Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

17.6.2010

Liikkeelle MARS!

Tokoa Nismon kanssa. Samalla kuunteluoppilaana Aten AVO kurssilla. Oppimista myös pk treeneistä. Hauskaa kun on niin hirmuisen erilaisia koiria...toisilla moottoria on liiaksikin, toiset paineistuu herkästi, kolmannet toimivat päivästä riippuen. Kaunista yhteistyötä kaikilla, nauru oli herkässä :). Atellakin oli, se kun jaksaa aina kuuluttaa tiimin puolesta. Nemon rooli oli olla aidan toisella puolella paikallaanmakuun häiriönä, kukaan ei noussut vaikka pieni lemmukuvioinen kirppu juoksi kävyn perässä. Upeaa!

Liikkeellelähdöt oli Nismon ja mun aiheena. Nismollahan ei tässä asiassa ole ongelmaa, vaan ohjaajalla eli minulla. Sanon "seuraa" siinä vaiheessa kun olen jo ottanut ensimmäisen asekeleen. Koirahan jää väkisinkin hölmistyneenä paikalleen ja tulee myöhässä..Nismon ja mun askelmitan ero on vielä niin pirun suuri, että näyttää kuin se laahustaisi liikkeellelähdössä vaikka kuinka kaukana. Tarkuutta siis ohjaajalta ja johan sujui mallikkaasti. Turhaan lämpenikin liikaa ja huusi tehdessään..mrr..vähenemään päin onneksi tuo "yli"meneminen ja turhauma, kiihkeys on onneksi silti säilynyt. Aikamoista tirehtöörimarssia me vedettiin, kaunis Nismo :). Luoksetuloja, näppärästi jäi eteen ISTUMAAN, jee! Täyskäännökset vasemmalle, paremmin koko ajan..kiva huomata, että edistyy pikku jutuissa, niin tietää tehneensä oikein. Maahanmenoja erikseen, näppärästi jo vähän kauempaakin. Palkkana seuraamisesta kissanruokaa eteenpäin heitettynä, toimii Nismolle loistavasti, se kun ei tule eteen poikittamaan ;).

Tänään Nemo saa työpäivän harjoitella yksinoloa. Ilman minua ja Nismoa se kun on vähän hankalaa. Ei millään haluisi jäädä. Otin Nismon kainaloon ja Aten kyydillä bussille. Hyvin huomaa, että mun duuni + se, että nuo on ollu melkein joka paikassa mun mukana, vaikuttaa siihen miten ei kannata hätkähtää vähästä. Ihan täysi bussi ja kauhea meteli niin Nismo tyytyi menemään kerälle mun syliin ja oli siinä koko matkan edes vilkaisematta muihin. Sama liikenteessä.. ihmisiä,autoja,busseja,rekkoja,fillareita.. kauhea sesonki ja Nismo se vaan mennä porhalsi joukossa pätkääkään aristelematta mitään.

Iltasella pentukoulussa on valmistautuminen ensi viikon loppukokeeseen. Sitten alkaakin jo kesätauko kaikista koulutukista. Elokuussa taas jatketaan :). On aikaa keskittyä enemmän taas omiin koiriin, kotiin ja siihen tärkeimpään; Ateen ja poikiin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti