Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

20.3.2011

Kirkkonummen kisat

En voi lakata iloitsemasta auringonpaisteesta, lintujen laulusta, raikkaasta säästä....kaikki tuntuu niin hyvältä! Lisäksi lauantai ja sunnuntai aamuna herätessäni olo oli levännyt, se on loistava tunne!

Tänään me lähdettiin Hiskin ja Katin kanssa kohti Kirkkonummea. Olin ilmoittanut kolmelle radalle ja kahdella ekalla tuomarina Esa Muotka ja kolmannella Seppo Savikko. Hyppis oli tavallaan turha, mutta hyvää treeniä joten en jättänyt sitä pois. Tuloksilla ei tänään juhlittu mutta fiiliksellä ja yksittäisillä jutuilla kyllä :) !! Hauskaa oli ja isot kiitokset jälleen Katille!!!

Eka agirata meni meidän osalta täysin hoffihuumorin ja epämääräisen ohjauksen piikkiin. Alku oli pirun hankalaa, ahdasta hallintaa ja kieputusta unohtamatta kivoja ansaesteitä joka puolella. Putki ja puomi vierekkäin, valahti tokalta hypyltä liian kauas, tuli rumasti ohjaukseen ja sitten karkasikin putkeen kun piti mennä puomille. Mulla meni pasmat ihan sekaisin ja räpellettiin sen jälkeen jotain ihan muuta kuin agilitya :D ! Hiski varmaan tuumasi mun kämmäilystä, että parempi mennä mihin itse haluaa ja nappasi A-esteen..positiivista siinä oli se että se otti hemmetin nätin pysäytyskontaktin ja jäi häntä heiluen odottamaan lupaa poistua siitä. Tuomariakin nauratti kun sanoin Hiskille hymyssä suin että "olet sä kyllä sellainen paviaani"..sitten oikoreittiä maaliin. Hoffihuumoria siis ja huonoa ohjausta multa. Ei pystynyt kasaamaan ajatuksia virheiden jälkeen, höh.

Toka agirata ja se nolla oli niin millistä kiinni! Voi itkun itku...me tehtiin oikeasti agilitya ja hienoja yksittäisiä kohtia taaksetyrkkäisyjen, saksalaisten ja takaaleikkausten merkeissä. Kontaktit oli oikeasti kontaktit ja kepeille meno itsenäinen ja mun mittapuun mukaan kauniskin! Ei mitään ylimääräisiä kaarroksia tai valahtamisia. Sitten kovasta vauhdista piti kääntää 90 astetta keinulle. Juoksin ja LUULIN ehtiväni valssaamaan mutta enpä ehtinytkään vaan omalla liikkeelläni ajoin Hiskin ohi keinun ja hypylle. Piru. Sieltä sitten loppukin nollana maaliin vaikka putki oli jälleen puomin alla ja puomin jälkeen oli vaikea hyppykulma. Hieno rata meiltä, tykkäsin!!!

Sepon hyppis oli hauska. Siinä oli paljon meijän vahvuuksia ja sellaista ohjausta mitä Hiskin kanssa tykkään tehdä. Katsoin vaan jo rataantutustumisessa että kepit on todella lähellä niitä edeltävää hyppyä ja olihan ne. En osannut sitä hidastaa tarpeeksi ja meni tokasta välistä sisään..tokalla yrityksellä oikein ja sitten tönäisin ohi putken?! Loppusuoran hyppy, rengas, muuri hyppy oli aikasten kiva ja "mene eteen" käskyllä Hiski paahtoi vaan suoraan eikä taakseen vilkuillut :). Muutoinkin radassa oli onnistuneita kohtia ja ennakointiakin jopa. Ei me ihan toivottomia olla ;).

Hiski oli oikein kiva kisapaikalla ja hyvin kuulolla sekä tottisteli hyvin! Sen kanssa oli taas kiva mennä ja tuntui pääosin siltä että oltiin ihan tiiminä liikenteessä radallakin :) !

Nyt on aikaa pötkötellä sohvalla ja laittaa hetkeksi aivot narikkaan. Koti on siivottu ja Nismo & Nemo ovat ulkoilleet ja leikkineet :). Ystäviäkin piipahti kyläilemässä. Wilma oli saanut nauttia lumesta ja auringonpaisteesta Aten ja Tuukan kanssa lähimetsässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti