Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

31.3.2011

Kauden päätös

Juurihan talvitreenit alkoivat? Juurihan mun koulutukset alkoivat? Nyt kuitenkin on jo maaliskuun loppu ja viime tiistaina päätimme virallisen sisäkauden..Noh, onneksi hallille on vielä mahdollista päästä, koska meidän kenttä ei ole lähelläkään treenikuntoa. Lunta on vielä jäisessä maassa, toivotaan että tiistaina suoritettu auraus tuo nopeampaa helpotusta asiaan.

En olisi voinut olla liikuttuneempi pitäessäni loppupuheenvuoroa ryhmäläisilleni. Koin myös suuren yllätyksen saadessani lahjan, jossa oli ihan itse tehty korttikin! KIITOS! Pidimme viimeisellä kerralla leikkimieliset kisat 16 esteen radalla ja nolliakin nähtiin! Vitsit ja wau :). Hyvä te ja toivottavasti vielä törmäillään vaikka jatkattekin tästä etiäpäin toisen kouluttajan kanssa.

Nautin vapaapäivästä koko tiistain ja olimmekin reippaana Katin ja Hannan kanssa taasen Kisakallion upeissa maisemissa. Eikun Nismo ja Nemo talutusvyöhön kiinni ja menoksi! Melkein kaksi tuntia me siellä taas tarvottiin ja höpöteltiin - kyllä oli kivaa ja koiratkin nauttivat. Kiitos taas ja eiköhän me ainakin Katin kanssa seuraavanakin tiistaina mennä sinne lenkille. Hanna taitaa olla jo silloin Viron puolella.

Iltasella Hiski sai kunnian lähteä yksin treenaamaan! Tiesin että mulla menee aikaa paljon ryhmien kanssa juttelemiseen, joten jätin suosiolla muut kotiin. Eihän me radalle ehditty vaan otettiin kontaktitreenejä, putkesta kääntöjä ja niille vauhtia sekä hypyiltä kääntöjä oikein kunnon leluvedätyksillä. Lelunahan meillä oli upouusi sorsa, joka olikin sitten aivan loistava Hiskin mielestä. Pureehan se leluun kun leluun, mutta tästä se meni ihan sekaisin! Sellainen yksittäisten juttujen ja lyhyiden sarjojen tekemistä - tykättiin ja Hiski oli oikein hyvässä potkussa. Kiltisti se myös odotteli. Ei pihaustakaan päästänyt :)

Eilinen menikin sitten vahvasti töissä..meillä oli Outletin puolesta messumainen myyntitapahtuma ja roudattiin Ellenin kanssa kaikki kamat sinne kahdestaan pikkuisilla nokkakärryillä - olipas homma! Työ oli kuitenkin kaiken vaivan arvoista, sillä mehän myytiin melkein kaikki mitä tuotiinkin. Olin enemmän kuin tyytyväinen täytellessäni raportteja esimiehilleni! Kyllä homma toimii kun on kunnon työpari :) ! Ja mikä olisi ollut ihanampaa kun tulla kotiin jossa rakas mies odottaa, joka on hoitanut kaikki meijän lemmikit, kodin ja pojat? Ah, miten ihanaa oli hymyillen kaatua sänkyyn!

Tuli muuten eilen todistettua sekin, että ison pakettiauton ajaminen keskellä Helsingin keskustaa ei ole mikään ongelma jos siihen oikein suhtautuu ;). Kiitos Kati tuhannesti avusta taas! Ja ettei pelkkää hyvää niin jotain huonoakin...jouduin eilen sivullisena puuttumaan eläinrääkkäykseen samalla kun purin pakettiautoa messualueelle :(. Siitä lisää tuonnenpana koska asia ei jää tähän! En muista koska olisin viimeksi ollut niin vihainen.

Huomenna meillä on ohjelmassa ihania pentusia!!! Vietetään ilta Karkkilassa pikkuisia nuuskien! Vähän karkkia ja muuta hyvää, perhe ja koiranpentuja. Lauantaina jälleen työt kutsuu kera Nismon & Nemon jotka muuten ovat aivan onnessaan jo sulista tienpenkoista missä haisee kaikenlainen taivaallisen ihana (niiden mielestä) !

Wilman kanssa tänään rallytokoiltiin ihan sisällä ja hei, me osataan! Rauhallisuutta ja tarkkuutta niin hyvä tulee, mutta se näytti ja tuntui yhteistyöltä. Wau ja tassuläpy!

Väsynyt, mutta onnellinen :)

27.3.2011

Aika juoksee

En voi uskoa! Katsokaa nyt näitä pieniä pentusia miten isoja ne jo ovat?? Mun ja Aten sydämet on ihan myytyjä näille pikkuisille hoffinaluille.

Tässä kiljumiskuva jommasta kummasta, joko Lakusta tai Tiitusta. Kaikki kuvat : Ate Kolulahti


Tässä Tiitu, pieni pihavahdin alku :)


Kaikki ovat kovia liikkumaan, repivät leluja ja tietysti painivat keskenään. Tänäänhän pennuille tuli ikää jo neljä viikkoa! Mihin tämä aika tosiaan katoaa?

Seisotettiin niitä kuvia varten ja oli aika mahdoton tehtävä. Ruokaa apuna käyttäen (kaikki on aikamoisia ahmatteja ja syövät puuroa ja lihaa yms kauhealla innolla! )
ja ilmankin yritettiin, mutta vikkeliä kavereita ovat. Saatiin kaikista kuitenkin jonkunlaiset kuvat :)


Viimoisena sijoitustyttö Dagdahoff Awen Sechste - merkkari tyttö - Aada


Katsokaa nyt noita sen jättimäisiä tassuja :) ! Ja on ne kaikki suloisia, kaikki kuusi pientä kääröläistä. Dagdahoffin A:t. Voi että sentään :). Tässä koko konkkaronkka! Tulevat muuten aitauksen kynnyksen yli helposti ja äkkiä tutkimaan ympäristöä.


Ihana huomata, että kaikki ovat uteliaita ja reippaita pieniä koiranalkuja. Tulevat ihmisten luo ja lähtevät reippaasti tutkimaan uusia paikkoja. Hiskikin oli eilen kuulemma käynyt lapsia katsomassa ja isään oli suhtauduttu hiljaisella kunnioituksella - kaikki kuusi olivat istuneet rivissä kun Hiski oli nuuskinut niitä häntä heiluen :) !

Me oltiin eilen Nismon ja Nemon kanssa töissä. Kylläpäs pienet koiruudet käyttäytyivät jälleen kauniisti! En usko että kukaan asiakas edes tällä kertaa huomasi niiden olevan siellä :). Piha-alue oli aivan tyhjä autoista kun työpäivä loppui joten juostiin ja leikittiin siinä hetki ennen kotiinlähtöä. Miten tärkeitä pienet hiippikset ovatkaan :).

Tänään Wilma ja Hiski saivat ihan erikseen laatuaikaa! Minä painuin Wilman kanssa Pirkkulan lenkille ja Hiski ja Ate menivät kuvaamaan ja juoksemaan alametsään. Molemmat nauttivat siitä omasta ajasta ihmisen kanssa kovasti :). Wilmakin sai hoffihepulin kesken lenkin ja oli naurussa pitelemistä! Liukastakaan ei enää ole - sieltä se kevät vaan tulee!

On ollut kiva viikonloppu. On tullut levättyä, lenkkeiltyä kunnolla ja kotikin on taas siisti :). Tiistain vapaapäivää odottaen! ja keskiviikon työpäivää (8-23) kauhistellen..

23.3.2011

Ihana vapaapäivä :) !

Aamulla klo 8 startattiin Katin kanssa kohti Kisakalliota. Tarkoituksena oli mennä luonnon helmaan pitkälle lenkille kun kelitkin olivat niin mainiot! Nismo ja Nemo pääsivät mukaan matkaan ja täytyy taas todeta, että kyllä se chihukin jaksaa kävellä pitkiäkin matkoja vaikeassakin maastossa jos se on siihen tottunut ;). Erinäisten mutkien kautta myös Hanna liittyi mukaan joukkomme kera Lotan ja hoitokoira Mollan.

Siitä on aikaa kun ole Kisakalliolla käynyt ja nyt Katin kanssa vähän puhuttiinkin, että tästähän voisi ottaa joka viikkoisen tavan jos aikataulut antavat periksi. Siellä oli aivan upeaa kävellä! Reipas kaksi tuntia me siellä tarvottiin ja lähemmäs 6 km matkallisesti. Osa matkasta oli vähän vaikeakulkuista ainoastaan osittaisen hankikannon takia. Jäimme myös istuskelemaan kodalle ja ihastelemaan kaunista luontoa ja miettimään miten hienoa siellä onkaan kun lumet sulavat. Nismo ja Nemo olivat todella reippaita pikkuisia ja sitkeitä vaikka osan matkasta joutuivat hyppimään jalanjäljestä toiseen pysyäkseen vauhdissa. Nauttivat selkeästi uusista hajuista ja reippaasta menosta! Kauniin ilman ja hyvän seuran vaikutukset kantoivat aika kauas, sillä Hanna oli niin reipastunut että lähti vielä Ansan ja PomPomin kanssa jäälle lenkkeilemään kun pääsi kotiin :) !

Oli kiva tehdä kotihommia rauhaksiin kun lattialla nukkui kaksi tyytyväisen rauhallista chihua! Hoffit viettivät aurinkoista säätä tarhassa painien ja kissat tekivät pahojaan kuten normistikin ;). Nautin saada taas laittaa kotia ja ruokaa ennen Aten kotiintuloa.

Iltasella kurvasin Hiskin ja Wilman kanssa kauden toiseksi viimeisiin sisätreeneihin. Yllätyksekseni Showlink oli sitten varannut joillekin meitä edeltävän tunnin..hmh..sallittuahan se toki on, mutta vei arvokkaan radanrakennusajan muutenkin tiukasta aikataulusta. Tuulikki on palannut sairaslomalta - jee - mikä tarkoittaa sitä että mulla on enemmän aikaa itselleni ja koirilleni :) !

Millan kanssa rakennettiin rata ja käytiin sitä läpi. Mielenkiintoisia kääntöjä ja kohtia. Tutustuin huolimattomasti ja se näkyi ohjauksessa. Lisäksi Hiskillä näkyy jonkinlaista agiväsymystä, varmaan kun ollaan niin paljon nyt lajiin keskitytty useampana päivän viikossa, on ollu paljon kisoja jne. Hiski jääkin isyyslomalle ensi tiistain jälkeisten treenien jälkeen pariksi - kolmeksi viikoksi. Nautitaan vaan ulkoilusta ja hengailusta. Hiski on sen todella ansainnut :). "Väsymys" näkyi keskittymisen heroaantumisena Hiskillä ja sitten se tekeekin kaikkea muuta kuin tulee ohjaukseen. Menee yhtään vilkaisematta ihan mihin esteelle huvittaa jne. Oli siellä treenien joukossa paljon hyviäkin kohtia kyllä, että ei me ihan penkin alle vedetty. Esim kisoissa pieleen mennyt kepeille meno suoraan hypyltä onnistui kerta toisensa jälkeen oikein hienosti! Myös puomin alasmenot olivat oikeasti kontaktit - jee!

Wilma odotteli melkein kiltisti kentän laidalla kun koulutin ja treenasin Hiskin kanssa. Muutaman kerran se elämöi siellä, mutta hiljeni kun kävin komentamassa. Aika rento kakara, koska suurimman osan ajasta se nukkui kiepillä. Voi sitä riemun määrää kun se huomasi että nyt on aikaa hänelle!!! Otin hihnan irti niin rontti ampaisi suoraan putkeen ja toisenkin kerran innostuksissan :D. Olisi varmaan pitänyt kieltää, mutta kun toinen oli niin innoissaan. Kun kutsuin, tuli luokse ja napattiin lennosta muutamat seuraamiset - vautsi ja vau kun meni hienosti! Kontakti oli hyvä ja asentokin suora! Siitä se yhteistyö alkaa kehkeytyä. Keskityttiin lyhyisiin, innokkaisiin suorituksiin ja ne vaan toimii Wilmalle. Luoksetulossa jää tosi hyvin istumaan ja tulee kovaa, vähän liiankin eli törmäysriskiä on. Maahanmenoja ja niihin jäämisiä tehtiin myös ja ekaa kertaa se tuijotti intensiivisesti minua kun käännyin sitä katsomaan eikä tuuminut omiaan - jee! A este meinasi olla jännittävä, mutta loppujen lopuksi se oli hauska este ja häntä heiluen napsi palkkaa. Loppuun ympärijuoksua pitkin kenttää ja riehutusta. Hyvä Wiipu!!!

Illalla olikin sitten aikaa olla kahdestaan Aten kanssa ja kylläpäs olikin hauskaa ja ihanaa :) !

Viikonloppuna pukkaa taas duunia ja sen myötä jää seuran kevätkokous väliin...höh. Vielä suurempi höh tulee siitä, etten pääse mukaan kun pentujen tulevat omistajat tulevat käymään.

20.3.2011

Kirkkonummen kisat

En voi lakata iloitsemasta auringonpaisteesta, lintujen laulusta, raikkaasta säästä....kaikki tuntuu niin hyvältä! Lisäksi lauantai ja sunnuntai aamuna herätessäni olo oli levännyt, se on loistava tunne!

Tänään me lähdettiin Hiskin ja Katin kanssa kohti Kirkkonummea. Olin ilmoittanut kolmelle radalle ja kahdella ekalla tuomarina Esa Muotka ja kolmannella Seppo Savikko. Hyppis oli tavallaan turha, mutta hyvää treeniä joten en jättänyt sitä pois. Tuloksilla ei tänään juhlittu mutta fiiliksellä ja yksittäisillä jutuilla kyllä :) !! Hauskaa oli ja isot kiitokset jälleen Katille!!!

Eka agirata meni meidän osalta täysin hoffihuumorin ja epämääräisen ohjauksen piikkiin. Alku oli pirun hankalaa, ahdasta hallintaa ja kieputusta unohtamatta kivoja ansaesteitä joka puolella. Putki ja puomi vierekkäin, valahti tokalta hypyltä liian kauas, tuli rumasti ohjaukseen ja sitten karkasikin putkeen kun piti mennä puomille. Mulla meni pasmat ihan sekaisin ja räpellettiin sen jälkeen jotain ihan muuta kuin agilitya :D ! Hiski varmaan tuumasi mun kämmäilystä, että parempi mennä mihin itse haluaa ja nappasi A-esteen..positiivista siinä oli se että se otti hemmetin nätin pysäytyskontaktin ja jäi häntä heiluen odottamaan lupaa poistua siitä. Tuomariakin nauratti kun sanoin Hiskille hymyssä suin että "olet sä kyllä sellainen paviaani"..sitten oikoreittiä maaliin. Hoffihuumoria siis ja huonoa ohjausta multa. Ei pystynyt kasaamaan ajatuksia virheiden jälkeen, höh.

Toka agirata ja se nolla oli niin millistä kiinni! Voi itkun itku...me tehtiin oikeasti agilitya ja hienoja yksittäisiä kohtia taaksetyrkkäisyjen, saksalaisten ja takaaleikkausten merkeissä. Kontaktit oli oikeasti kontaktit ja kepeille meno itsenäinen ja mun mittapuun mukaan kauniskin! Ei mitään ylimääräisiä kaarroksia tai valahtamisia. Sitten kovasta vauhdista piti kääntää 90 astetta keinulle. Juoksin ja LUULIN ehtiväni valssaamaan mutta enpä ehtinytkään vaan omalla liikkeelläni ajoin Hiskin ohi keinun ja hypylle. Piru. Sieltä sitten loppukin nollana maaliin vaikka putki oli jälleen puomin alla ja puomin jälkeen oli vaikea hyppykulma. Hieno rata meiltä, tykkäsin!!!

Sepon hyppis oli hauska. Siinä oli paljon meijän vahvuuksia ja sellaista ohjausta mitä Hiskin kanssa tykkään tehdä. Katsoin vaan jo rataantutustumisessa että kepit on todella lähellä niitä edeltävää hyppyä ja olihan ne. En osannut sitä hidastaa tarpeeksi ja meni tokasta välistä sisään..tokalla yrityksellä oikein ja sitten tönäisin ohi putken?! Loppusuoran hyppy, rengas, muuri hyppy oli aikasten kiva ja "mene eteen" käskyllä Hiski paahtoi vaan suoraan eikä taakseen vilkuillut :). Muutoinkin radassa oli onnistuneita kohtia ja ennakointiakin jopa. Ei me ihan toivottomia olla ;).

Hiski oli oikein kiva kisapaikalla ja hyvin kuulolla sekä tottisteli hyvin! Sen kanssa oli taas kiva mennä ja tuntui pääosin siltä että oltiin ihan tiiminä liikenteessä radallakin :) !

Nyt on aikaa pötkötellä sohvalla ja laittaa hetkeksi aivot narikkaan. Koti on siivottu ja Nismo & Nemo ovat ulkoilleet ja leikkineet :). Ystäviäkin piipahti kyläilemässä. Wilma oli saanut nauttia lumesta ja auringonpaisteesta Aten ja Tuukan kanssa lähimetsässä.

19.3.2011

Työt haittaa harrastuksia

Outlet on auki myös lauantaisin klo 10-14, joten niitä vkonloppuvuoro mullekin napsahtaa ja itsehän minä työvuorolistat teen ;). Kieltämättä siihen on vaikea tottua kun on ollut jo muutaman vuoden ma-pe töissä ja viikonlopun yövuorojakin tehty viimeksi 1,5 vuotta sitten. Lauantaisin on kuitenkin lyhyestä aukiolosta huolimatta ihan kohtuulliset myynnit, ottaen huomioon että täällä yritysalueella ei viikonloppuna ole minkäänlaista ohikulkua..ihan kuollutta lukuunottamatta Outletin asiakkaita. Ja joo, onhan lauantaissa se hyvä puoli että Nismo ja Nemo pääsevät töihin mukaan :).

Ate se tietää miten hullua pitää jännityksessä...se aamulla sanoi tilanneensa mulle lahjan ja että se tulee postiin mun nimellä. EIKÄ MITÄÄN MUUTA paljastanut??! Mähän oon ihan pistoksissa kun mietin että mikä se voisi olla...ja se tietää sen kyllä ;). Silti ihanaa, että ajattelee haluavansa yllättää minut lahjalla. Tuntuu tärkeältä.

Tänään Wilman piti päästä korkkaamaan ihan "virallinen" rallytokoura ja Nismon lähteä yrittämään AVOn nousutulosta, mutta ei sitten duunien takia päästykään. Kyllä harmitti, varsinkin kun niitä kokeita ei niin kauheasti järjestetä. Mehän ehdittiin jo ilmoittautua ja maksaakin, mutta se nyt sitten meni sivusuun. Huomenna Hiskin kanssa startataan Kirkkonummen kisoissa Seppo Savikon ja Esa Muotkan radoilla. Molemmat minulle vieraita tuomareita. Tai siis, nimet on toki tuttuja, mutta en ole ollut heidän radoillaan aikaisemmin.

Sain myös juuri aivan mahtavan tekstarin. Kati ja Pimu tokoilivat tänään itselleen koularin TK1 !!!!!! ONNEA!!!!!! Olen niin onnellinen Katin puolesta :) ! Vitsit ja wau!!! Huomenna mä tarjoan sille agikisoissa kyllä koularipullan :).

Pentuset ovat aikamoisia vekkuleita ;). Murisevat, haukkuvat ja painivat jo niin pirusti. Madotettu on nyt ekan kerran, kynnet leikattu ja pieni määrä pentupuuroakin maistettu. Aikamoisia ahmatteja suurin osa! Luonne-eroja alkaa selkeästi muodostumaan ja niitä onkin hauska seurata. Purevat nenästä, roikkuvat lahkeessa ja tekevät syöksyjä toistensa niskaan. On hauska katsoa, miten Aten sydän on täysin sulanut pienille hoffinaluille :).

Liukkaat kelit ovat tehneet lenkkeilystä mielenkiintoista. Liikun niin että näyttää siltä kun olisi paskat housussa. Miksi mä en ostanut niitä piikkejä kenkiin :(? Selkäkin kipeytyy kun könkkään menemään. Nismo on myös sitä mieltä että kun liukastelen, vedän sen mukaani (ja niin on pari kertaa käynyt) ja kiitos sen, Nismo kävelee häntä alhaalla surkean näköisenä heti kun meinaan kaatua, hmh :(. Nemo ei välitä tuon taivaallista vaikka kaatuilee ja hoffien kanssakin mua pelottaa lähinnä itseni puolesta :D !

Talvi näyttää tulleen takaisin..en anna sen pilata kevätfiilistä!

16.3.2011

Kääntyy kääntyy, menee menee!

Mulla oli taas eilen sellaisia WAU elämyksiä treeneissä, että alan kohta odottamaan sellaista pitkää putkea kun kaikki menee päin persettä treeneissä...tai ehkä mä aina vaan löydän jotain hyvää huonoistakin treeneistä? Eihän me aina kuitenkaan osata tai mennä lujaa. Eilen me mun mielestä oltiin aika hyviä :). Wilma joutui taas jäämään pois treeneistä ja kyllä harmitti :(..en voinut ottaa kaikkia tai ilta olisi venähtänyt ylipitkäksi. Lupasin kyllä Wilmalle, että otetaan aika sitten vaikka kahdestaan lenkkeilyllä takaisin :).

Täytyy iloita ihan erikseen, että kevät tekee tuloaan ihan tosissaan! Aurinko paistaa ja lämmittää jo ihan kunnolla - menee ihan sydämeen asti. Olo on kevyt ja onnellinen, muistaa taas pienienkin asioiden suuren merkityksen.

Toin itse radan siihen ryhmään, jossa Hiski treenaa. Rata oli mukailtu pätkä viikonlopun kisaradoista - putkesta kääntöjä, vaikea keppikulma, hyppykulmia...hallintaa ja päästämistä. Niistä siis otsikkokin ;). Hiski oli niin hassu, innokas, nopsakka ja kuulolla että sen kanssa oli todella kiva mennä! Putkesta käännöt olisivat voineet olla tiukempiakin, mutta ei mitenkään kauheasti valahdellut. Kepeistä olen niin ylpeä!!! Heitin sen sinne poispäinkäännöksellä (joka on meijän kompastuskivi usein) ja se meni! Ja toisellakin kerralla! Ja kolmannella! Innostuin niin että olisin voinut hyppiä tasajalkaa. Enkä mä edes tiedä miten se on oppinut poispäinkäännöksen salat koska mä oon ollu turhautunut koko homman kanssa ja pahan tapani mukaan jättänyt sen treenaamatta kokonaan..Keinu oli vähän turhankin vauhdikas. Ei tullut virheitä, mutta se tuli sinne sellaisella ryskeellä että pelotti. Otettiin keinulle paljon toistoja ja todettiin ettei kestä kontaktilta vielä leluvedätystä..huomasin sen kun makasin melkein lattialla. Päin tulee - possu. Irtoaminen hypyille kohtuullinen, voisi olla varmempaa, mutta niitä pitäisi myös enemmän treenata. Ei kuitenkaan käänny kyselemään vaan menee eteen kun käskee. Kääntymiset onnistui yllättävän hyvin monellekin hypylle! Paljon lelupalkkaa ja riekkumista. Voi kun oli hauskaa :) !

Jos haluaa laittaa aivot narikkaan ja mennä vaan ja nauraa siinä mukana...kannattaa treenata Nemon kanssa! Se vaan on niin..ei sitä voi selittää. Se pitää kokea ja nähdä. En koskaan tule saamaan kenenkään koiran kanssa yhteistyötä sille tasolle kun Nemon kanssa, eikä tarvitsekaan. Kun me mennään ja tehdään, ei ole ketään muuta kuin minä ja Nemo. Ajatus siitä, että halli on täynnä väkeä kaikkoaa vaan pois päästä. Se on vaan ihana pikkuinen joka osaa ja menee. Rimat meillä taas pötkötteli maassa, mutta se ei menoa haitannut. Seison keskellä kenttää ja ohjailin sitä käsi- ja vartaloavuin sekä käskyillä takaakiertoihin, sylkkäreihin jne jne ja Nemo meni vaan juuri niinkuin halusin. Se haluaa tehdä minulle ja tykkää siitä niin hirmuisen kovasti. Kuten monesti sanottu, mikään ei ole parempi palkka kuin syliin hyppäävä, nauravailmeinen Nemo treenien jälkeen :).

Kaikki koirat on niin hirmuisen erilaisia. Nismon kanssa täytyy ottaa ihan eri levelillä aivot käyttöön kuin Hiskin, Nemon tai Wilman kanssa. Se on välillä hankalaa. Nismo kävi taas hirmuisen kuumana ja tottisteltiin esteiden välissä. Seuraaminenkin oli alkuun poikittaista, edistämistä jne..kun ei vaan malta niin ei malta. Ja se haukkuminen..että se ottaa mua päähän. Olen tehnyt periaatepäätöksen että esteille EI mennä ennenkuin tottiksen avulla se nenu pysyy kiinni ja pääsen hiljaa olemisesta palkkaamaan. Radalla päästää muutaman haukun, mutta se olkoon niin, kunhan ei huuda koko aikaa. Lähdöt olivat tosi hyviä - ei varastanut kertaakaan! Putket olivat...hmmm...vaarallisen näköisiä..ampuu ulos mistä sattuu ja kompuroi, kaatuu ja menee vaan kuin päätön kana. Enkä vaan osaa ohjata sitä!!! Tuntuu epäreilulta Nismoa kohtaan. Hypyt ja niiltä kääntymiset ovat harpanneet etiäpäin - sehän kääntyy! Kuunteleekin jo radalla aika ajoin eikä vaan mene mihin sattuu läpi ohjauksen. Kehitystä siis kuitenkin :). Hyvin tulee myös räpylään kun harjoiteltava osuus päättyy. Taas kun ne suurimmat höyryt oli päästetty, se oli jopa pätkittäin hauska ja sai minutkin nauramaan :). Treenattavaa on PALJON monella saralla. Tehään koska tykätään ja tykätään kun tehdään - jahka se ylikiehuminen saadaan laskettua vähän alemmas :D.

Tämä ilta menee pentuja nuuskien - jee! Ate oli eilenkin pentulassa Tuukan kanssa ja "pienet" ovat jo 1,5 kiloisia! Hui mikä kasvuvauhti! Meno on myös kova vaikka ei jalat vielä ihan täydellisesti kannakaan. Painitaan ja purraan ;)! Ah, I love my life - totally!

14.3.2011

Liedossa liideltiin Hiskin kanssa :)

Hui kun taas on aika mennyt vauhdilla! Ensin mun täytyy kehua hyvää ostosta, Jokke-merkkinen talutusvyö! Siihen laitoin hiippisten hihnat kiinni ja eikun menoksi! Tietty se oli ihan paras kun paahtoivat vaan eteenpäin, mutta kun jäävät nuuskimaan niin hihnat menee maahan..eikä oikein voi joustohihnojakaan niille hommata kun ei ne jaksa niitä joustella :D ! Hyvä ostos kuitenkin ja mahdollistaa myös sen että siihen voi liittää hoffinkin jahka vähän maa sulaa. Sitä ennen hoffit menee tiukalla käsiotteella..ei ne kyllä kisko juurikaan, mutta mun pelko siitä että orava tms menee ja en ehdi reagoida niin pulkkana tuun perässä.

Lauantaina me Aten kanssa remontoitiin. Vitsit kun oli kivaa tehdä yhdessä :) ! Hommasta ei naurua ja uusia sanoja tai käsityksiä puuttunut, hih! Lopputuloskin hivelee silmää ja näin ollen ruokahuone onkin ikkunalistoja vaille valmis ja kyllä on kaunis ja siisti :) ! Kelpaa pällistellä ja miettiä että ihan omin pikku kätösin on saanut sen aikaan. Nyt jäi kauhea himo pohtia mitä tehdään eteiselle ja pitäisikö tuotakin kohtaa laittaa ja tota ja tota :). Ate odottelee jo malttamattona sitä, että pääsee ulkotöihin - kunpa kevät tulisi pian! Me suunniteltiin pientä kasvihuonettakin pihalle, jee!

Eilen nukuin ihan liian pitkään. Ate oli kiltti eikä herättänyt vaan hoisi kaikki meijän karvakorvat yksinään ja tuli vasta kymmeneltä huomauttamaan että eikös sun pitänyt kisoihin lähteä? Pirun piru...tarkoitus oli ehtiä siivoamaan ja sitä tätä ja tota ennen lähtöä mutta haaveeksi jäi. Nismon ja Nemon kanssa ehdin onneksi leikkimään vähän pihalla. Nismolla taitaa olla kevättä rinnassa koska se roudailee pieniä tikkuja ja heittelee niitä itselleen?! Nemo nyt hakee käpyä vaikka kaksi tuntia putkeen jos sille heittelee :D. Ne pääsee pirunmoista vauhtia pihalla kun on hankikanto! Klo 11.20 me sitten startattiin matkaan Katin kanssa. Wilmaa harmitti kun se ei päässyt mukaan.

En ollut aiemmin ollut Asko Jokisen radoilla. Täytyy sanoa, että en ole myöskään ikinä nähnyt niin erikoisia ratoja. Ei sillä että niissä olisi vikaa ollut mutta logiikka oli erikoinen, kulmat hassuja ja kaikilta kontakteilta esim 180 asteen käännökset, eikä millekään helpoille esteille vaan esim kepeille ja pituudelle. Käännökset oli myös miinotettu ansaestein joten tilaa linjojen pyöristyksille ei kyllä ollut. Tarkkana sai olla ja koko ajan hereillä. Alutkin oli haastavia..kolme putkea rinnakkain, niiden takana oli ansoja ja putkesta putkeen piti saada käännettyä. HUI!

Hyppyrata oli ensin ja Hiski oli hyvin kuulolla. Teki hyvät tottikset ja keskittyi. Mulla hakkasi takaraivossa tuomarin sanat että etenemä on oltava vähintään 3,6 m/s.. En meinannut vaan saada sitä lähtöön istumaan, niin intensiivisesti se tuijotti edessä olevaa hyppyä?! Jäi kuitenkin hyvin sitten kun istui eikä hiipinyt perään..toivottavasti ei aloita sellaista ollenkaan. Putkesta kääännöt meni ihan nappiin eikä ampunut kauas mistään putkesta. Jännitin keppejä edeltävää hyppyä josta piti kääntyä 90 astetta ja edessä oli hyppy ja takana pitkä vauhtisuora. Hyvin kääntyi ja meni tosi hyvin pujotteluun. Sen jälkeinen takaakierto meni myös hyvin ja muutoinkin ohjaus toimi, jopa takaaleikkaus oli sujuva ja nopsakka. Niin me juostiin nollana maaliin ja kiva olo jäi radasta! Tulos -7.88 , luva ja kolmas sija. JEE!

Tässä kuva meijän palkinnosta, oikein kaunis muisto :) ! Kuva : Ate Kolulahti


Toka rata oli sellainen etten saanut tutustumisessa ollenkaan kiinni ideasta ja olin ihan pää pyörällä. Jotenkin askeleet ei menneet yhtään yksiin ja se sitten näkyikin ohjauksessa. Harmitti oikein Hiskin puolesta koska se teki hyvää työtä ja minä ohjasin sitä ihan päin helvettiä! Olin edessä, väärässä paikassa, hidastelin ja olin huono. Nollana jotenkuten rumasti puoleenväliin rataa hypylle ja sihahdin (käänsin) sitä liian voimakkaasti ja se potkaisi riman alas. Puomille menoa epäröi aavistuksen ja oli kyllä alasmenon kontakti hilkulla..sitten keppien jälkeen ohjasin sen ihan väärälle hypylle, mutta ilmeisesti epävarmasti koska Hiski meni siitä ohi ja palasi sille hypylle josta oli tarkoituskin mennä. Kaameiden kiemuroiden ja vielä kammottavamman ohjauksen jälkeen pääsimme maaliin tuloksena 5 ja vähän yliaikaa. Hiski oli kyllä rapsut ja riehumisen ansainnut silti radan jälkeen, erityisesti kun joutui tällaisen tumpelon kanssa menemään :D !

Kolmas rata oli ehkä vielä mutkaisempi kuin toinen. Silti se tuntui helpommalta ohjata kuin toinen. Lähdettiin matkaan, toisena esteenä keinu ja olipas hyvä keinu! Meni kovaa päähän ja pysähtyi hyvin. A:lta (missä oli ihan jees kontaktit) piti kääntyä 180-astetta kepeille, jotka alkoi melkein A:n alta..meni tokaan väliin eli ei taipunut ei. Otettiin uudestaan ja haki hyvin! Keppien jälkeinen ohjaus oli ihan ok suoritus minulta. Sitten kurvasimme yhdestä hypystä ohi, joka ei mielestäni ollut mitenkään hassussa linjassa?! Koska meillä oli vauhti päällänsä en mennyt sitä korjaamaan vaan iloisesti mentiin lujaa maaliin asti. Ennen putkea ollut poispäinkäännös ja pituuden jälkeinen persjättö ja lopun ohjaus oli sellaisia että jee, me onnistuttiin!!! Tuloksena kuitenkin HYL. Loppupalkkana kunnon liikutukset ja possunkorva, Hiski oli ihana :) !!!

Tuhannet kiitokset jälleen Katille päivästä! Kiitos myös kaikille onnittelijoille ja tukijoille, erityisesti Atelle :). On kiva tietää, että oppimista on tapahtunut ja tiimi toimii!

Illalla oltiin vielä pentusia katsomassa ja vitsit kun ne kasvaa tohinalla! Kaikki liikkuvat kovaa vauhtia, vaikkakin epävarmin askelin ja silmät on auki. Purevat nenästä ja tarttuvat hiuksiin kiinni. Haukahtelevatkin jo ja sen voimasta sitten kaatuvatkin kyljelleen. Unna on hieno emä, ei yhtään hysteerinen mutta ei huoletonkaan. Nyt vaan alkaa se pissa ja kakkashow...huh! Kaikki tsempit siis Maijalle ja Samille :) !