Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

3.7.2014

Alkuviikon jäljet

Maanantaina Iitan kanssa tosiaan pellolla, ehkä 10 cm mittainen ruoho. Mun jälki oli about 300 m pitkä suora, 3 keppiä ja harvakseltaan ruokaa. Vanhentui reilun tunnin. Iita on nyt osoittanut että jäljellä voi syödäkin joten rauhallisuutta ja tarkkuutta on kaivettu ruualla. Ilmaisu kärsii jonkin verran kun ruokaa on vaikka jätän selkeästi tyhjää ennen ja jälkeen kepin. Hirveä into on jäljelle, kun näkee liinan alkaa tepastelu ja vinkuminen autossa.

Jana - oikein hyvä! Puski hyvin jäljelle täydellä liinalla ja nosti hyvin.

1. keppi - huolimaton ilmaisu, mutta ilmaisu kuitenkin. Pysähdyin palkkaamaan ja vielä vahvistelin miten hieno homma onkaan että keppi löytyi.

2. keppi - hyvä ilmaisu, nappasi suuhun ja sama homma palkkauksessa

3. keppi - hyvä ilmaisu tässäkin, meni maahan keppi suussa. Mä en niin raadollinen ole ollut tyylistä, ilmaisee miten ilmaisee, kunhan ilmaisee. Voipi olla että jonain päivänä revin hiuksia päästäni kun en päättänyt mikä on hyvä tapa ja olen hyväksynyt monenlaista :D

Iita nosti kerran päänsä jäljeltä, kielsin ja annoin uuden käskyn "jälki". Muutoin ja keppejä lukuunottamatta tulin ihan hiljaa perässä (= roikuin liinassa ajoittain kun niin kova vauhti).

Jäljen jälkeen vielä pelkkää keppitreeniä. Neljä nostoa, kaikki otti suuhun ja oli aivan tohkeissaan.

Nismo ja Nemo tekivät namiruutua samaisella pellolla. Nemo jonka mielestä parasta on ruoka ja juokseminen ei ensin hoksannut että ruohikkoon on piilotettu syötävää vaan juoksi pitkin peltoa kuin mielen köyhä. Nismon mutustellessa tyytyväisenä ruudun sisäpuolella syttyi jossain vaiheessa Nemonkin lamppu ja alkoi systemaattinen haravointi ja nuuskutus :D.

Maanantaina kävin iltasella vielä juoksemassa Iitan kanssa lenkin - hiphei, polvi kesti!

Tiistaina oltiin Taijan pellolla, juuri edellisenä päivänä kaadettu apilapelto. Jälki reilut 200 m, 3 keppiä ja kulma oikealle. Ruokaa siellä täällä harvakseltaan. Iita nosti jäljen ojan yli todella pätevästi! Itse jäljellä risteili jonkin verran jäljen päällä, mutta aktiivisesti teki taasen töitä eikä päätä nostellut.

1. keppi - taasen huolimaton ilmaisu, täytyisi varmaan ennen jäljelle lähtöä muistuttaa mitä siellä tehdään ja nostella keppiä autolla??

2. keppi - tosi hyvä, nappasi suuhun heti!

3. keppi - samoin tämä oikein jees ja vietettiin aikaa palkkauksen kanssa pitkään.

Kulma - tästä olen ylpeä! Oikea ei ole Iitalle niin vahva kuin vasen ja kun menee niin vauhdilla ja nimenomaan keppiä etsien, saattaa oikoa. Ajoi kulman todella tarkkaan, ei yhtään yli eikä säheltäen.

Reippailtiin lenkkeillen Nemon ja Iitan kanssa jälkipellolta kotiin :).

Nismo pääsi myös mukaan ja kävi lenkkeilemässä sillä aikaa kun jälki vanheni.

KIITOS taasen Ate, Heidi, Kati ja Taija - kiva harrastaa kimpassa :) !


Kepeissä on nyt se hyvä, että täytyy vaan luottaa siihen että Iita ilmaisee ja jos ei niin sitten vahvistellaan erikseen. Mulla kun ei ole aavistustakaan missä kepit sijaitsevat niin en anna edes huomaamatta koiralle merkkiä ilmaisusta.

Eilen tuli niin kiire kotihommien kanssa ettei ehditty jäljelle. Päätin sitten antaa Iitalle myös tottiksesta vapaan. Käytiin Hiskin ja Iitan kanssa pellolla ja metsässä lenkillä. Mä taas kattelin Iitan menoa ryteikössä ja ihmettelin miten se onkin säilynyt ehjänä..aivan sata lasissa kaikenlaisessa maastossa missä ei ite pysty edes kävellä. Eikä Hiskikään mene sinne..ja Iita juoksee vaan, se on sen mielestä niin parasta.


Tänään tottista! Eteenmenoa, paikallaoloa, leikkimistä ja ampumista :) .

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti