Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

15.12.2010

Me ollaan vaan ja hengaillaan :)

Tottistelua ja temppuilua kotona sekä lenkkeilyä ja lumipainia - siitä meijän koirien arki tällä hetkellä koostuu :). Eikä ne valita, saavat liikkua ja puuhastella, mikäs sen mukavempaa.

Me epäillään Aten kanssa vahvasti että Wilmasta tulee pian joku "muskelinainen" sillä ne todistettavasti painii reippaasti yli puolet ajasta ollessaan tarhassa. Mylläävät lumessa sellaista hirmuista vääntöä. Jos siinä ei lihakset kasva niin sitten ei missään :D . Hoffit ovat työpäivisin tarhailemassa (juu, siellä on koppi ja hoffilla on turkki!) ja se tekee niille pirun hyvää. Oikein kovilla pakkasilla ei olla raaskittu jättää, mutta iloksemme olemme myös huomanneet että WilmuriKulmuri jää aktiivisesta ja ihmisläheisestä luonteestaan riippumatta kiltisti sisällekin eikä mitään vahinkoa/tuhoa ole sattunut! Koputetaan puuta..

Uskon visusti siihen, että koira (jos sillä on karvaa yhtään) tottuu keleihin ja jos sitä turhaan puetaan, ei se kasvata turkkia tai kylmyyttä estävää rasvaa tarpeeksi. Uskon myös todistaneeni tämän Nismolla ja Nemolla, jotka kyllä ovat pitkäkarvaisia. Paljon on chihuja jotka ovat takki päällä jo syksyllä kun on "enää" +5 astetta. Eipä ihme että talvella palelee. Nemolla jäätyy kyllä etutassut jos on enemmän kuin -10 pakkasta. Olenkin lenkeillä käyttänyt sillä etujaloissa töppösiä, mutta mitään takkeja niille en ole laittanut. Eilen ja toissapäivänäkin ne viipottivat ihan ilman vilun häivääkään ja hangessa kahlaten, ei niillä näyttänyt olevan ollenkaan kylmä, ainoastaan pirun hauskaa. Pukeminen mikä liittyy koiran lihaksistoon ja lämmittelyyn/jäähdyttelyyn - siihen en ota kantaa.

Olen epätoivoisesti yrittänyt opettaa Nismolle perusasennosta seisomaan nousemista. Käsimerkillä se jo sen osaa, mutta ei se ole itse käskyä vielä oppinut. Saati sitä että mun pitäisi vielä kiertää sen ympäri ja sen pitäisi vaan töröttää paikallaan. Se peffa vaan meinaa mennä maahan...piru sentään..ehkä otan projektiksi ja teen toistoja vaan hemmetisti joka päivä. Muutoin sen "palveluhalukkuus" alkaa kyllä olemaan kohdillaan. Se pysyy hemmetin hyvin hanskassa ja pienillä katseilla/jutuilla työskentelee hyvin arjessa. Sillä on into tehdä ja halu tarjota oikeaa käytöstä. Lisäksi musta tuntuu että me ymmärrämme toisiamme. Se on upeaa.

Nemo on hassukka. Se voisi kantaa lelua koko päivän ja hakea sitä myös koko päivän jos sitä sille viitsisi viskellä. Oon entistä enemmän miettinyt sitä, miten hyvä koira se olisi kaverikoiratoimintaan. Pelottaa vaan ilmoittautua kun sitten tuntuu että olen velvoitettu menemään aina kun tarvitsee, enkä voi sitoutua kuitenkaan hommaan kun on noita harrastuksia jo muutenkin ihan tarpeeksi. Silloin tällöin olisi kuitenkin hauska käydä Nemon kanssa "kyläilemässä" ja se myös lisäisi positiivista kuvaa chihuista. Nemo olisi siihen ihan ykköstyyppi!!! Nään jo mielessäni kun se köllöttelee jonkun sylissä jalat kohti taivasta tai hurmaa ihmisiä kantaen suloisena lempileluaan häntää heilutellen ja "jutellen". Hmm...

Wilma muuten osaa jo aikasten hyvin seisomisen, ihan käskynä! On se kyllä malttamaton..eilen laitoin sille ruoan valmiiksi ja nappasin sen perusasentoon. Se alkoi laulaa?! Tuijotti mua ja ulvoi :D. Vapautin sen ja se syöksyi heti tuijottamaan ruokakippoa..kai se yritti hypnotisoida sitä alas tiskipöydältä :D . Ei meinannut millään malttaa tulla töitä tekemään. Periksi ei annettu ja äänensävykin tiukkeni - toimii! Tehtiin perusasentoja ja liikkeellelähtöjä seuraamiseen. Kontaktin hakua ylös, ei käteen. Kun se malttaa, se hokaa homman TODELLA äkkiä. Joskus tuntuu että se menee vaan tuurilla oikein, mutta sitten se tekee sen seuraavanakin päivänä uudestaan?! Tänään me menemme taas yhteislenkillä Katin ja Pimun kanssa :) ! Nyt kun tunnemme jo hieman Wilmuria, tässä sen erikoisia tapoja :
1. innostuessaan vinkuu kuin pistetty sika
2. tullessaan tervehtimään se hyppää syliin ja pomppii takajaloilla tasajalkaa
3. kun sille juttelee, se tulee luokse ja nuolaisee sukkaa?!
4. mennessään maate se rojahtaa niin että lattia tutisee :D
5. hienon naisen elkeet - kuorsaa unissaan
6. ei tunnista koiraporttia...jos sen laittaa kiinni niin Wilma tulee vaan pokkana ali
7. tottista tehdessä tarjoaa ensin varmuuden vuoksi kaikkea yhtäaikaa ja saa pulttijuoksukohtauksen jos sillä ei saa palkkaa
8. kaikki hädät tehdään "lennossa" koska ei EHDI pysähtyä etsimään sopivaa paikkaa vaan kyykkää suoraan juoksusta
9. leikkityyli - joko vaaniminen täydellisessä "bortsuasennossa" tai hemmetinmoinen karjumisen, murinan ja haukkumisen risteytys
10. "dementia" - yhtäkkiä kesken unien se tulee luo, vinkuu ja häntä heiluu niin että koira meinaa lähteä lentoon..ihan kuin se olisi unohtanut että me ollaankin kotona :D

Hiskin kanssa juteltiin (heh)..ja sovittiin että mennään kisoihin Hyvinkäälle ja Lietoon tammikuussa. Niistä tulee yhteensä 5 starttia joista yksi on hyppis ja loput neljä agiratoja. Aika hyvällä fiiliksellä kyllä lähdetään, Wilman tulo on parantanut sen korvia mua kohtaan aika paljonkin ja se nauttii enemmän yhdessä tekemisestä. Tottakai, kun on tullut uusi sellainen joka myös vaatii huomiota ja aikaa.

Paketoitiin lahjoja maanantaina - Ate rakas...on se vaan "mestari" paketoinnissa! Meinasi kuset mennä housuun kun nauroin niin paljon :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti