Ralleilu on ollut kyllä vähän sellaista sinnepäin säätöä mikä varmasti taas kostautuu kokeessa...hyvä mä ;) . Nismo on ollut erittäin täpäkkä touhuissaan ja hyvin kuulolla. Vuotamisesta olen sentään ollut tarkkana ja se on vähentynyt ihan hirveästi, jopa osassa treenipätkiä kokonaan ollut poissa. Rakas Nismohan saavuttaa tänä syksynä veteraani-iän 8 vuotta!!! Olen ajatellut että se saa jäädä "eläkkeelle" sitten kun siltä näyttää. Agilityhan sillä on ohelmistossa enää vähän siellä täällä ja lyhyinä treeneinä mutta toko -kokeissa ja ralleilemassa olisi tarkoitus vielä käydä kokeessakin. Pitkilläkään lenkeillä ei ikä vielä näy painavan, mutta iltaisin kun pitäisi viimeisen kerran lähteä pissalle on herra jo omissa oloissaan nukkumassa sikeää unta eikä ulos lähdössä.
Nemonen on ralleillut ja totellut myös ja kappas - sehän seuraakin melkein jo suorassa! Kyllähän 7-vuotiaana sellaisenkin asian voi jo oppia ;) . Nemohan on kotikoirana maailman helpoin pieni eikä sen kanssa ole oikeastaan koskaan mitään haastavia tilanteita tai ongelmia. Se on iloinen siitä asti kun silmänsä avaa ja enrgisyys loppuu vasta iltamyöhään kun se käpertyy muumi suussa omaan petiinsä. Harrastuskoirana se on hyväntuulinen ja hauska, mutta hössöttää ja kaahottaa kaikkea ylimääräistä sekä paineistuu niin voimakkaasti minun jännittämisestä että tavoitteellisuus sen kanssa on jäänyt. Kunhan touhutaan yhdessä :)
Iita se tekee juoksua tai sitten Hiski on seonnut :D ! Ei tiputa, mutta Hiskin mielestä on juoksussa...hmmm.....Iita on jäänyt pois hallitreeneistä varmuuden vuoksi. Lenkeillä se onkin kaahottanut ihan hulluna, kävellen ja kelkkaillen. Vetovyö normilenkeillä on tosi jees juttu ja kävely on todella tehokasta myös hihnan toiselle päälle kun Iitan mielestä esimerkiksi turha pysähtely ja haistelu on aivan turhaa. Olen ylpeä sen suhtautumisesta uusiin asioihin, ihmisiin ja koiriin lenkeillä. Ei tarvitse ottaa edes lyhyelle remmille, riittää että sanoo "ohi" vaikka vastaantuleva rähjäisi ihan hulluna.
Hiski on saanut viettää laatuaikaa myös yksin lenkeillä ja menee vetovyössä oikein mallikkaasti. Ikuinen lapsihan se on ja kesken täyden kävelyvauhdin on hyvä esim heittäytyä ojaan kierimään ja heittelemään lunta?! Tai napata multa hanskan ja kantaa sitä häntä tötteröllä...Agikentällä se on ollut oikein hyvin ohjattavissa eikä Iitan juoksu tai mikä nyt onkaan ole vaikuttanut sen tekemiseen lainkaan. Pujottelun outo epävarmuus oli viimeksi treneeissä kokonaan poissa ja esteiden haku onnistui hyvin hieman hankalemmissakin kohdissa. Kontaktejakin ollaan hiottu - eiköhän taas pian käydä starteissa pinkaisemassa :) . Parin vko päästä onkin jo viimeiset hallitreenit sitten tällä erää.
Ate rakas aloitti sitten haaveilemansa projektin ja mä koin järkytyksen kun tulin toissapäivänä kotiin...meidän piha oli kokenut muodonmuutoksen ja Aten haave oli askeleen lähempänä toteutumista. Tässä kuva :
Eli KYLLÄ - meidän omassa pihassa on pian treenikenttä!!! Ihan huippua :) . Mä tietysti jo haaveilen agiesteistä sinne myös vaikka tottiksellehan se on tarkoitettu alunperin...voihan esteet aina korjata sivuun ;) . Ralleiluun käy myös oikein hyvin! Hiski ja Wilma vahtivat pari pvää tarkkaan että koneet hoitavat homman oikein.
Hiskin poika Rokka starttasi epiksissä viime sunnuntaina toista kertaa. Nollia ei tullut, mutta meno oli oikein kivannäköistä! Hiskimäistä siinä oli niin paljon että hymy tuli huulille väkisinkin, isänsä poika :) .
Huomenna olisi vapaata, ihanaa! Suunniteltiin Katin kanssa piiiiiiitkää Pakkalan lenkkiä :) . Katin ja rottisten koti on niin upea - onnea vielä uuteen kotiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti