Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

3.8.2011

Tervis Tervis!!!

Nyt on kiitoksien aika! Tervis, hoffien päänäyttely + rotumestaruustoko on takanapäin ja kolme päivää meni kyllä niin nopeasti. Säät suosivat ja kyllä oli niin ihanaa! KIITOS Tupulle ja Tomille isännöinnistä ja avusta, KIITOS Jyrkille ja Sannalle jääkaapin lainasta ja avusta, KIITOS Katjalle lenkki- ja juttuseurasta, KIITOS Päiville kunnon nauruista. KIITOS rakkaalle Atelle, Katille ja pojille ihan parhaasta viikonlopusta ja yhteinen kiitos koko porukalle seurasta ja ystävyydestä - KIITOS!

Hiski osallistui tokoon ja näyttelyyn, Ate saa kertoa tulokset itse :) . Wilma oli karenssin takia vain katseluoppilaana ja lenkkiseurana - olen kyllä siitä niin ylpeä! Arasta koirasta on kuoriutunut ihan uudenlainen mustuainen joka pötkötteli vilskeessä ja metelissä rauhaksiin asuntovaunun alla varjossa. Käyttäytyi oikein mallikkaasti asuntovaunussa ja lenkeillä! Taitava rakas Wilma. Nismo ja Nemo tulivat mutkien jälkeen Katin mukana lauantaina Tervikselle. Ne olivat saaneet olla hoidossa Katin ja Pimun luona. Nauratti kun Kati oli joutunut erottamaan Pimun hiippareista siksi, että ne eivät antaneet Pimun olla vaan tahtoivat koko ajan suukotella ja leikkiä :D - hyvä niin päin. Ystävyys ei katso rotua tai kokoa, Nismolle ja Nemolle käy kaveriksi hyvin Pimu rotikka. Hiipparit menivät Terviksellä siinä missä muutkin koirat, ei mitään ongelmia! Yön ne saivat olla autossa, sillä vaunussa alkoi olla ahdasta kun siellä nukkui 5 ihmistä ja 2 hoffia. Terviksen ympärillä on loistavat lenkkipolut ja niitä tuli kyllä hyödynnettyä ahkerasti! Muutoin sai nauttia tokosuorituksista ja tutkia uteliaana näyttelykehien tähtiä. Sai tavata tuttuja ja ystäviä, vaihtaa kuulumisia ja vaan nauttia olemisen ihanuudesta grillin tuoksun ja lonkerotölkin ääressä. Voi vitsit kun olikin kivaa.

Eilen olin fyssarilla Nemon ja Wilman kanssa. Nemon kanssa tsekkaus ja Niinan toteamus että vähän keventää vasenta polvea, mutta ei pahasti ja hyvässä lihaksessa on! Lisäksi on kuulemma pikkuisen liian hoikka..Nemo on koko ikänsä ollut hieman pullukka ja nyt olen kiinnittänyt erityisesti huomiota että pysyy hoikkana, liikaakin siis. Lisäsin pikkuisen sille ruokaa ja katsotaan riittääkö se tasapainottamaan. Vähän oli vinoutta myös, mutta ei mitään hälyyttävää missään. Kotihoitoon pari uutta juttua. Nemo nautti koko toimenpiteestä ihan hirmuisesti, oli ilo seurata sen lupsuvia silmiä.

Wilman käyntiä jännitin, koska se on hieman turhan pidättyväinen..vastaanottohuone on pieni ja tilanne sille uusi ja ahdistava. Käytin sen pikalenkillä ennen hoidon alkua ja meitä vastaan tuli joku jolle on näyttänyt alkoholi maistuneen jo aika monta vuotta putkeen..se tuli kauhealla örinällä meitä kohti ja Wilma ensin katseli sitä ihmeissään. Tyyppi kysyi "onko tuo sakemanni" ja vastasin kohteliaasti että eikun tämän on hoffi. Sitten se syösksähti päin kädet levällään kysyen "minkäs ikäinen"...noh, Wilma päätti siinä kohtaa, että tänne ei kyllä ole mitään asiaa, asettui eteeni ja vilautti purukalustoaan. Tilanne oli siinä ja käskystä matkamme jatkui ilman mitään ylimääräisiä murinoita tai perääntuijottelua. Osaa se näemmä puolustaa ja ihan tervepäisen rajoissa. Olin kyllä ylpeä Wilmasta - se antoi kauniisti itseään käsitellä ja katsoa/väännellä/käännellä vaikka selkeästi sitä ujostutti alkuun kovasti. On se kyllä niin muuttunut! Saatiin kauheasti harjoituksia kotiin ja niillä mennään nyt toistaiseksi yhdistettynä liikuntaan ja kipulääkkeisiin. Kohta alkaa lääkekuuri kääntymään loppusuoralle ja pelko taas kasvaa..surkuttelu ei auta, mutta silti mietityttää. KIITOS Niinalle koko hoidosta, se oli myös minulle terapiaa kun sain purkaa ajatuksia Wilmasta ja siitä mitä nyt oikein tapahtuu :).

Eilen illalla ehdin vielä agitreeneihinkin! Olin hullu ja ilmoitin Nismon hyppikselle, ihan oikeisiin kisoihin Hyvinkäälle. Hiskillä samalle päivälle kaksi agirataa. Kiva päästä kisaamaan agissa pitkästä aikaa :) ! JEE! Nismon eka startti saa kyllä vatsan vääntämään jo ajatustasolla, mutta toisaalta olen helpottunut että tein päätöksen että vien sen ja sitten katsotaan miten edetään, oliko se siinä vai miten. Eilen treeneissä se oli kyllä niin kiva ja ihana! Meni lujaa ja irtosikin kivasti hypyille ja kontaktiesteille! Ohjautui aika kivasti ja ainoat ongelmalliset kohdat oli putkeen läheykset..täytyy tehdä niitä paljon. Olin positiivisesti yllättänyt sen ohjattavuudesta! Mähän taas itse olin myöhässä ja edessä enkä luottanut koiraan, mutta Nismo oli PRO ja Marjulta sain hyviä vinkkejä :). Kivat treenit.

Iltasella jäljelle! ...ja lenkille...ja ja ja :) ! Niin ja ollaanhan me tokottukin kohtuu ahkeraan! Ja temppuiltu! Yritin ilmoittaa Nismon kokeeseen (toko) mutta kun ei kahdeksaan soittoon ja yhteen tekstariin KUKAAN vastannut niin pitäköön kisansa. Mrr.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti