Hiskin kanssa liitelemässä

On ihan muutaman kerran ollut puhetta mun kisajännityksestä..mähän saatan olla ennen kisa/koetilannetta aivan hysteerinen ja jopa oksentaa. Miksi?? Se onkin aina jäänyt mysteeriksi. Hiskin kanssa agilitykisat ovat viime aikoina kerta toisensa jälkeen "kaatuneet" omiin mokiin ja höseltämiseen..miten oma olemus vaikuttaakin koiraan niin hirmuisesti. Treenit ovat menneet jo pitkään aivan loistavasti ja sehän siinä on harmittanuktin, kun en ole osannut siirtää sitä ohjausta treeneistä kisaradoille.

Tämän viikonlopun jälkeen toivo tavoitteestamme eli kolmosiin noususta elää jälleen :) !!!

Eilen Riihimäellä Allan Matssonin radoilla ; 2 x hyppis, 1 x agi. Meillähän hyppisluva on jo, mutta tarkoitus olikin hakea paineetonta ympäristöä minulle kisatilanteeseen ja se toimi! Tai sitten mä vaan luulin, että se auttaa ja siksi se auttoi..noh, anyway, lopputulos oli tarkoituksen mukainen.

Eiliset radat olivat aika haastavia kaikki..Ekalla hyppiksellä haastava keppikulma ja ahdas pyöritys ennen sitä. Pelkäsin että rimat ei pysy, mutta hyvin pysyivät ja kepitkin sujuivat ongelmitta. Hiski tuntui kivalta ohjata ja me vaan mentiin, ihan kuin treeneissä. Tuloksena nolla ja olisiko ollut viides sija. Toinen rata oli agirata ja huomasin taas jännityksen hiipivän kun sitä luvaa niin kauhesti toivoisin..ja tein tyhmiä virheitä. Plussaa kuitenkin siitä, että yhtään ainutta kontaktivirhettä ei tullut! Aiheutin kyllä muuta outoa kuten kiellon putkelta seisomalla itse siinä edessä, typerän rimanpudotuksen kun en kunnolla työntänyt esteelle ja sitten me hyllytettiin kepeillä, joiden kulma oli taasen todella vaikea..Hiski meni toisesta välistä sisään ja kun yritin korjata, se veti uukkarin ja pujotteli väärään suuntaan. Aika pienessä välissä se hoffikin taipuu :) . Viimeinen rata taas leppoisimmissa tunnelmissa ja todella haastava keppikulma siinäkin, samoin neljän hypyn ja muurin yhdistelmä, joiden väliin piti ehtiä sitä, tätä ja tota..selvisimme ilman ongelmia ja erityisen tyytyväinen olen persjättöihin mitkä käänsivät Hiskiä hyvin. Nolla myös viimeiseltä radalta ja toinen sija. Hiski oli myös kisapaikalla mutkaton ja aivan innoissaan siitä, että on tultu tekemään agilitya. Suuret kiitokset Katille ja Miralle päivästä ja onnea vielä tätäkin kautta Nuuskun luvasta :)

Tänään olimme Hiskin kanssa kahdestaan reissussa Porvoossa jossa agirata x 2. Tuomarina meillä oli Anne Viitanen. Paikkana hevosmaneesi. Radat olivat molemmat aikasten kivoja ja Hiski oli jälleen oikein kivanoloinen. Ensimmäisellä radalla vaikeita paikkoja kontaktien edessä mutta selvisimme niistä, kuten myös kontakteista joihin kauniisti pysähdyttiin - jes ! Harmikseni puomin alasmeno oli vain turkasen hidas, haki oikeaa kohtaa kauan ja ehkä mä painostin myös liikaa?? Kurvasimme maaliin puhtaalla radalla, mutta harmiksi yliaikaa niin pirun vähän eli tulos 0,18 ! Sillä toinen sija. Toisella radalla haastava alku ja pelkäsin että valuu mun ohjauksen läpi ja menee puomilla, mutta kääntyikin kappas vaan! Aika ahdasta pyöritystä yhdessä kulmassa, mutta rimat pysyi hyvin..ja TAAS plussaa, kaikki kontaktit pysähtyi! Puomi taas vaan kesti ihan turhan pitkään. Puomin alasmenoa ja lähinnä vauhtia ja varmuutta siihen täytyy treenata paljon. Keinuun olen kyllä tosi tyytyväinen, menee lujaa päähän suoraan. Kurvasimme maaliin ja tuloksena 0,74! Piru kun ne luvat on ihan siinä ja sitten ei kuitenkaan. Ihkaoikeita nollia ei tullut ja tuolla tuloksella ykkössija. Kotiin kannoimme kasan palkintoja ja vielä isomman kasan itsevarmuutta, treeni-intoa ja iloa - Hiski oli todella magee :) !!!

Ette usko miten tyytyväinen olen!!! Treenaamme käännöksiä ja kontaktien alasmenoihin vauhtia ja palaamme kisakentille taas tammikuussa - jihuu :) !!!!

Hiskin kanssa oli kiva mennä ja tuntui taas tiimiltä. Mulla oli hymy herkässä kun huomasin miten paljon Hiski oikeasti tykkää agilitysta. Eilen se oli aivan onnesta mykkyrällä kun näki ensimmäisen esteen ja tänään sama homma heti kun se hoksasi mitä ollaan tultu tekemään. Se on tärkeintä - että molemmat nauttii yhdessä tekemisestä :). Palkitsevinta on onnistua ja katsoa Hiskin nauravaa ilmettä ja heiluvaa puuhkahäntää.

Nismo oli tänään "rengasmiehenä" kun aamulla Aten kanssa vaihdettiin renkaita. Hassu pieni koira touhusi tohkeissaan mukana ja istui auton takaluukussa kun autoa tunkattiin :) . Olemme tehneet edelleen käskytyksiä ja jääviä liikkeitä..välillä tuntuu että on intoa enemmän kuin taitoa, mutta kyllä se siitä ;) . Nismo on viettänyt pääosin rennon letkeää viikonloppua sohvalla köllötellen ja pihalla juoksennellen.

Pikkuruinen Nemo on palannut kotiin! Kyllä sitä oli ikävä vaikka olikin vain yhden yön poissa. Nemolla on niin omat höpötyksensä, että selkeästi päivästä puuttuu iso osa kun se on poissa. Turhaan pelkäsin miten se pärjää sillä hienosti oli mennyt, vaikka vähän oli ujostuttanut itse hierominen alkuun. Ujostus oli mennyt nopeasti ohi ja Hanna oli läpäissyt näytön eli hieno homma :) ! Nemo oli myös tutustunut maatilan eläimiin ja kuulemma aasit olivat olleet sellaisia että Nemon mielestä kannattaa antaa niille ihan omaa tilaa. Kaikenlaista puuhaa sillä oli siellä ollut ja huonekaveri Lottakin oli loppujen lopuksi ihan ok (Hannan ISO x-rotuinen) . Yöunet Nemo oli ottanut Hannan tyynyllä :) ! Nyt meillä kotona nukkuu väsynyt, mutta monta kokemusta rikkaampi minilemmu. Nismollakin oli selkeästi ollut sitä ikävä ja Nemo kurnutti minulle heti kun näki minut. On ne rakkaita.

Wilma menee sterkattavaksi torstaina..mitenköhän sen saa pidettyä rauhaksiin tikkien kanssa??!! Perjantaina saimme lenkkiseuraa Lakusta ja Tuijasta - Wilma käyttäytyi esimerkillisesti ja selkeästi ikä ja aika on tuonut sille edes hitusen järkeä ja korvia. Hieno tyttö.

Isääkin muistin onnitella tänään. Tuukka oli tehnyt Atelle lahjan ja koko perhe syötiin tänään normaalia herkullisempi ja suurempi aamupala :)

Ensi viikko näyttää aika kiireiseltä...huh jo valmiiksi!