Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

8.4.2014

Viime viikon onnistumiset ja sinnepäin :D

Iitan osalta suunnitelma oli:

...ja tällä vkolla ohjelmassa:

1. Leikkiminen ja siitä seuraaminen + palkkautuminen
2. Odottaminen ja siitä palkkautuminen
3. Lyhyet jäljet kepeillä

Sitten taas ihmetellään mitä tuli tehtyä :).


Ja toteutuma:

1. Lyhyitä pätkiä ulkona ja sisällä - haettiin vähän yllättävää ajankohtaa/asianyhteyttä koska Iita selkeästi kaavoittuu nopeasti asioihin hyvässä ja pahassa - jos oppii väärin on hankala korjata ja toisaalta oppii uutta nopeasti. Ihan ok, ei kuitenkaan sitä viretilaa mitä kaipaisin, suunta kuitenkin ylöspäin!

2. Lelulla ja ruokakupilla. Lelulla saan siitä haukun irti - WAU! (ja lisäksi röyhkeyden koska se nappasi lahkeeseen kun kävi niin kierroksilla) . Ruokakuppi on kiva jos se on ylhäällä mulla mutta jos maassa niin ei toimi odotusarvona. Ylösnostettuna nousee mukavasti.

3. Ate rakas on avustanut meitä tässä tallomalla ja rauhoittuminen ennen jäljelle lähtöä on se juttu mihin täytyy ehdottomasti keskittyä. Nostaa jäljen superhyvin vaikka puksuttaisi millaista vauhtia, mutta sitten ilmaisu kärsii. Reagoi keppiin heiluttamalla häntää ja hammastelee nopeasti, sitten onkin jo kiire eteenpäin. Kestää kyllä palauttamisen kepin päälle ja sitten ilmaisee. Lisää toistoja eikä saa päästää läpi.

Lisäksi on hirmuisesti heitelty tavaroita mitä täytyy palauttaa. Viikossa on päästy jo siihen ettei enää tapporavista eikä tee ylimääräistä kierrosta vaan hakee ja palauttaa nopeasti sekä suoraan. Tässä käytin naksua apuna.

Tämä viikko on valitettavasti 7 päivää töitä, joten vapaa-aika menee perheen ja lenkkien parissa, eipä sitä kauheasti muuta ehdi.

Tarkoitus kuitenkin olisi:

1. Keppi-ilmaisu
2. Eteenmenon alkeet


Keppi-ilmaisua mietin että pitäisikö olla ankara ja antaa ilmaista vaan yhdellä tavalla vai joustaa ja antaa ilmaista miten ilmaisee kunhan ilmaisee? Iita joko syöksyy maahan tai ottaa kepin suuhun ja tuo minulle. Onko mennyt sekaisin vähän nyt noutoharjoitusten myötä??

Hiski on osoittanut taasen että on kaikkea muuta kuin osa-aikaeläkkeellä tai vanha. Olen treenaillut sen kanssa pikkujuttuja ja vanha herra on ollut aivan pöhkönä onnesta. Korvat hörössä palkan kerjuulla ja lelupalkasta taistelee niin että hyvä kun ei pyyhi minua pitkin kenttää. Tuo oma kenttä pihassa on kyllä kätevä, on se Ate niin mahottoman viisas :).

Koirien kanssa tehtiin viime viikolla lenkkikilsojen ennätys viikkotasolla - hieman yli 70 km / viikko. Aika jees! Ja miten ihania reittejä, yksi lemppareista ehdottomasti 10 km kierros Pusulan metsissä ihan Heidin kodin vieressä :) .

Nismo ja Nemo osallistuivat lauantaina chihujen koulutuspäivään. Lähdettiin aamulla matkaan Akaan suuntaan ja siellä oli kivankokoinen halli sekä saman rodun harrastajia. Kiitos kaikille ihan hirmuisesti päivästä, oli oikein mukavaa ja otetaanhan uusiksi :) ! Chihuja varmaan parisenkymmentä, kaikki vapaana kun treenattiin ja ennenkaikkea omistajansa hallinnassa ilman mitään ongelmia. Olen tavattoman ylpeä! Tuli sitä kokeiltua koiratanssiakin Nemon kanssa ja vaikka omistaja olikin pihalla kuin lumiukko niin Nemolla näytti olevan hirmuisen hauskaa. Lisäksi opeteltiin uusia temppuja, tehtiin tokoa ihan koemaisena ja liiketreeninä sekä rallytokoa radan muodossa. Nismo haukkui tokossa ekat seuraamiset, muutoin oli varsin pätevä. Erityisesti paikallaoloon olen tyytyväinen. Meni heti, makasi rauhallisena ja ekalla ylös. Eikä muuten kukaan noussut :) . Rallytokossa Nismo pysyi vaiti vaikka oli puolenvaihtoja ja pyörityksiä missä viimeistään se ääntely alkaa.

...kevyesti muuten nauratti pitkän treenipäivän jälkeen kun tulemme kotiin niin Nismo painui nukkumaan, mutta Nemo haki lelun sen näköisenä että mitäs sitten??

Aada muistuttaa jo tynnyriä eikä enää sotanorsua. Pari päivää on iltaisin alkanut läähättämään, mutta muutoin ollut ihan normi ja lämmötkin normit (Aten mukaan, mä en tajua näistä mitään :D ) . Kuitenkin h-hetki lähestyy ja voi että miten jännittävää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti