Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

26.6.2013

Tiistain perinteiset

Osa Harrastekoirien porukasta kasaantui perinteisesti tiistai-illan viettoon tottiksen merkeissä meidän pihakentälle. Aikaa siinä aina vierähtää huomaamatta muutama tunti :) . Kiva teitä on aina nähdä ja kiva on katsella kun Ate rakas istuu kuin nenä päähän siihen omaan hommaansa.

Nismon kanssa hömpöteltiin ja kuumuus ei muuten vaikuttanut poikaan, ei sitten millään tavalla. Se oli aivan tohkeissaan ja valitettavasti myös muutama haukku irtosi, erityisesti liikkeillelähdöissä. Tätä sitten korjattiin ja kiellettiin, meni ehkä neljännellä kerralla jakeluun...hmm...Jäävissä se sotki ensin down käskyn ja tarjosi seisomista..Luoksetulossa mä käytin väärää käskyä ja se jäi vinoon, korjauksella ok. Eli virheitä siellä ja täällä mutta vire ja into oli kohdallaan joten hyvä mieli jäi mulle treeneistä. Loppupalkkana sillä oli porkkananpätkä joka on niin herkkua että :) . Palkkasanaa "jes" jolloin se pyörähtää käytin ahkeraan ja se toimii sillä kyllä hyvin...ja se motivoituu uudelleen liikkeen jälkeen kun seurautan paikallani 360-astetta vasempaan. Ihan jees!

Nemo teki temppuja ja on oppinut uudenkin..se poimii kädestä kepin ja pudottaa sen maahan. Meistä se oli hauska homma kunnes Ate ihmetteli miksen ole opettanut sitä toisinpäin, eli että se keräisi sen maasta ja nostaisi käteen...ihan hyvä pointti, eipä tullut mieleen ;) . Nemo on kyllä outo, tällaiset maailman turhimmat se oppii tosi nopeasti ja sitten on jotain peruskäskyjä kuten "seiso" mitä täytyy jahkata ja jahkata..vika on siis opettajassa, eli minussa.

Jännittää Nismon huominen operaatio, vaikka se onkin vaan hamamskiven poisto...silti...

Tervikselle on ilmoja Ate laittanut menemään eli hoffien erkkariin ja rotumestaruustokoon....TERVIS TERVIS - täältä taas tullaan!!!

Wilma näki muuten varmaan elämänsä ekaa kertaa lampaita lenkillä...ensin ne oli ihan mitäänsanomattomia, mutta kun ne lähti juoksemaan niin johan nousi kierrokset ja korvat.

p.s. Vähän viileämpiä lenkki-ilmoja toivoisi minä ja koirat.

24.6.2013

Juhannus

Päätettiin olla kotosalla, ihan oman porukan kesken - se olikin varmasti maailman tärkeintä Tuukalle joka oli onnesta mykkyrällä. Arki on usein aikamoista hässäkkää niin oli mukavaa olla ja tehdä asioita yhdessä. Käytiin muuten kahteen kertaan kalassakin, en muista koska olen viimeksi ollut! Normistihan mussa on vähän kermaperseen vikaa, mutta mato meni koukkuun yhtä hyvin kuin kala siitä lähti..eli ihan itse hoidettu loppuun asti ;). Hiski possu yritti kalastella Tuukan ja mun kohoa joesta...

Perjantai meni aamupäivän osalta kivasti Heidin, Helin ja koirien kanssa. Käytiin ensin metsälenkillä jonka jälkeen koirat kävivät vielä uimassa...Iita ei tosin kovin vapaaehtoisesti, mutta ei se nokkiinsakaan ottanut. Lenkillä nauroin Iitaa joka ei tietenkään voi kävellä metsässä vaan siellä täytyy juosta reikä päässä joka suuntaan. Kaksi kertaa se hävisi näköpiiristä, mutta tuli huudettaessa takaisin.

Vapaa viikonloppu tarkoitti paljon lenkkeilyä, ihan mahtavaa! Lauantaiaamuna Iitan ja Wilman kanssa Pakkalassa meinsi kyllä sydän hypätä kurkkuun (ja se muuten varmaan hyppäsi niillä jotka olivat mökillään tapahtumapaikalla, sorry)..Iita ja Wilma pysähtyivät tien viereen ja mä ajatuksissani katselin eteenpäin ja koska mitään elkeitä ei mistään "riistasta" ollut niin en osannut mitään aavistaa..kunnes Iita ihan kirjaimellisesti nosti rusakon pensaasta. Taivas mä huusin, reaktio oli sen verran voimakas minulta että Iita pudotti rusakon pensaasta, joka lähti ihan miljoonaa karkuun. Karvaa siitä lähti, mutta mitään muita vaurioita (paitsi henkisiä) en usko rusakon saaneen. Wilma oli onneksi tilanteessa sen verran hidas että otti kierroksia vasta kun rusakko juoksi jo pois. Piruvie kun säikähdin...mä jo näin mielessäni kauhukuvan siitä miten rusakkoon tulee reikiä ja se jää kitumaan..onneksi ei!

Tässä on kuva meidän eilisaamun lenkkiseurueesta. Nismo joka ei laumansa ulkopuolella ole äärimmäisen koirasosiaalinen on ottanut Rosmon kaverikseen ihan kuten Pimunkin - rotikka kuin rotikka...?


Kuvassahan on tuossa vasemmalla "pieni" Rosmo 7 kk...joo, uros on uros mutta tsiisus se on jätti!

Hanna kävi hieromassa eilen pikkuiset ja kuten arvasinkin...Nemolla oli selkä pahasti jumissa :( . Aukesi onneksi, mutta ekaa kertaa se pyristeli pois käsittelystä..mutta ei murise tai muutakaan kun on niin kiltti, yrittää vaan pois jos tuntuu pahalta. Selkähän menee sivuoireena polven takia ja onkin pitkä aika kun se on käsitelty viimeksi, seuraava kerta täytyy ottaa vähän pienemmällä välillä. Nismo kiukkupussi murahti Hannalle vai kerran koko käsittelyn aikana vaikka siä´lläkin pikkujumi...niskassa (ylläri ylläri)..Nismohan antaa mun (ja Aten) käsitellä ongelmitta, mutta kun vieras koskee niin tarvitsee minun auktoritettin viereen että onnistuu. Se tarkoittaa sitä että rentoutan sen, kippaan kylelleen ja lasken kevyesti sormen sen kuonon päälle lepäämään koko käsittelyn ajaksi.

Hiski ja Iita suhasivat vielä eilen iltasella kimppalenkin kun ilma vähän viileni...onneksi otettiin välistoppi Ninalla ja lasten uima-altaassa :D ! Aikasten haipakkaa mentiin 8 km..keskivauhti 7,1 km/h! Kävellen minusta erinomainen vauhti.


19.6.2013

Lainakoiralla...

..päätettiin lennosta eilen vaihtaa Katin kanssa koiria tottistreeneihin - mä menin Pimun kanssa ja Kati Nismon kanssa. Ensinnäkin olen todella yllättynyt että Nismo teki Katin kanssa (ne kun on vähän sellaisia...noh, mammanpoikia Nemon kanssa ;) ) . Ensikis näyttikin siltä että katseli vaan minua ihmeissään, mutta kun pääsivät vauhtiin niin tekivät hyvin!!! Mulla tuli itku silmään kun näin nyt ulkopuolisena miten se tekee ja miten se seuraa - voi vitsit miten mageen näköinen pieni!!! Ja nyt myös ymmärrän kun multa aina kysytään että eikö sillä mene niska jumiin tosta seuraamisasennosta. Ei sitä kuvista näe eikä itse varsinkaan miltä se näyttää.

Pimua oli hauska treenata, tehtiin kivasti ja yhessä - palkkana haisunäätälelu, kaikki mikä vinkuu on Pimun mielestä ihan superia. Teki kyllä kivasti mun kanssa vaikka vähän piti alkuu ihmetellä mihin Kati jäi :) .

Kesälomien puskiessa duunissa on Nismo ja Nemo saaneet aloittaa "kesätyönsä" eli tulla mun mukaan duuniin edes osan päivistä - eilen oli ensimmäinen :) .

Oltiin muuten viikonloppuna ajamassa jälkeä aikasten mahtavissa maastoissa - KIITOS Katja :) !!! Talloin Iitalla ja Hiskille jäljet muutamilla kulmilla ja mittasin oikein trackerilla matkaa - Iitalla reilu 600 m ja Hiskillä muistaakseni 450 m . Hiskillä enempi kulmia ja keppejä. Iitallakin oli kaksi keppiä ja molemmat harjoitteli vielä ilmaisua erikseen. Iita on kyllä sitkeä tyttö..tuuli oli kova, mutta se päättäväisesti hakee jälkeä ja ajaa tehokkaasti. Iita on vähän sellainen vakava tyyppi kun tehdään "töitä" - kun on käsketty tai kun ollaan töissä niin sillon ollaan ihan tosissaan eikä kikkailla mitään ylimääräisiä. Toisin kuin Hiskillä jolla aina se sammumaton pilke silmäkulmassa ;) .

Mä oon vaihteeksi kävellyt mun kengät puhki...voin sanoa että ottaa päähän..kalliit "nivelkengät" ja kesti sitten alle vuoden..prkl! On vielä tarkoitettu juoksemiseen (mitä mä en voi polvella tehdä) ja mä meen kuitenkin kävellen, reippaasti toki mutta ei siihen sellaista iskua tule kuin juostessa.

Ihanat viileämmät ilmat ovat tuoneet taas lisää lenkkikilometrejä (niillä rikkinäisillä kengillä) ja kickbikellakin on päästy huristelemaan! Wilma on myös liikkunut ahkeraan ja silti se näyttää ihan kamalalta :( ...ruokaa vaan nostetaan (sekaruoalla nappula + liha + ravinteet) ja liikuntaa tehostetaan sekä lisätään, mutta ei tule muutosta, ainakaan parempaan..

14.6.2013

Ei makiaa mahan täydeltä..

...eli toko-kokeesta lyhyesti; noh, tekihän sen kympin luoksetulon ;) .

Kirpaiseva kolmostulos 135,5 p, tuomarina Riitta Räsänen. Karmaiseva kokonaisuus, nolla hypystä?! Tuplakäskyjä yms...

Onneksi ystäväni Heidi ja Turre onnistuivat saaden koulutustunnuksen TK1 - ONNEA vielä :) !!!

Treenattiin paljon ennen koetta(muutamat jäi tännekin merkkaamatta), ehkä varmaan liikaakin ja kenraali meni sitten koetta edeltävänä iltana jo vähän niin ja näin...mä kun olen sellainen pohtija ja analysoin mielelläni niin olen pyöritellyt tätä kokeen epäonnistumista paljon sitten keskiviikon..että mitäs nyt ja mihin se vire mikä löydettiin oikein katosi? Vai oliko vain huono päivä?

...sitten muistin että Nismo on tänä vuonna jo käynyt BH-kokeen hyväksytysti ja saanut ALO 1 -tuloksen. Niihin täytyy olla tyytyväinen, niiden eteen on tehty paljon töitä, niitä täytyy osata muistaa ja arvostaa. Ei saa ahnehtia. Niiden voimalla etiäpäin :)

Ajatus oli mennä kokeisiin taas elokuussa - siihen saakka tehdään lyhyitä, kivoja treenejä, pidetään hauskaa, käydään ehkä liitelemässä yms yms.

Nismon lehtijuttu ilmestyi eilen - olen niin ylpeä pienestä vieläkin...Hyvä kuvanrajaaja on ollut asialla koska mun mielestä ei otettu yhtään kuvaa missä ei pieni linssilude Nemo olisi kurvaillut :) !



Eilen lenkillä taas muistin mitkä asiat koiran kouluttamisessa on sitä parhautta..menimme ohi pihasta jossa raivosi pieni koira, juosten aitaa edestakaisin ja yritti läpikin sieltä. Matkassa mukana oli Iita, Nismo ja Nemo jotka vilkaisivat riehujaa ja tepastelivat rauhallisena ohi antamatta vilkaisun jälkeen minkänälaista painoarvoa kyseiselle koiralle. Se oli siinä, se hetki kun tietää onnistuneensa juuri siinä tärkeimmässä, peruskoulutuksessa.

Illat ovat viilenneet ja minähän olen meinannut ratketa riemusta sen takia sillä bike on taas kehissä!!! Hiskin kanssa ajauduimme vaaratilanteeseen kun kohtasimme supikoiran mutkassa..Onneksi Hiski totteli (eikä minulla ollut mukana riistaviettistä Iitaa!) , mutta harmillisesti supikoira osoittautui niin rohkeaksi ja vihaiseksi, että päätimme tehdä u-käännöksen häätämisyritysten jälkeen. Sellaisesta supikoriasta lähtee aivan karmea ääni!

Eilen jäi Iitan agiryhmä kesätauolle. Iita teki eilen kauden parhaat treeninsä! Sen puomin alasmeno on vaan niin mahtava ja pikkuhiljaa on sitä ohjattavuuttakin saatu harjoiteltua jo muutamien esteiden ratapätkillä. Rengas oli uusi ja kiva juttu, samoin pussi..sitten se minun treenaaminen..voi miten erilainen Iita onkaan kuin Hiski, tai Nismo, tai Nemo!

Ate on ajellut jälkeä ja tehnyt ilmaisuja - Iitan kanssa näyttää aika hyvältä tämä!
(voi kunpa pääsisimme suunnitelman mukaan isoihin maastoihin huomenna!)

Koirat ovat saaneet kimppalenkkien lisäksi myös jokainen lenkkiaikaa ihan yksinään. Kiva joskus niinkin ja vaikka osaavat käyttäytyä pääosin jokainen niin silti tietyissä asioissa huomaa hyvin sanonnan "joukossa tyhmyys tiivistyy" :) ...tai ehkä "joukossa säätäminen nousee" parempi versio.

Mitäs treenisuunnitelmia?? Noh, ollaan, tehään ja suunnitellaan sitten vaikka hetken lomailun jälkeen - eikös se ole hyvä suunnitelma :) ??

TSEMPPIÄ kaikille tutuille viikonlopulle agi SM-kisoihin! Hieman kirpaisee kun ei olla Hiskin kanssa joukoissa mukana, mutta erityisesti Mia ja Jermu - ONNEA startteihin!

Ate rakas on takonut taas sataa rautaa yhtäaikaa ja eilen kun se alkoi puhumaan mulle venäjää niin repsin nauruun - tottakai jokaisen täytyy venäjänkieltä osata :D . Ei ole tylsää meidän arjessa, eikä naurusta pulaa!


7.6.2013

PieniSuuriSankari

Ei voi muuta kuin ihailla meidän perheen pienintä (vain fyysisen kokonsa puolesta) sen elämänasenteesta..otetaan me ihmisetkin kaikki mallia tämän päivän sankarista Nemosta, joka jaksaa päivästä toiseen ilahtua niistä elämän pienistä asioista. Esimerkiksi vastaleikattu nurmikko saa sen joka kerta onnen kukkuloille ja turkin vihreäksi ;) ! Aamuisin se kantaa rakasta muumileluaan, nokka kurtussa ja pitää sammakolta muistuttavaa ääntä häntä vimmatusti heiluen. Nemo osaa nauttia elämästä ja kaikki mihin se ryhtyy, se ryhtyy 110 %..ja sählää ja säätää. Se on niin rakas ja tärkeä ja tänään se on JO 7-VUOTTA - PALJON ONNEA MINILEMMU!!!



Lahjaksi Nemo pääsi eilen Iitan paikalle agitreeneihin. Voi miten kivaa meillä olikaan! Takaakiertoja treenattiin ja muisteltiin sekä katsoimme myös osaammeko vielä sylkkärin, jaakotuksen ja poispäinkäännöksen. Meni kuin vettä vaan ja keinukin oli hyvin muistissa. Pieni kaahotti kuumassa kelissä kieli pitkällä, silmät kirkkaana. Nostin sen treenien päätteksi syliin ja kuiskasin hyvää syntymäpäivää. 

Samoissa treeneissä oli Hiskin poika Rokka - juma mitkä kepit on pojalla!!! Vitsit Maija te vielä suhaatte kovaa ja korkealle :)

Nismo on treenannut säännöllisen kuuliaisesti :) . Ei ole tarvinnut virettä kaivaa tai nostattaa, on saanut vaan pitää kivaa ja se on toiminut siinä samalla, eikä haukkuminenkaan ole palannut!

Keskiviikkona treenattiin paikallaoloa ja meni enemmän kuin hyvin. Makasi rauhallisena ja pysyi hyvin vaikka kävin piilossakin ja palasin taakse ja viereen ja olin vaan.

Torstaina treenattiin kentän laidalla hihnaseuraamisia ja perusasentoja. Ongelmana oli puuttuvat perusasennot hihnaseuraamisessa, kun vilkaisen istuu ja jos en niin ei istunut?! Eli mä siis oon tuijottanut sitä huomaamattani liikaa..Perusasennot paikallaan pyörittäessä oli suoria ja keskittyi tekemiseen ihan täysiä. Otettiin myös paikallaolo siinä häiriössä. Kävin piilossa ja muutoin olin vaan. Veikkaus että kokonaisaika oli n.viisi minuuttia ja tosi hyvä paikallaolo jälleen!

Tänään sitten tehtiin hyppyä ja luoksetuloa. Hypystä neuvottelin Aten kanssa ja mietin että meillä VOI olla kohta ongelma..se että se varastaa hypylle. Ja sitten mietin että kun se ei kuitenkaan varastanut ja totteli käskyjä eikä ennakoinut niin kannattaako sitä etukäteen panikoida että tuleeko siitä ongelma vai ei? Meni ekalla istumaan esteen taakse, korjaus ja sitten muisti ja oikein muutamalla toistolla. Luoksetulot oli kaikki vauhdikkaita ja loppuasennot suoria! Seurautin myös lyhyen pätkän ja otin siinä muutaman perusasennon, tietoisesti keskittyen siihen etten katso koiraa..ja se istui nopeasti joka ikinen kerta...hmmmm.....Oli kiva taas tehdä sen kanssa :) !

Huomenna rallykokeisiin tosiaan duuniin, hiiput saa lähteä matkaan ja hoffit taasen illalla pidemmälle lenkille kun aurinko on jo laskenut... 



5.6.2013

Kesä on täällä

Jos saisin valita niin valitsisin koko vuodeksi max +15 ja kuivaa - sataa voisi sitten joskus yöllä, sen verran että luonto pärjää. Mun iho ei kaikista rasvoista ja tabuista huolimatta tykkää auringosta yhtään ja jos pääsee pahaksi niin menee sitten todella kivuliaaksi..Niinpä tällä hetkellä lenkilläkin puuskutan pitkähihaisessa..

..silti, onneksi on KESÄ!

Viime viikolla treenattiin paikallaoloa...ihan liian vähän ;) . Eipä ihme että se on niin epävarma liike kun ohjaaja välttelee sen treenaamista. Nismohan ei lähde (koputtaa puuta) , mutta nousee loppuvaiheessa istumaan. Ollaan tätä nyt pähkäilty että merkkaako mun katse tms...ja ollaan päädytty ratkaisuun että katson koirasta ohi.

Ekassa treenissä viime vkolla nousi istumaan, kävin huomauttamassa ja annoin uuden käskyn - pysyi rauhallisena! Tein kaikenlaisia variaatioita treenikerroilla..kävin palkkaamassa, kävin piilossa, olin lhellä, olin kaukana, kehuin, oli passiivinen..ja se makasi rauhallisesti lukuunottamatta tätä yhtä nousua :) !!!

Viime vkolla otettiin myös jääviä ihan sikinsokin seuraamisella ja ilman, testailtiin että korvat on auki käskyille ja mä olin superylpeä pienestä!!!! Kaikki meni oikein ja paljon palkkaa :)

Rakkaan mieheni ansiosta vaihdettiin myös luoksetulokäskyksi "sivu" ..joskus sitä ei vaan osaa ajatella..jos koira tulee luoksetulossa suoraan perusasentoon niin miksi oon huutanu sille "tänne" ja miettiny miksi se jää vinoon?? Suoristui muuten heti käskynvaihdolla ;).

Seuraamista on tehty vähän ihan siksi että se on parhaimmilaan Nismolle ihan PRO liike..ja haluan säilyttää sen kivana, tehokkaana ja sellaisena kun se nyt on jos vire on kohdillaan.

Viikonloppuna Hiskin ja Unnan pentuset eli Dagdahoffin A-sarja oli meillä viettämässä sunnuntaipäivää. Nemo ei ollut paikalla, mutta kaikki muut kyllä. Piha oli täynnä hoffeja omistajineen ja Nismo & Nemo meni siinä porukassa kerrassaan upeasti! Tykkään kovasti Hiskin pentujen luonteista..niissä on virtaa ja energiaa mutta ei pientäkään pullistelua tai agrea..ei sitten yhtään. Kivoja koiria kaikki, mutta sydämeni vei taas Tiitu, harmaa narttu joka oli kuumassakin kelissä valmis kaikenlaiseen toimintaan sata lasissa ja kun ei tehty mitään niin sitten ei tehty mitään.

Nismo näytti hoffeille miten rallytokoa tehdään, tässä Aten ottama kuvatodiste - unohtakaa "viisaalta" näyttävä ohjaaja :





Maija oli tehnyt meille ruokaa ja siinä se päivä sitten hujahti treenaillen ja jutustellen - KIITOS kaikille!!!
Hienosti olette koiranne kasvattaneet :)

Iita ja hiski ovat käyneet uimassa ja Hiski on kyllä niin kamala vesiepto että hakisi lelua sieltä järvestä tuntitolkulla. Iita prinsessa katselee touhua nenä nyrpeänä mutta meni veteen kuitenkin lotramaan useampaankin kertaan, varsinkin kun Ate ja Tuukka olivat siellä myös.

Iltaisin kun lämpötila vähän laskee niin meidän treenikenttä on ollut hoffien jalkapallokenttä - Hiski ja Iita pelaavat palloa ja Wilma juoksee kaikkien perässä pitäen kamalaa meteliä. Muutoin Wilma on voinut aika hyvin ja ollut lenkeillä enenemissä määrin mukana.

Lenkkeily on ollut iltapainoitteista - hyttysmyrkyt vaatteisiin ja tossua toisen eteen! Niitä hyttysiähän meinaan todellakin riittää..

Eilen tokotreenit Nismon ja Nemon kanssa. Nismolla paikallaolo yksin ja Pimun kanssa - Pimun kanssa ei ollut korvat auki "down"-käskylle..joten uusiksi ja toimi..mutta makasi ilman istumista todella rauhaksiin, palkka maahan ilman perusasentoa. Yksin sama homma muutoin, mutta meni heti ekalla maahan.

Nemon "tokotreenit" oli enemmänkin tempputreenit - se kiersi tötteröä, vilkutti, seisoi takajaloilla, meni eteen...oli iloinen oma itsensä :D ! Nauroin sille eilen kun se heitteli taasen itselleen käpyä. Miten iloinen voikaan olla pienestä kävystä. Kaikkien pitäisi oppia iloitsemaan yhtä pienistä asioista kuin Nemo iloitsee!

Eilen hiippuja kuvattiin ja minua haastateltiin paikallislehteen - skannaan sen tänne kun tulee ulos :) . Iitakin pääsi mukaan juttuun.

Koe on jo viikon päästä eli kyhäsin treenisuunnitelman :

KE - paikallaolo. Tarkoitus häiriköidä kohtuullisesti ja vahvistaa rauhallisena oloa.
TO - hihnassa seuraamisia ja perusasentoja häiriössä
PE - luoksetulo, hyppy
(lauantaina on NuPun rallykokeet - hiiput lähtee varmasti mukaan ja olisi kyllä jees ottaa siellä paikallaoloja, itse menen siis töihin, en kokeisiin!)
SU - kylille tekemään kokeenomaiset jäävät, lenkin yhteydessä

...ja sitten vapaata pääosin keskiviikkon asti, jotain pientä ja ennenkaikkea hauskaa :)

Iita piipahti näyttämässä taas sosiaalisuutensa maanantaina Helillä - 3 labbista, 1 beussi, 1 kelpie ja hetkellisesti myös 1 terrieri. Ei mitään ongelmaa ollut, siellä se juoksi muiden joukossa ja kurkkaili välillä että olenhan mä vielä paikalla. Ihana Iita! Nismo ja Nemo sai taas yksityisajan juoksemiseen kun en uskalla laittaa niitä isoon laumaan etteivät liiskaannu. Heli taas oli laittanut pöydän koreaksi! Ja oli kiva siinä istuskella ja höpistä :)

Katin "pieni" Rosmo oli muuten Tallinnassa ROP-pentu vkonloppuna, onnea vielä!

Hyvä mieli, onnellinen olo.