Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

28.6.2012

Sataa, sataa, ropisee..

...ja ainoat "hullut" jotka ulkoilevat säässä kuin säässä ovat koiraihmiset. Luovat toisiinsa niitä ymmärtäviä hymyjä ja katseita kun kohtaavat lenkkipoluilla koirien ja vaatteiden ollessa läpimarkiä sadekamoista huolimatta :D .

Parina viime päivänä on tuntunut siltä että taivas on suorastaan v***uillut mulle..koko työpäivän ajan paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta ja kun olen lähdössä kotiin niin vettä alkaa sataa ja sitä tuleekin oikein urakalla! Noh, luonto tarvitsee vettä ja onhan meillä niitä hyviä kelejä ollutkin jo kohtuu pitkään.

Eilen sateiset treenit SuHaKon porukan kanssa Taijan ja Jussin tiluksilla. Meitä oli kasassa melkein koko aktiivinen treeniporukka ja joukkoon mahtuikin 8 hoffia, 2 terrieriä, 1 rottweiler, 2 chihua ja yksi x-rotuinenkin siellä vilahti :) . Meiltä oli mukana koko lauma, myös Wilma!

Minä en ole mikään toko-ohjaaja, mutta pidin Katille ja Pimulle treenit hauskalla idealla : tottista juosten! Kaikki tehtiin siis nopeassa tempossa ja vauhdissa palkattiin - koiran vire pysyi korkealla ja mielenkiinto huipussaa, tarkkuuttakin oli :) . Ja Katikin vaikutti tyytyväiseltä!

Nemonen harjoitteli rallytokoa...jalkojen välistä puolenvaihto oli siltä unohtunut ja se sitkeästi yritti puskea väärältä puolelta ja tehdä kaikenmaailman muut variaatiot kunnes muisti pienellä avulla että mikäs se homma olikaan. Nemon ehdottomasti paras puoli on se että se keskittyy 100% minuun ja palkkaan eikä sitä tuon taivaallista kiinnosta ihmiset, koirat, hajut tai mikään muukaan häiriö silloin kun tehdään yhessä. Sen kanssa on helppo mennä ihan mihin vaan. Huono puoli onkin sitten se säheltäminen..normisti se jaksaa aina huvittaa ja naurattaa (ja tästähän koira oppii että se on ärsyttävä tapa kun sille nauraa eikä korjaa - hyvä mä!) , mutta uutta asiaa opettaessa menee välillä vähän hermokin koska Nemo tarjoaa palkan toivossa KAIKEN mitä se osaa ja tekee sen n. nanosekunnissa...Taas toisaalta sille voi helposti opettaa kaikkea "turhaa"..Nemohan taitaa todella hyödyllisiä juttuja kuten mennä käskystä laatikkoon piiloon tai kiertää maitopurkkia tai vastaavaa "tolppaa" lattialla niin monta kierrosta putkeen kunnes keskeyttää, tai vilkuttaa..tai seistä kahdella jalalla..noh, pääasia että toinen niin kovasti tykkää :D . Treenattiin eilen myös edessäistumisia ja peruutuksia - molemmat meni ihan jees.

Herra Pim eli Nismo kaikessa arvokkuudessaan katsoi mua halveksuen - meinaatko TODELLA laittaa pakallaoloon sateeseen?! Nousi istumaan, palautin, nousi uudelleen, palautin ja sitten pysyi. En viitsinyt kauaa sitä "kiusata" ja kunnon palkka pysymisestä. Muuten jätimmekin sitten maahanmenot kokonaan pois treeneistä ja teimme kaikkea muuta. Ate ohjasi meitä ja poisti taas mun pakkoliikkeitä ja ihmeellisiä jalkaongelmia - mikä perkele siinä on ettei ihminen osaa kävellä normaalisti ja suoraan?! Nismo seurasi upeasti! Kontakti oli katkeamaton ja tuttu tirehtöörimarssi sai minut onnelliseksi. Täyskäännökseen tehty askelmuutos toimi erinomaisesti ja se tärkein - Nismo oli hiljaa! Seiso -käskyä tehostettiin ja siinä pysymistä tehostettiin ja luoksetulo - kympin luoksetulo! Jäi hyvin, lähti täysiä ja kirjaimellisesti heitti itsensä perusasentoon :) . Kiitos rakas ohjaamisesta!

Alunperin mulla oli tarkoitus talloa Wilmalle jälki mutta ruoho oli niin pitkää että tehtiinkin rallytokoa pienen muovikipon kera. Wilmahan on äärimmäisen ehdollistettu ruokakuppiin jo ennen meille tuloa joten purkkipalkka on näin ollen sille se paras herättäjä ja palkka. Perusasentoja, todella hyvä! "Seuraa" käskyä ilman että liikuttiin, mutta pidettiin kontaktia ja vapautus kupille - todella hyvä tämäkin! Pyörimisiä oikeaan ja vasempaan, vasen aivan kamala kun ei taivu ja oikea hyvä. Liikkeestä seiso ja kiertelin koiraa ympäri, pääosin pysyi todella hyvin. Sitten leikkimistä ja hölmöilyä. Välillä tuntuu hassulta ja eätodelliselta että se oikeasti on kipeä..ja sitten se taas iskee..alkuviikosta sai särkylääkkeen ja nyt ollut taas ihan ok. Karva vaan on kamala - siis se kaikki mitä siitä on jäljellä.

Kivat treenit ja aikaakin meni äkkiseltään 4 tuntia!

Tänään täytyy keskittyä metsälenkkeilyyn ja kodin siivoamiseen. Polvi on muuten suht ok, mutta ei sillä kyykkyyn tarvii mennä, tai se alkaa särkeä..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti