Noniin! Eilen polkaistiin meidän pikkuseuran tottis/tokotreenit taas käyntiin. Näillä näkymin siis vakiinnutettiin treenit keskiviikolle klo 18 alkaen.
Suunnitelma Iitan nostetun kurin ja iiiison palkkaamisen kanssa oli eilen ekaa kertaa käytännössä pidemmällä kaavalla. Arjessa on nostettu lenkeillä kuria ja muutoinkin sekä muistettu palkkailla hulluna kun tekee oikein. Olen antanut sen olla "hullu" ja possu kun on sen aika, mutta tiukkis taas vastaavasti kun on tarvinnut. Iita on omalla tavallaan herkkä, mutta kestää myös negatiivisen palautteen kunhan satavarmasti tajuaa mistä ja miksi se tulee. Iitalle negatiivinen palaute tarkoittaa sanoja "hmh, ei noin" , "hmh, ei kelpaa" tai liinan kiristystä/pientä ohjaamista/nyppäystä sitä kautta. Iita on vähän minun kanssa saanut oleskella miten haluaa tietyissä jutuissa (koska se on niin kiltti ja mussukka ;) ) ja nyt se näkyy esim tottiksessa. En ole oikein uskaltanut vaatia, mutta aina voi onneksi ottaa uusia menetelmiä käytäntöön. Niinpä eilinen tottis tehtiin liinassa eikä vapaana kuten aina normisti.
Seuraamisessa oli pysähdyksissä aavistuksen vino, muuten hyväasentoinen ja teki tosi hyvin. Huomautus jos vähänkään sivuseilasi (kerran taisin joutua huomauttamaan) tai jos pudotti kontaktin (olisiko kolmesti pudottanut, nosti heti takaisin). Täyskäännöksiin haettiin nopeutta, muutoin jees. Paikallaanolo oli kyllä melkoista kikkailua koska siellä oli yök hyttysiä! Saatiin korjattua kuitenkin. Kaukkarit on kyllä Iitan ehdoton vahvuus, on tosi paikallaan ja vaihtaa nopeasti. Estehypyn aivomato siitä, että mennään maahan esteen taakse ei oikein auennut mulle vieläkään, niinpä vahvisteltiin sitä, mitä istu-käsky tarkoittaa ja että se voikin tulla missä vaan..Palkkana oli vaihtelevasti frisbee, karvapatukka, namit ja ruokapurkit. Kaikki palkat toimi tosi hyvin ja plussaa siitä ettei yrittänyt varastaa palkoille kertaakaan vaan käytti energian nimenomaan tekemiseen. Ilmaistiin myös jälkikapulaa nurmikolla (yök märkää mennä maahan), pienellä muistutuksella teki hyvin. Terassilla oli taasen superhyvä, samoin iltaruoalla sisällä. Ja hei, palautti frisbeen ihan omatoimisesti joka kerta :D !
Elmo pikkumies oli niin pätevä! Teki Aten kanssa ekaa kertaa seuraamisharjoituksia kentällä, samoin perusasentoja. Oli niin keskittynyt ja tarkkana, ei yhtään haitannut muut koirat tai ihmiset. Miten liikuttava se olikaan kun jäpitti Aten sivulla häntä heiluen. On kyllä superahne koira ja nyt kahdesti on jouduttu "ojentamaan" käytöksestä ruoalla. Ei mitään hälyyttävää, mutta selkeästi puolustus herää ruoalla. Tarkoitushan ei todella ole koiraa saada kestämään mitään käsiärsykettä kupilla tai luun kanssa, vaan oppimaan siihen, että käsi ei vie ruokaa pois vaan joko on neutraali tai sitten lisää sinne herkkuja/vaihtaa herkkuihin. Murista ei saa ihmiselle. Elmo on riiviöitynyt tässä viikon sisällä ihan kiitettävästi :D ! Itseluottamus kasvaa, persoona tulee paremmin esiin..kilttihän se on, mutta herästi dominoi ja sellaisten asioiden kanssa ollaan oltu hereillä heti. Hyvin uskoo Hiskiä ja Nismoa jotka ovat meidän laumassa ne "herkimmin huumorintajunsa menettävät" yksilöt. On tosi hyvin oppinut olemaan hiippisten kanssa muutoinkin ja kun tallustellaan maastossa niin lähtee leikkimään (juoksee vierellä) mutta ei yritä keilata pienten yli tai haasta niitä fyysisesti. Yrittäähän se sitä vielä joskus ja monesti, mutta lähtökohta on hyvä. Elmo on saanut uusia koirakavereitakin ja suhtautunut kaikkiin uusiin paikkoihin/ääniin/asioihin välinpitämättömästi tai innolla tutkien.
Kiitos Ate, Heidi, Maija ja Sami kauden ekoista kimppatreeneistä!
Nismo ja Nemo olivat mun kanssa taas duunissa pari päivää. Ihan mahtavan helppoja kavereita ja lenkit ehtii hyvin tehdä "ruokatunnilla" sekä ennen kotiinlähtöä. Tässä vielä kuva rakkaista työmiehistä :)
Joku perhanan flunssa yrittää väkisin puskea kimppuun..kurkku oli pari pvää niin kipeä, että särkylääkkeillä sai vaan nieltyä. Vois jeesata jos olisi rauhaksiin, mutta ei mulla mukamas ole koskaan sellaiseen aikaa ;) ( = pää ei kestä sellaista!) . Olen kyllä lenkkeillyt kohtuullisen rauhaksiin tällä viikolla...
Ensi viikolla on Elmon sisarusten eka pentutapaaminen! Onpas kiva päästä katsomaan miltä muut näyttää ja onko ne lähellekään yhtä jättejä, vaikka narttuja muut ovatkin..Elmo täyttää huomenna 10 viikkoa ja painaa jo n. 10,5 kg.
Tässä Aten ottama kuva mustasta pirusta:
Ja tässä kaikki hoffit hiekkamontturallin jälkeen:
Viikonloppuna on muuten suuren juhlan aika, koska minilemmu Nemonen täyttää jo 9-vuotta! Vauhti ei ole hidastunut, eikä tarvisekaan - eihän se olisi silloin Nemo ollenkaan :) !
Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....
Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.
Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti