Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

14.6.2013

Ei makiaa mahan täydeltä..

...eli toko-kokeesta lyhyesti; noh, tekihän sen kympin luoksetulon ;) .

Kirpaiseva kolmostulos 135,5 p, tuomarina Riitta Räsänen. Karmaiseva kokonaisuus, nolla hypystä?! Tuplakäskyjä yms...

Onneksi ystäväni Heidi ja Turre onnistuivat saaden koulutustunnuksen TK1 - ONNEA vielä :) !!!

Treenattiin paljon ennen koetta(muutamat jäi tännekin merkkaamatta), ehkä varmaan liikaakin ja kenraali meni sitten koetta edeltävänä iltana jo vähän niin ja näin...mä kun olen sellainen pohtija ja analysoin mielelläni niin olen pyöritellyt tätä kokeen epäonnistumista paljon sitten keskiviikon..että mitäs nyt ja mihin se vire mikä löydettiin oikein katosi? Vai oliko vain huono päivä?

...sitten muistin että Nismo on tänä vuonna jo käynyt BH-kokeen hyväksytysti ja saanut ALO 1 -tuloksen. Niihin täytyy olla tyytyväinen, niiden eteen on tehty paljon töitä, niitä täytyy osata muistaa ja arvostaa. Ei saa ahnehtia. Niiden voimalla etiäpäin :)

Ajatus oli mennä kokeisiin taas elokuussa - siihen saakka tehdään lyhyitä, kivoja treenejä, pidetään hauskaa, käydään ehkä liitelemässä yms yms.

Nismon lehtijuttu ilmestyi eilen - olen niin ylpeä pienestä vieläkin...Hyvä kuvanrajaaja on ollut asialla koska mun mielestä ei otettu yhtään kuvaa missä ei pieni linssilude Nemo olisi kurvaillut :) !



Eilen lenkillä taas muistin mitkä asiat koiran kouluttamisessa on sitä parhautta..menimme ohi pihasta jossa raivosi pieni koira, juosten aitaa edestakaisin ja yritti läpikin sieltä. Matkassa mukana oli Iita, Nismo ja Nemo jotka vilkaisivat riehujaa ja tepastelivat rauhallisena ohi antamatta vilkaisun jälkeen minkänälaista painoarvoa kyseiselle koiralle. Se oli siinä, se hetki kun tietää onnistuneensa juuri siinä tärkeimmässä, peruskoulutuksessa.

Illat ovat viilenneet ja minähän olen meinannut ratketa riemusta sen takia sillä bike on taas kehissä!!! Hiskin kanssa ajauduimme vaaratilanteeseen kun kohtasimme supikoiran mutkassa..Onneksi Hiski totteli (eikä minulla ollut mukana riistaviettistä Iitaa!) , mutta harmillisesti supikoira osoittautui niin rohkeaksi ja vihaiseksi, että päätimme tehdä u-käännöksen häätämisyritysten jälkeen. Sellaisesta supikoriasta lähtee aivan karmea ääni!

Eilen jäi Iitan agiryhmä kesätauolle. Iita teki eilen kauden parhaat treeninsä! Sen puomin alasmeno on vaan niin mahtava ja pikkuhiljaa on sitä ohjattavuuttakin saatu harjoiteltua jo muutamien esteiden ratapätkillä. Rengas oli uusi ja kiva juttu, samoin pussi..sitten se minun treenaaminen..voi miten erilainen Iita onkaan kuin Hiski, tai Nismo, tai Nemo!

Ate on ajellut jälkeä ja tehnyt ilmaisuja - Iitan kanssa näyttää aika hyvältä tämä!
(voi kunpa pääsisimme suunnitelman mukaan isoihin maastoihin huomenna!)

Koirat ovat saaneet kimppalenkkien lisäksi myös jokainen lenkkiaikaa ihan yksinään. Kiva joskus niinkin ja vaikka osaavat käyttäytyä pääosin jokainen niin silti tietyissä asioissa huomaa hyvin sanonnan "joukossa tyhmyys tiivistyy" :) ...tai ehkä "joukossa säätäminen nousee" parempi versio.

Mitäs treenisuunnitelmia?? Noh, ollaan, tehään ja suunnitellaan sitten vaikka hetken lomailun jälkeen - eikös se ole hyvä suunnitelma :) ??

TSEMPPIÄ kaikille tutuille viikonlopulle agi SM-kisoihin! Hieman kirpaisee kun ei olla Hiskin kanssa joukoissa mukana, mutta erityisesti Mia ja Jermu - ONNEA startteihin!

Ate rakas on takonut taas sataa rautaa yhtäaikaa ja eilen kun se alkoi puhumaan mulle venäjää niin repsin nauruun - tottakai jokaisen täytyy venäjänkieltä osata :D . Ei ole tylsää meidän arjessa, eikä naurusta pulaa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti