia kerrallaan..sen kanssa on kaikessa pöhköydessään aina nauru niin herkässä.
Ensi yönä on sitten lähtö! Berliini - täältä tullaan! Voi että miten ihanaa lähteä ihan kaksistaan - jee :) !!!
Muutoksia tuli koirien hoitoon kun muidenkin mielestä ne on niin kivoja että niitä pyydetään hoitoon - omituista :D ! Wilma menee ilahduttamaan Aten veljeä Villeä taas ja niillä kahdella on kyllä käsittämätön yhteisymmärrys - joka taitaa perustua kyllä paljon lihapullien voimaan ;)
Nismo ja Nemo menevät Ninan laumaan kun Nina niitä kysyi - ovat menossa mökille eikä Ninalla ole töitä joten puuhaa ainakin riittää pikkuisille. Minä tietysti hermorauniona vannotin taas monesta asiasta..vaikka on ne siellä ennenkin ollut!
Hiski ja Iita jäävät kissojen ja Katin kanssa meille kotiin - kiitos Kati taas tuhannesti jo etukäteen!
Tänään vielä agilitya illalla Hiskin kanssa ja sunnuntaina kisat Janakkalassa.
Oih, huomenna tähän aikaan me jo nautiskellaan terassilla!
12.5.2012
Yksi rallytokoilee, toinen temppuilee ja kolmas kasvattaa malttia
Eilen me kurvattiin hirmuisella kiireellä rallytokotreeneihin. Kiirehän oli siksi, että piti ehtiä takaisin kotiin katsomaan kiekkoa! Hemmetin Suomi kun otti ja hävisi...noh, onneksi se ei pudottanut joukkuetta mihinkään ja ainahan sitä yhden pelin voi hävitä, mutta ei enää muita, eihän?
Wilma osallistui varauksella treeneihin..mä tuun ehkä hulluksi sen kyttäämisen kanssa..yhtenä päivänä ok ja toisena oudon vino, kolmantena ontuu ja sitten on taas normaali ja vauhtia on vaikka muille jakaa. Voi kun tietäisi ja voi kun sen kanssa voisi käydä keskustelua, sellaista ihan oikeeta -että se kertoisi miltä siitä tuntuu.
Treenit meni Wilman osalta kuitenkin ihan hyvin! Nenä meinasi painua sateen kostuttamaan hiekkaan, mutta kun sen sai sieltä ylös ja muistutettua että treeneissä ei nuuskita, ei sitten yhtään niin tuli hienoja onnistumisia! Kankea se on mikä näkyy vasemmalle käännöksissä - niissä ei olult kovinkaan täsmällinen, mutta se on mitä on. Oikealle kääntymiset, täsykäännöksissä, 270 sekä 360 asteen käännöksissä tosi tosi jees, tulee hyvin vierellä ja menee ihan mutkalle :) . Houkutusruudussa kävi kurkkaamassa nakkipurkkia mutta antoi sen olla komennuksesta. Kaikki jäävät eli "istu, kierrä koira" sekä "istu, seiso, kierrä koira" oli oikein huippuhyviä! Kun sille saa keskittymisen ja moottorin käyntiin niin tekee hyvin. Odotusajalla se oli sitä mieltä että kaikkien ihmisten syliin voi kiivetä mutta kun käskyttää sen pötkölleen niin on ihan rauhaksiin eikä käskyä tartte vahvistella.
Temppuileva koira oli ylläri ylläri perheemme huumorimies Nemo! Se ei meinannut karvoissaan pysyä kun sen vuoro tuli. Nemo on ihana, sille on aivan yksi lysti vaikka laittaisin sen mihin meteliin, se keskittyy 100 % minuun vaikka vähän sählääkin mutta ei ota häiriötä mistään eikä välitä koirista tai ihmisistä. Siltä voi napata hihnan veke missä vaan eikä se lähde mihinkään toilailemaan. Nemo temppuili eilen esimerkiksi kiertäen yhtä kylttiä, vaihdellen kummaltakin puolella ja välimatkaa tietysti kasvatettiin, välillä jätin sen juoksemaan kylttiä ympäri ja välillä vain yksi kierros tai sitten suunnanvaihto. Hyvin n. viidestäkin metristä lähti kiertämään ja työskentelee kaukanakin minusta hyvin. Vähän agiesteitä kuten putken päitä vähän samalla tyylillä ja A-estettä - pieni lemmu oli aivan onnessaan. Paikallaanistumisia ja luoksetuloja. Sekä tietty ne tavalliset takajaloilla seisomiset ja pyörähdykset.
Maltin kasvatus olikin sitten Nismon aiheena - jälleen kerran. Kun sen vuotamisen saisi siitä pois, se pystyisi ihan mihin vaan ja nyt taas kasvatettiin sitä malttia. Jos haukahti niin kielto, jos ei toiminut niin pois kentältä ja takaisin hetken päästä. Haukkuminen oli onneksi vähäistä ja hokasi nopeasti että kun nenu pysyy kiinni, saa palkan. Perusasennossa pysymisiä ilman että saa tarjota muuta toimintoa - ei yhtään virhettä! Liikkeellelähtöjä niin että "seuraa" käsky tulee muutaman sekunnin ennen liikkeellelähtöä eli viive on pitkä. Ei yhtään kertaa mennyt maahan tai noussut seisomaan ja piti kontaktin hyvin. Muutama haukahdus joista sitten kielto ja homma alusta. Saatiin tähänkin onnistuneita toistoja monen monta! Oujeeeeee! Ja hirmuinen kehuminen ja palkkaaminen kun malttoi. Hyvä Nismo! Meillä on möllitoko parin vkon päästä omalla kentällä ja katson sen perusteella kuinka kaukana ollaan haukkumattomuudesta koetilanteessa ja teen sen mukaan päätöksen mihin haen oikeeta koepaikkaa. Rallytokon osalta kokeet on toistaiseksi jäissä - siellä kun paljon pyöritellään koiraa niin haukku irtoaa selkeästi herkemmin.
Iita ja Hiski korkkasi uimakauden kun me oltiin treeneissä. Iita oli uskaltautunut vaan kastautumaan sillä joki meidän lähellä oli kuulemma virrannut aika lailla ja Hiskikin oli joutunut tosissaan uimaan että pysyi edes paikallaan. Iita on muuten taas kasvanut hurjasti!!! Ja kehittynyt monessa asiassa :) . Hoitotoimenpiteet kuten kynsien leikkaus ja turkin harjaaminen sujuu tosta noin vaan ja malttia on alkanut tulla käskyihin. Paikallaankin pysyy jo jonkin verran.
Tänään me tultiin Nismon ja Nemon kanssa töihin..onneksi on kohtuu lyhyt päivä - silti vähän harmittaa kun muu perhe ja muutama ystävä on metsässä jälkeä tekemässä - mekin haluttais!!! Ensi kerralla sitten..
Wilma osallistui varauksella treeneihin..mä tuun ehkä hulluksi sen kyttäämisen kanssa..yhtenä päivänä ok ja toisena oudon vino, kolmantena ontuu ja sitten on taas normaali ja vauhtia on vaikka muille jakaa. Voi kun tietäisi ja voi kun sen kanssa voisi käydä keskustelua, sellaista ihan oikeeta -että se kertoisi miltä siitä tuntuu.
Treenit meni Wilman osalta kuitenkin ihan hyvin! Nenä meinasi painua sateen kostuttamaan hiekkaan, mutta kun sen sai sieltä ylös ja muistutettua että treeneissä ei nuuskita, ei sitten yhtään niin tuli hienoja onnistumisia! Kankea se on mikä näkyy vasemmalle käännöksissä - niissä ei olult kovinkaan täsmällinen, mutta se on mitä on. Oikealle kääntymiset, täsykäännöksissä, 270 sekä 360 asteen käännöksissä tosi tosi jees, tulee hyvin vierellä ja menee ihan mutkalle :) . Houkutusruudussa kävi kurkkaamassa nakkipurkkia mutta antoi sen olla komennuksesta. Kaikki jäävät eli "istu, kierrä koira" sekä "istu, seiso, kierrä koira" oli oikein huippuhyviä! Kun sille saa keskittymisen ja moottorin käyntiin niin tekee hyvin. Odotusajalla se oli sitä mieltä että kaikkien ihmisten syliin voi kiivetä mutta kun käskyttää sen pötkölleen niin on ihan rauhaksiin eikä käskyä tartte vahvistella.
Temppuileva koira oli ylläri ylläri perheemme huumorimies Nemo! Se ei meinannut karvoissaan pysyä kun sen vuoro tuli. Nemo on ihana, sille on aivan yksi lysti vaikka laittaisin sen mihin meteliin, se keskittyy 100 % minuun vaikka vähän sählääkin mutta ei ota häiriötä mistään eikä välitä koirista tai ihmisistä. Siltä voi napata hihnan veke missä vaan eikä se lähde mihinkään toilailemaan. Nemo temppuili eilen esimerkiksi kiertäen yhtä kylttiä, vaihdellen kummaltakin puolella ja välimatkaa tietysti kasvatettiin, välillä jätin sen juoksemaan kylttiä ympäri ja välillä vain yksi kierros tai sitten suunnanvaihto. Hyvin n. viidestäkin metristä lähti kiertämään ja työskentelee kaukanakin minusta hyvin. Vähän agiesteitä kuten putken päitä vähän samalla tyylillä ja A-estettä - pieni lemmu oli aivan onnessaan. Paikallaanistumisia ja luoksetuloja. Sekä tietty ne tavalliset takajaloilla seisomiset ja pyörähdykset.
Maltin kasvatus olikin sitten Nismon aiheena - jälleen kerran. Kun sen vuotamisen saisi siitä pois, se pystyisi ihan mihin vaan ja nyt taas kasvatettiin sitä malttia. Jos haukahti niin kielto, jos ei toiminut niin pois kentältä ja takaisin hetken päästä. Haukkuminen oli onneksi vähäistä ja hokasi nopeasti että kun nenu pysyy kiinni, saa palkan. Perusasennossa pysymisiä ilman että saa tarjota muuta toimintoa - ei yhtään virhettä! Liikkeellelähtöjä niin että "seuraa" käsky tulee muutaman sekunnin ennen liikkeellelähtöä eli viive on pitkä. Ei yhtään kertaa mennyt maahan tai noussut seisomaan ja piti kontaktin hyvin. Muutama haukahdus joista sitten kielto ja homma alusta. Saatiin tähänkin onnistuneita toistoja monen monta! Oujeeeeee! Ja hirmuinen kehuminen ja palkkaaminen kun malttoi. Hyvä Nismo! Meillä on möllitoko parin vkon päästä omalla kentällä ja katson sen perusteella kuinka kaukana ollaan haukkumattomuudesta koetilanteessa ja teen sen mukaan päätöksen mihin haen oikeeta koepaikkaa. Rallytokon osalta kokeet on toistaiseksi jäissä - siellä kun paljon pyöritellään koiraa niin haukku irtoaa selkeästi herkemmin.
Iita ja Hiski korkkasi uimakauden kun me oltiin treeneissä. Iita oli uskaltautunut vaan kastautumaan sillä joki meidän lähellä oli kuulemma virrannut aika lailla ja Hiskikin oli joutunut tosissaan uimaan että pysyi edes paikallaan. Iita on muuten taas kasvanut hurjasti!!! Ja kehittynyt monessa asiassa :) . Hoitotoimenpiteet kuten kynsien leikkaus ja turkin harjaaminen sujuu tosta noin vaan ja malttia on alkanut tulla käskyihin. Paikallaankin pysyy jo jonkin verran.
Tänään me tultiin Nismon ja Nemon kanssa töihin..onneksi on kohtuu lyhyt päivä - silti vähän harmittaa kun muu perhe ja muutama ystävä on metsässä jälkeä tekemässä - mekin haluttais!!! Ensi kerralla sitten..
10.5.2012
Lenkkeilyä ja malttia sekä agia :)
Vitsit mitkä ilmat!!!! Ei liian kuuma mutta kuiva ja aurinkoinen keli - tuulta siellä täällä, oujee :) !
Mä tulin siis tosiaan vihdoin terveeksi ja tuntui että viikon sairastelu oli ikuisuuden mittainen! Nyt arki sujuu taas mallikkaan vauhdikkaasti kotitöineen, lauman kanssa ja rakkaan perheen kanssa. Ihanaa! Makoileminen on kamalaa kun sitä on liikaa..eikä sellaiseen ole yhtään tottunut!
Maanantaina me oltiin Nismon ja Nemon kanssa kyläilemässä. Kahvit sai juotua jo ulkosalla ja hiippuraiset saivat paahtaa ympyrää pitkin pihaa. On ne kilttejä ja helppoja pikkuisia. Nemon uhitteluyritykset Nismoa kohtaan Nismon kastraation jälkeen jäivät näemmä pallien mukana pois, hyvä niin! Vaivannut eturauhanen vaikutti näemmä myös hyppimiseen sohvalle tms vaikka mä kuvittelin että se on se löystynyt polvi...väärässä olin. Kiitos kaffittelusta Frossu ja Patu!!!
Tiistaina normisti Marjun treeneissä ja meni taas aivan loistavasti! Erityisen onnellinen olen kontakteista, sekä puomilla että A-esteellä - Marjukin kehui että muutosta on! Tuli reippaasti loppuun asti ja jäi hyvään asentoon ja vasta luvan kanssa pois - oujee! Kepit jees, kaikki sisäänmenot oikein ja hyvin pujotteli vaikka aita oli vastassa. Kääntymiset jälleen hyviä ja se on se meitin vahvuus kun nopeutta ei ole niin kovasti :) . Rimoista yksi oli sellainen mikä meinasi pudota aina, mutta siihen mun liikkeen korjaus riitti..jos vaan käyn tönäsemässä niin putoaa herkästi, pikku vekillä kun pyöristi ja malttoi niin tuli hyvä. Kivojen treenien vauhdittamana ilmoitin Hiskin Janakkalaan kolmelle radalle 20.5 sunnuntaiksi. Katsotaan miten meitin käypi :). Vain 26 maxi3 luokkalaista! Eli nopeasti hoituu :).
Eilen lenkillä ja jäätelöllä isommalla porukalla - Nina ja lastenrattaat joissa kaksi lasta, yksi lapsi fillarilla ja rattaiden vieressä kaksi koiraa sekä minä, Nismo, Nemo ja Iita. Oltiin varmasti aikamoinen karavaani :D !!! Kaikki meni jees ja Iitakin käyttäytyi niin hienosti. Hyvin kävelee hihnassa ja suhtautuu uusiin asioihin, ihmisiin ja koiriin uteliaasti mutta ei tyhmänrohkeasti. Matka ei ollut kuin n.4 kilometriä mutta ryhmä oli sellainen että melkein kaksi tuntia meni sitä taitellessa...kiitos Ninan poppoolle!
Nismo on tehnyt joka päivä niitä tärkeitä malttiharjoituksia - yhden käskyn noudattamista ilman että saa tarjota kaikkea mahdollista parin sekunnin jälkeen käskyn kuultuaan. Alkanut hoksaamaan ideaa ja onnistumisiakin ollaan tehty. Maahanmenoja taasen myös ja ennakointia pois. Pikkujuttuja mutta meille tärkeitä juttuja. Se on sitä malttia, malttia.
Iita ja Nemo ovat keksineet hyvässä hengessä jahdata toinen toisiaan - näyttää hassulta kun kokoero alkaa olemaan jo niin suuri :D . Nismo katsoo niiden touhua halveksuvan arvokkaalla ilmeellä. Nismo the järjestyspoliisi on kuitenkin hyväksynyt Iitan laumaan erinomaisesti vaikka Iita onkin riehakas kakara. Iita myös (ainakin tositaiseksi!) arvostaa Nismoa eikä käy sitä nyppimässä.
Wilma on taas normaali uuno. Makuulle meno näyttää ihan tavalliselta..tai noh, Wilmalle tavalliselta. Kipulääkekin jäi siihen yhteen. Katsotaan..harmittaa..
Onneksi matka lähenee - Aten kanssa kaksin, voi jee :) !
Mä tulin siis tosiaan vihdoin terveeksi ja tuntui että viikon sairastelu oli ikuisuuden mittainen! Nyt arki sujuu taas mallikkaan vauhdikkaasti kotitöineen, lauman kanssa ja rakkaan perheen kanssa. Ihanaa! Makoileminen on kamalaa kun sitä on liikaa..eikä sellaiseen ole yhtään tottunut!
Maanantaina me oltiin Nismon ja Nemon kanssa kyläilemässä. Kahvit sai juotua jo ulkosalla ja hiippuraiset saivat paahtaa ympyrää pitkin pihaa. On ne kilttejä ja helppoja pikkuisia. Nemon uhitteluyritykset Nismoa kohtaan Nismon kastraation jälkeen jäivät näemmä pallien mukana pois, hyvä niin! Vaivannut eturauhanen vaikutti näemmä myös hyppimiseen sohvalle tms vaikka mä kuvittelin että se on se löystynyt polvi...väärässä olin. Kiitos kaffittelusta Frossu ja Patu!!!
Tiistaina normisti Marjun treeneissä ja meni taas aivan loistavasti! Erityisen onnellinen olen kontakteista, sekä puomilla että A-esteellä - Marjukin kehui että muutosta on! Tuli reippaasti loppuun asti ja jäi hyvään asentoon ja vasta luvan kanssa pois - oujee! Kepit jees, kaikki sisäänmenot oikein ja hyvin pujotteli vaikka aita oli vastassa. Kääntymiset jälleen hyviä ja se on se meitin vahvuus kun nopeutta ei ole niin kovasti :) . Rimoista yksi oli sellainen mikä meinasi pudota aina, mutta siihen mun liikkeen korjaus riitti..jos vaan käyn tönäsemässä niin putoaa herkästi, pikku vekillä kun pyöristi ja malttoi niin tuli hyvä. Kivojen treenien vauhdittamana ilmoitin Hiskin Janakkalaan kolmelle radalle 20.5 sunnuntaiksi. Katsotaan miten meitin käypi :). Vain 26 maxi3 luokkalaista! Eli nopeasti hoituu :).
Eilen lenkillä ja jäätelöllä isommalla porukalla - Nina ja lastenrattaat joissa kaksi lasta, yksi lapsi fillarilla ja rattaiden vieressä kaksi koiraa sekä minä, Nismo, Nemo ja Iita. Oltiin varmasti aikamoinen karavaani :D !!! Kaikki meni jees ja Iitakin käyttäytyi niin hienosti. Hyvin kävelee hihnassa ja suhtautuu uusiin asioihin, ihmisiin ja koiriin uteliaasti mutta ei tyhmänrohkeasti. Matka ei ollut kuin n.4 kilometriä mutta ryhmä oli sellainen että melkein kaksi tuntia meni sitä taitellessa...kiitos Ninan poppoolle!
Nismo on tehnyt joka päivä niitä tärkeitä malttiharjoituksia - yhden käskyn noudattamista ilman että saa tarjota kaikkea mahdollista parin sekunnin jälkeen käskyn kuultuaan. Alkanut hoksaamaan ideaa ja onnistumisiakin ollaan tehty. Maahanmenoja taasen myös ja ennakointia pois. Pikkujuttuja mutta meille tärkeitä juttuja. Se on sitä malttia, malttia.
Iita ja Nemo ovat keksineet hyvässä hengessä jahdata toinen toisiaan - näyttää hassulta kun kokoero alkaa olemaan jo niin suuri :D . Nismo katsoo niiden touhua halveksuvan arvokkaalla ilmeellä. Nismo the järjestyspoliisi on kuitenkin hyväksynyt Iitan laumaan erinomaisesti vaikka Iita onkin riehakas kakara. Iita myös (ainakin tositaiseksi!) arvostaa Nismoa eikä käy sitä nyppimässä.
Wilma on taas normaali uuno. Makuulle meno näyttää ihan tavalliselta..tai noh, Wilmalle tavalliselta. Kipulääkekin jäi siihen yhteen. Katsotaan..harmittaa..
Onneksi matka lähenee - Aten kanssa kaksin, voi jee :) !
6.5.2012
Ei se ollutkaan krapula..
Huhhuh..ensinnäkin kiitos Vappu porukalle..kyllä muovikitaran ja muovirumpujen mäiskintä voikin olla kaiken oheistoiminnan kera hauskaa :D . Minä yleensä naureskelen rakkaalle Atelle joka kärsii aivan järkyttäviä dagen eftereitä..mutta kuinkas kävikään?! Minä en ekaa kertaa elämässäni päässyt vappupäivänä sohvalta ylös kuin vessaan. Mikään ei pysynyt sisällä ja olo oli aivan karmaseva. Seuraavana päivänä töiden jälkeen mulle sitten valkeni ettei se ollutkaa krapulaa vaan kylillä vellonut vatsatauti oli tullut kylään. Kaikista kauheinta koko taudissa oli se että ensin tuntui että se meni ohi ja taas se tuli takaisin. Nyt melkein viikon jälkeen sairastumisesta tuntuisi siltä että se on ihan oikeasti selätetty, ihan kokonaan. Uskaltaakohan sen sanoa oikeasti ääneen? En muista koska olisin ollut näin heikossa hapessa..lenkillekin pääsi kunnolla ekan kerran tänään, aikaisemmin ei ole ollut toivoakaan. Painoa lähti 5 kg ja tuli sitä todistettua että jogurtilla ja mehulla elelee aika monta päivää putkeen. Eikä se yrjöäminen niinkään mutta se vatsa..voi tsiisus..
Koska olo oli välillä vähän parempi niin keskiviikkona uskaltauduin kentälle Nismon ja Nemon kanssa toko -treeneihin. Elisa meitä jälleen opasti, kiitos neuvoista :) ! Pikkujuttuja mistä tulee sitten isoja kokonaisuuksia. Takaisin perushommiin ja sitä kautta etiäpäin. Nismo hiljeni käskystä eikä joutunut kertaakaan jäähylle - JIHUU!!! Eli ei siis haukkunut, lähinnä haukahteli muutaman kerran! Paljon on tekemistä siellä ja täällä, mutta peruspohjaan ja yleiseen käytökseen olen niin tyytyväinen. Taitava kirppunen. Nemo oli lähinnä hengailemassa ja pörräämässä :)
Mun ollessa kipeänä Nismo ja Nemo ovat hoitaneet päätehtävänään kaulapuuhkan virkaa. Tämä tarkoittaa sitä että mä pötkötn sohvalla ja ne on pieninä kerinä mun kaulan ja rintakehän päällä. Tyytyväinen kuorsaus vaan kuuluu suurimman osan aikaa ja välillä Nemo tuo lelua heitettäväksi. Onneksi meillä on iso piha ja ne siellä juoksuttavat myös toisiaan..ja onneksi tänään päästiin jo piiitkälle lenkille! Ja onneksi meillä on kaapit täynnä luita :)
Wilma on voinut huonosti :( . Eilen se liukasteli sisällä ja jäi "sammakkona" lattialle niin että jouduimme antamaan sille kipulääkkeen. Tänään se on ollut jo parempi, mutta maahanmeno on kankeaa. Voi että sitä..minä jo eilen itkin silmät päästäni taas sen kohtaloa miettiessä. Voi Wilma :( . *niisk*
Hoffit ovat muutoin (Wilman eilistä kunnonlaskua lukuunottamatta) nauttineet keväisistä pelloista ja metsistä juosten siellä kuin mitkäkin kahopäät. Vesiojissa on kiva lillua ja roiskuttaa kuraa jonka jälkeen voi taas ottaa vauhtia niin että koko kylä raikaa..on ne hassuja. Iita pärjää porukassa hyvin ja on jännä miten se jakaa voimiaan ja leikkii Nismon ja Nemon kanssa huomattavasti hellemmin kuin isojen koirien.
Tänään aamulla mä heräsin onnentunteeseen - mulla oli nälkä! Ette arvaa miten mahtavalta se tuntuu tän mahataudin jälkeen :) ! Sen turvin uskalsin lähteä Iitaa esittämään mätsäriin. Ate tuomaroi siellä yhtä kehää (isot koirat) joten meidän oli hyvä mennä sillä samalla reissulla Iitan ekaan mätsäriin :). Iita pääsi pikkupentuihin ja minä olin pienestä niin ylpeä! Se juoksi hienosti ja kiltisti pitkällä askeleella ja antoi katsoa hampaat yms. Kaikki ihmiset oli sen mielestä kivoja eikä koiramäärä kiinnostanut/pelottanut sitä tuon taivaallista! Käyttäytyi niin hienosti! Kskittyi tosi hyvin kehässä siihen olennaiseen eikä ihmetellyt mitään turhanpäiväistä. Kovasti tuli kokemusta ja vieraisiin koiriin, ihmisiin, lapsiin, fillareihin yms tutustumista. Tuomari myös tykkäsi kovasti Iitasta sillä se sai punaisen nauhan, voitti oman luokkansa ja oli BIS4. Kauhean määrän sai kaikenlaista koiramaista kivaa mukaansa ja roppakaupalla kokemusta :) . Minä en niin hyvä ole noissa näyttelyasioissa, joten kiva oli taas itsekin oppia ja ihmetellä vaikka vaan mätsäri olikin. Hieno Iita!
Joskos normaali arki taas koittaisi sairastelun jälkeen - jee !
Koska olo oli välillä vähän parempi niin keskiviikkona uskaltauduin kentälle Nismon ja Nemon kanssa toko -treeneihin. Elisa meitä jälleen opasti, kiitos neuvoista :) ! Pikkujuttuja mistä tulee sitten isoja kokonaisuuksia. Takaisin perushommiin ja sitä kautta etiäpäin. Nismo hiljeni käskystä eikä joutunut kertaakaan jäähylle - JIHUU!!! Eli ei siis haukkunut, lähinnä haukahteli muutaman kerran! Paljon on tekemistä siellä ja täällä, mutta peruspohjaan ja yleiseen käytökseen olen niin tyytyväinen. Taitava kirppunen. Nemo oli lähinnä hengailemassa ja pörräämässä :)
Mun ollessa kipeänä Nismo ja Nemo ovat hoitaneet päätehtävänään kaulapuuhkan virkaa. Tämä tarkoittaa sitä että mä pötkötn sohvalla ja ne on pieninä kerinä mun kaulan ja rintakehän päällä. Tyytyväinen kuorsaus vaan kuuluu suurimman osan aikaa ja välillä Nemo tuo lelua heitettäväksi. Onneksi meillä on iso piha ja ne siellä juoksuttavat myös toisiaan..ja onneksi tänään päästiin jo piiitkälle lenkille! Ja onneksi meillä on kaapit täynnä luita :)
Wilma on voinut huonosti :( . Eilen se liukasteli sisällä ja jäi "sammakkona" lattialle niin että jouduimme antamaan sille kipulääkkeen. Tänään se on ollut jo parempi, mutta maahanmeno on kankeaa. Voi että sitä..minä jo eilen itkin silmät päästäni taas sen kohtaloa miettiessä. Voi Wilma :( . *niisk*
Hoffit ovat muutoin (Wilman eilistä kunnonlaskua lukuunottamatta) nauttineet keväisistä pelloista ja metsistä juosten siellä kuin mitkäkin kahopäät. Vesiojissa on kiva lillua ja roiskuttaa kuraa jonka jälkeen voi taas ottaa vauhtia niin että koko kylä raikaa..on ne hassuja. Iita pärjää porukassa hyvin ja on jännä miten se jakaa voimiaan ja leikkii Nismon ja Nemon kanssa huomattavasti hellemmin kuin isojen koirien.
Tänään aamulla mä heräsin onnentunteeseen - mulla oli nälkä! Ette arvaa miten mahtavalta se tuntuu tän mahataudin jälkeen :) ! Sen turvin uskalsin lähteä Iitaa esittämään mätsäriin. Ate tuomaroi siellä yhtä kehää (isot koirat) joten meidän oli hyvä mennä sillä samalla reissulla Iitan ekaan mätsäriin :). Iita pääsi pikkupentuihin ja minä olin pienestä niin ylpeä! Se juoksi hienosti ja kiltisti pitkällä askeleella ja antoi katsoa hampaat yms. Kaikki ihmiset oli sen mielestä kivoja eikä koiramäärä kiinnostanut/pelottanut sitä tuon taivaallista! Käyttäytyi niin hienosti! Kskittyi tosi hyvin kehässä siihen olennaiseen eikä ihmetellyt mitään turhanpäiväistä. Kovasti tuli kokemusta ja vieraisiin koiriin, ihmisiin, lapsiin, fillareihin yms tutustumista. Tuomari myös tykkäsi kovasti Iitasta sillä se sai punaisen nauhan, voitti oman luokkansa ja oli BIS4. Kauhean määrän sai kaikenlaista koiramaista kivaa mukaansa ja roppakaupalla kokemusta :) . Minä en niin hyvä ole noissa näyttelyasioissa, joten kiva oli taas itsekin oppia ja ihmetellä vaikka vaan mätsäri olikin. Hieno Iita!
Joskos normaali arki taas koittaisi sairastelun jälkeen - jee !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)