Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

9.4.2010

Koirien vapaapäivä?!

Pitäisiköhän huomenna antaa koirille vapaapäivä?

Mä juuri aamulla mietin (työmatkan ainoa hyvä puoli on se että ehtii pohtia kaikenlaista) , että mehän ollaan Aten kanssa oltu pirun tehokkaita koirien kanssa koko viikko! Ollaan siis treenattu joka päivä eikä se putki tänäänkään katkea kun vuorossa on agitreenit koko poppoolla :). Nismo nyt saa vähän enempi levätä, sillä on tänään vaan käytöskoulu vieraiden koirien kanssa. Olisikohan siis syytä huomenna antaa niille ihan koirien vapaapäivä? Käydä pitkä lenkki aamusta ja sitten vaan antaa olla? Sunnuntaikin menee kisojen merkeissä koko koiraporukalla, otan Nemonkin koska suoritusten välissä on sen verran aikaa, että ehdin hyvin käydä vaikka kahdenkin tunnin lenkin...huoh.

Eilen kentällä Ate rakensi taas rallytokoradan ja mä porskuttelin sen läpi Nismolla kolmeen kertaan, Hiskillä kahteen kertaan. Huomasin taas, että Nismo paranee mitä enemmän se tekee (päinvastoin kuin Nemo) ja kolmas rata oli yhtä liikettä lukuunottamatta aika kiva suoritus :). Perusasennot olivat suoria ja nopeita! Maahanmeno tuotti taas vaikeuksia, mutta siellä pysyminen taas ei..hmm..Hiskin kanssa me sitten vedettiin ihan vähän vaan överiksi. Sen liikkeellelähdöt olivat taas kenguruloikkia ja mun korvalehtikin joutui pompun uhriksi..perseestä puhumattakaan, vasen pakara oli taas koetuksella. Toinen kerta kun mentiin niin se alkoi jo näyttää hyvältä. Innokas tollo :).

Nemo teki taas hyppyjä naksulla..tokohyppy käyttöön ja harmikseni Ate huomasi sen ottavan tukea osassa hypyistä siitä laudan päältä :(..en mä ollut sellaista huomannut lainkaan. Onneksi se oli satunnaista ja oudosti vaan toisesta suunnasta?! Sattumaa? Naksun kanssa hyppyyttäminen on kyllä muuttanut sen käyttäytymistä hyppimistä kohtaan. Se haluaa mennä ja hypätä, irtoaa sinne, korvat ja häntä on oikein innokkaasti pystyssä ja asenne on täysin eri. Katsotaan miten käy tänään agitreeneissä. Ajattelin sielläkin naksulla vahvistella. Ehkä molemmat meistä on pitänyt koko hyppäämistä liian vakavana? Nemo on paineistunut, mä hermostunut ja soppa on ollut valmis? Noh, aika taas näyttää ja kun jokin keino/teoria menee pieleen niin taas tulee uusia..

Ate sanoi viettävänsä illalla miesten laatuaikaa Stenforsin kanssa kun me ollaan muut treeneissä. Se ei varmaan oikein ajatellut asiaa loppuun asti :D . Stenusta on meinaan kuoriutunut melkoinen riiviö. Pinna sen kanssa on ollut ihan pikkuisen koetuksella!

Rutun kuulumiset ovat olleet todella positiivisia. Olen enemmän kuin tyytyväinen valintaani :).

Huomenna meijän siskoksista nuorin, Bea, täyttää jo 18 ! Alkaakohan tässä itse tulla vanhaksi? Mä muistan meinaan muutama vuosi sitten kun sanoin Bealle, että mehän lähdetään sitten yhdessä vähän radalle kun täytät ja se tokaisi, että kuule Hanna, silloin kun mä oon 18, niin sä oot jo niin vanha ettei sun kanssa enää voi mihinkään lähteä ;).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti