Elisa tuomaroi meitä eilen NuPun möllitokossa. Illallakin oli KUUMA, mutta mieli kentän laitamilla oli iloinen ja kaikkia tsempattiin. Pikkuisen kiire tuli mutta ehdin kuin ehdinkin paikallaoloon, ALO eli Nismo ensin.
Tässä pojot ja selitykset:
Luoksepäästävyys 10
Istui paikallaan ja huiskutti häntää :)
Paikallaolo 9
Meni ekalla, jäi hyvin ja taasen nousi loppupuolella istumaan?! Elisa oli tosi armollinen kun otti vaan yhden pojon pois..Istui ja oli ihan rauhallinen...vierestä lähti koira eikä silti lähtenyt tulemaan, hyvä Nismo.
Seuraaminen hihnassa 10
Olisi voinut antaa ysin koska viimeinen perusasento täyskäännöksen jälkeen taas vino?! (ohjaajan moka? ) Muutoin tepasteli taas sitä parasta seuraamistaan, siitä tulee niin hyvä mieli!
Seuraaminen vapaana 9,5
Aiheesta miinusti koska pari haukkua tuli täyskäännöksen jälkeen. Juoksuosuus tosi tosi mallikas ja nyt ne perusasennotkin oli suorat - onkohan mun rytmityksellä tähän osuutta, veikkaan että kyllä!
Liikkeestä maahan 9,5
Hidastin vähän käskykohtaan, meni hyvin ja ekalla, nousi ekalla. Makasi rauhaksiin ja tarkkaavaisena.
Liikkeestä seis 8
Valmisteleva taas erinomainen, seisoi heti ja pysyi seisomassa aina loppuun asti...ja tarvitsi tuplakäskyn perusasentoon.
Estehyppy 8
Mun olisi pitänyt antaa sen katsoa että se hyppy on siellä. Seurasi niin kontaktissa ettei tajunnut koko estettä kun mä pelkäsin että se varastaa...Tuplakäsky yli menemiseen koska ekasta käskystä jäi vaan pyörittelemään päätään että mikä hyppy ja missä :D . Hyvin seisoi ja perusasento aavistuksen vino.
Kokonaisvaikutelma 9,5
Vitsit sentään mikä vire!!! MÄ OON IKIONNELLINEN! Ei koomailusta tietoakaan vaan teki taas iloisesti ja voimakkaasti. Ja osasin ohjata koiraa, lukuunottamatta seuraamisen vikaa perusasentoa...
Pojot : 184
Nemo osallistui sitten taasen nakkiluokkaan missä paikallaolo on hihnan mitan päässä, seuraamisia vain yksi ja saa kehua yms. Eihän Nemo osaa tokoa, mutta vitsit kun sillä oli hauskaa!
Luoksepäästävyys 10
Istui kuin tatti!
Paikkamakuu 9
Toistin paikka käskyä mutta hei se sähikäinen pysyi!!! Vaikka ampiainen pyöri pään ympärillä hetken aikaa.
Seuraaminen vapaana 8
Siinähän se tulee "kyydissä" mutta ei sillä ole tokoseuraamisen kanssa mitään tekemistä :D . Täyskäännöksissä katosi.
(tässä kohtaa kehumisen jälkeen se heitti ilmassa pari kertaa 360 astetta ja pyyhkäisi kanttiiniin tarkistamaan eväitä)
Liikkeestä maahan 7
Käsiapu ja vinoon jäi mutta pysyi. Tuplakäsky perusasentoon.
Luoksetulo 10
Jäi hyvin, tuli täysiä, kurvasi perusasennon pitkäksi ja vinoksi..
Liikkeestä seis 0
Ei se vaan halunnut pysähtyä vaan häntä heiluen kipitti perässä :D
Hyppy 8
Hyppäsi vasta käskystä eikä itekseen! Mutta seisomisen teki kurvattuaan vähän pidemmän kaaren esteen takana. Onko tää hei agilitya??
Kokonaisvaikutelma 9
Iloinen pieni koira joka todisti taasen sen että ei tarvitse olla täydellinen ollakseen silti täydellinen. Nemo rakas pieni, maailman helpoin ja hyväntuulisin koira. Sillä oli niin pirun hauskaa!
Pojot: 122 (max 160 p.)
Kivaa oli ja nyt täydet peukutukset Heidille ja Turrelle tulevaan kokeeseen!
Ate rakas treenasi kotikentällä merkkiväriset ja ehdin nähdä Iitan seuraamisesta pienen pätkän ennenkuin lähdin mölleilemään - näytti tosi hyvältä! Eikä Iita välittänyt mitään muista koirista jotka odottivat Suskin kanssa vuoroaan.
Mölleilyn jälkeen suhattiin vielä Wilman kanssa lenkille...nopea 5 km ja hiki pintaan!
Meillä alkaa tänään paikkamakuu -sulkeiset iloisella meiningillä...
Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....
27.5.2013
Seuraavat kokeet
Forssassa 12.6 olisi meidän seuraava TOKO -koe Nismon kanssa. Kyseessä iltakoe, luokkina vain ALO,AVO ja tuomarina Riitta Räsänen. Katsotaan kuin meidän käy :D .
Sitten siihen treenisuunnitelmaan...seuraavat täytyy saada kuntoon:
1. Paikallaolo ja sen varmuus
2. Vire ja sen ylläpito - tämähän onnistui viimeksi kokeessa, toivottavsti jatkossakin!
3. Seuraamisen perusasennot
..koska kokeeseen on 2,5 viikkoa ajattelin että tämä viikko keskitytään pääosin paikalloon ja vireeseen, ei niinkään liikkeisiin/käskyihin. Katsotaan ne sitten ensi vkolla vielä läpi..
Tänään tulee kyllä poikkeus koska olen ilmoittanut Nismon möllitokoon, eli kokeenomainen treeni tänään. Nemokin on ilmoitettu nakkiluokkaan kuten ennenkin - se ilhaduttaa aina yleisöä :D .
Muutoin loppuviikko keskitytään hauskanpitoon häiriössä ja ilman sekä paikallaoloon häiriössä ja ilman.
...tämän pvän möllitoko näyttää sitten missä taas mennään vai mennäänkö missään ;) . Vähän tulee hoppu kun paikallaolo alkaa n.18.10 ja mä lähden Espoosta 17.10 eikä koirat oo mukana..
Eilen tuli tehtyä taas monta pitkää lenkkiä. Oli muuten hauskaa kun Katin kanssa "törmättiin" supikoiraan (vai mäyrä vai hei, miltä piisami näyttää ;) ??) ja koirathan oli sitä mieltä että sen voi syödä tai ainakin jahdata vähän matkaa..selvittiin kunnialla loppujen lopuksi.
Rakkaan Aten ja Wilman kanssa käytiin ihastelemassa upeita maisemia kun noustiin vastapäisen metsän kalliolle...hiljaisuudessa kun aukeaa peltonäkymät, maalaistalot ja ihan vihreys..voi miten kaunista olikaan!
Sitten siihen treenisuunnitelmaan...seuraavat täytyy saada kuntoon:
1. Paikallaolo ja sen varmuus
2. Vire ja sen ylläpito - tämähän onnistui viimeksi kokeessa, toivottavsti jatkossakin!
3. Seuraamisen perusasennot
..koska kokeeseen on 2,5 viikkoa ajattelin että tämä viikko keskitytään pääosin paikalloon ja vireeseen, ei niinkään liikkeisiin/käskyihin. Katsotaan ne sitten ensi vkolla vielä läpi..
Tänään tulee kyllä poikkeus koska olen ilmoittanut Nismon möllitokoon, eli kokeenomainen treeni tänään. Nemokin on ilmoitettu nakkiluokkaan kuten ennenkin - se ilhaduttaa aina yleisöä :D .
Muutoin loppuviikko keskitytään hauskanpitoon häiriössä ja ilman sekä paikallaoloon häiriössä ja ilman.
...tämän pvän möllitoko näyttää sitten missä taas mennään vai mennäänkö missään ;) . Vähän tulee hoppu kun paikallaolo alkaa n.18.10 ja mä lähden Espoosta 17.10 eikä koirat oo mukana..
Eilen tuli tehtyä taas monta pitkää lenkkiä. Oli muuten hauskaa kun Katin kanssa "törmättiin" supikoiraan (vai mäyrä vai hei, miltä piisami näyttää ;) ??) ja koirathan oli sitä mieltä että sen voi syödä tai ainakin jahdata vähän matkaa..selvittiin kunnialla loppujen lopuksi.
Rakkaan Aten ja Wilman kanssa käytiin ihastelemassa upeita maisemia kun noustiin vastapäisen metsän kalliolle...hiljaisuudessa kun aukeaa peltonäkymät, maalaistalot ja ihan vihreys..voi miten kaunista olikaan!
26.5.2013
Fiiliksellä..
...niinkuin Heidi sanoi - vedä fiiliksellä siellä toko-kokeissa. On helppo vastata "joojoo" ja vaikka toteutuksesta olisi ajatus niin käytäntöön pistäminen tällaisella jännittäjällä jää yleensä vajaaksi.
Perjantain suunniteltu kokeenomainen jäi tekemättä, otettiin jotain irrallisia käskyjä vaan ja lenkkeiltiin, sitten se loppupvä katosikin johonkin.
Ate rakas yritti mua taas tsempata koepäivänä kun näki että pelko alkaa kasaantua...
Olin hyvissä ajoin koepaikalla ja kun on tottunut agikisoihin niin tuntuu aina että toko-kokeissa on ihanan väljää ja hiljaista :D . Nemo kirppunen lähti myös mukaan ja päästiin rauhoittumaan lenkille ennen kokeen alkua.
ALOssa oli kahdeksan koirakkoa ja kun oltiin aikatauluista pitkällä niin otettiin kaikki samaan aikaan paikallaoloon..Nismo ainut pieni koira..ja aivan keskellä..
Näin meillä sitten meni:
Luoksepäästävyys 10 - häntä heiluen moikkasi
Paikallaolo 7 - mua pelotti ihan pirusti jättää sitä ja päätin että jos yksikään koira liikahtaa niin mä oon viivana Nismon luona, nousi se tai ei..Nismo nousi istumaan muutamia sekunteja ennen loppua ja istui siinä aina uuteen "käsky" kohtaan asti.
Välissä autoon ja pieni palkkaus...ennen yksilösuorituksia toin sen halliin, pyöritin pari kertaa että sain sille fiiliksen päälle ja suoraan kehään.
Seuraaminen hihnassa 9 - yksi vino pa
Seuraaminen vapaana 9 - yksi vino pa
Liikkeestä maahan 0 - putosi heti kuin kivi käskystä ja kun mä käännyin niin se lähti tulemaan mua vastaan??
Luoksetulo 10 - niin siisti!!! Jäi tarkkaavaisena ja käskystä lähti niin että hiekanmurut lensi, hyppäsi ilmassa perusasentoon joka oli aivan luotisuora
Liikkeestä seiso - 10 ?????? Siis asia mikä ei onnistunut tällä vkolla, ei sitten mitenkään ja nyt se teki sen täydellisesti. Noudatti heti käskä eikä liikkunut, ei milliäkään.
Estehyppy 9 - ennakoi perusasentoa, itse hyppy oli aivan upea ja seisoi heti käskystä
Yleisvaikutelma - 8
Mikä upeinta niin se fiilis siellä kehässä - minulla oli se rakas pieni koira joka teki täysin samalla moottorilla kuin treeneissä. Se tuli häntä heiluen ja nauravaisen näköisenä ja teki minulle, minun kanssa. Osasin pitää itseni rentona ja kehua oikein liikkeiden välissä. Tuntui kuin paikalla ei olisi ollut edes muita kuin me vaan. Sellainen unenomainen tunne. Se oli mahtavaa, sitä on haettu ja sen eteen on tehty töitä.
En katsonut pisteitä kehässä koska olin puhtaasti onnellinen siitä fiiliksestä. Palasin tulostaululle ja lipsahti ääneen: ei vi**u, saatiinko me ykkönen?? Nollauksesta huolimatta pisteet 161 - ykköstulos!!!
Kiitos rakas Ate ja rakkaat ystävät; Kati, Heidi, Katja, Heli, Mira, Elina ja kaikki te muut jotka olette mua tukeneet ja auttaneet, tsempanneet myös silloin kun ei aina mene nappiin ja vilpittömästi kannustaneet eteenpäin :). KIITOS! Atelle erityispojot siitä että selkeästi mun opettaminen on tuottanut edes jonkinlaista tulosta, eli oon kehityskelpoinen yksilö ;). On sillä pitkä pinna..
Halasin taas pientä ystävää Nismoa pitkään ja kuiskasin sille että me piruvie tehtiin se!!!
...kohti seuraavia kokeita!
Ate on korkannut jälkikauden ja hoffit ovat jäljestämisen ja tottiksen sekä lenkkeilyn lisäksi käyneet polskimassa...Iitan näyte siitä millaiseksi turkki menee märkänä ja ilmekin sen mukainen :D
Perjantain suunniteltu kokeenomainen jäi tekemättä, otettiin jotain irrallisia käskyjä vaan ja lenkkeiltiin, sitten se loppupvä katosikin johonkin.
Ate rakas yritti mua taas tsempata koepäivänä kun näki että pelko alkaa kasaantua...
Olin hyvissä ajoin koepaikalla ja kun on tottunut agikisoihin niin tuntuu aina että toko-kokeissa on ihanan väljää ja hiljaista :D . Nemo kirppunen lähti myös mukaan ja päästiin rauhoittumaan lenkille ennen kokeen alkua.
ALOssa oli kahdeksan koirakkoa ja kun oltiin aikatauluista pitkällä niin otettiin kaikki samaan aikaan paikallaoloon..Nismo ainut pieni koira..ja aivan keskellä..
Näin meillä sitten meni:
Luoksepäästävyys 10 - häntä heiluen moikkasi
Paikallaolo 7 - mua pelotti ihan pirusti jättää sitä ja päätin että jos yksikään koira liikahtaa niin mä oon viivana Nismon luona, nousi se tai ei..Nismo nousi istumaan muutamia sekunteja ennen loppua ja istui siinä aina uuteen "käsky" kohtaan asti.
Välissä autoon ja pieni palkkaus...ennen yksilösuorituksia toin sen halliin, pyöritin pari kertaa että sain sille fiiliksen päälle ja suoraan kehään.
Seuraaminen hihnassa 9 - yksi vino pa
Seuraaminen vapaana 9 - yksi vino pa
Liikkeestä maahan 0 - putosi heti kuin kivi käskystä ja kun mä käännyin niin se lähti tulemaan mua vastaan??
Luoksetulo 10 - niin siisti!!! Jäi tarkkaavaisena ja käskystä lähti niin että hiekanmurut lensi, hyppäsi ilmassa perusasentoon joka oli aivan luotisuora
Liikkeestä seiso - 10 ?????? Siis asia mikä ei onnistunut tällä vkolla, ei sitten mitenkään ja nyt se teki sen täydellisesti. Noudatti heti käskä eikä liikkunut, ei milliäkään.
Estehyppy 9 - ennakoi perusasentoa, itse hyppy oli aivan upea ja seisoi heti käskystä
Yleisvaikutelma - 8
Mikä upeinta niin se fiilis siellä kehässä - minulla oli se rakas pieni koira joka teki täysin samalla moottorilla kuin treeneissä. Se tuli häntä heiluen ja nauravaisen näköisenä ja teki minulle, minun kanssa. Osasin pitää itseni rentona ja kehua oikein liikkeiden välissä. Tuntui kuin paikalla ei olisi ollut edes muita kuin me vaan. Sellainen unenomainen tunne. Se oli mahtavaa, sitä on haettu ja sen eteen on tehty töitä.
En katsonut pisteitä kehässä koska olin puhtaasti onnellinen siitä fiiliksestä. Palasin tulostaululle ja lipsahti ääneen: ei vi**u, saatiinko me ykkönen?? Nollauksesta huolimatta pisteet 161 - ykköstulos!!!
Kiitos rakas Ate ja rakkaat ystävät; Kati, Heidi, Katja, Heli, Mira, Elina ja kaikki te muut jotka olette mua tukeneet ja auttaneet, tsempanneet myös silloin kun ei aina mene nappiin ja vilpittömästi kannustaneet eteenpäin :). KIITOS! Atelle erityispojot siitä että selkeästi mun opettaminen on tuottanut edes jonkinlaista tulosta, eli oon kehityskelpoinen yksilö ;). On sillä pitkä pinna..
Halasin taas pientä ystävää Nismoa pitkään ja kuiskasin sille että me piruvie tehtiin se!!!
...kohti seuraavia kokeita!
Ate on korkannut jälkikauden ja hoffit ovat jäljestämisen ja tottiksen sekä lenkkeilyn lisäksi käyneet polskimassa...Iitan näyte siitä millaiseksi turkki menee märkänä ja ilmekin sen mukainen :D
Nyt siivoomisen kautta lenkille!
24.5.2013
Uusi koepaikka
Tuli tosiaan kiire buukata uutta koepaikkaa lauantaille ja vaan toivoa että joku olisi perunut. Kirkkonummelta onnisti ja sinne siis lauantaina!
Keskiviikkona jääviä....meni nopeasti maahan...ihan joka ikinen kerta. Tästä pitäisi olla onnellinen mutta kun se meni sinne millä tahansa käskyllä..putosi kuin kivi?! Maahanmeno on ollut Nismolle aina se kompastuskivi ja nyt se sitten tarjosi sitä häntä heiluen koko ajan. Voi piru sentään...rauhotin vähän tilannetta ja ylitin laskea viretilaa rauhoittelemalla kun näytti siltä että vuotaa ihan justiinsa. Sitten pelkkää seiso käskyä, ilman mitään liikettä - hyvin meni. Enkä uskaltanut enää liikkeestä kokeilla, tyydyin käskyn vahvistamiseen vaan.
Eilen oli muuten kiire ja se sitten näkyi kaikessa että meni vähän sinnepäin...äkkiä kotiin ja Iita, Nismo ja Nemo hihnoihin, kävellen treenikentälle myöhässä..mulla oli siinä vaiheessa jo aajtukset ihan sekaisin eikä siitä agilitysta tullut mun osalta suoraan sanottuna hevon helvettiäkään. Oli vaan kaksi vasenta jalkaa, toimimattomat kädet ja tyhjä pää. Iita raukka. Pakkovalssi ja kepit päivän epistola - Heli oli tuonut hyvän treenin ja todisti taas että ei siihen treeniin tarvita kuin se 3-4 estettä. Iitalle pakkovalssi oli vaikea, se on niin aloittelija vielä ja mä selkeästi olen tehnyt sille hypyille ihan liian huonon pohjan. Täytyy aloittaa monessa asiassa sieltä ihan alusta eikä rynniä ja oikoa. Olen keskittynyt sen kanssa oikeastaan kontakteihin ja keppeihin ja niissä se osaaminen näkyy...miten se voisikaan osata kun ei ole opetettu? Keppejä tehtiin verkoilla niin että palkka oli lopussa, lähetys ja yksi verkko keskeltä pois. Keksi ekalla kerralla että oikoo palkalla, korjasin ja pujotteli loppuun. HYVÄ IITA! Ohjasin molemmin puolin, vedätyksellä ja sivuetäisyydellä. Kati oli odottamassa pentukurssin alkua niin sain sen palkkausapuun. Kiitos :)
Illalla sitten vielä Nismolle perusasentoja ja luoksetuloja. Perusasennoista puolet oli vinoja?! Ei pahasti mutta sen verran että mua häiritsi..siirryin aina sivulle tai eteen/taaksepäin ja käskin uudelleen ja kehut kun oli suora. Ate myös mainitsi taas mun kiertyvästä liikkeestä kohti koiraa mikä varmasti painostaa sen vinoon..Luoksetulot oli tosi jees, nopea ja tehokas.
Treenien jälkeen vielä Hiskin ja Wilman kanssa lenkille...mä en tajua mikä Wilmaan menee kun Hiski on mukana. Se käytäytyy kuin mikäkin idiootti. Iitan ja hiippujen sekä yksin se menee ihan mallikkaasti mutta kun Hiski on niin ekat 2 km menee tappeluun siitä että Hiskin päällä ei tarvitse hyppiä eikä sen jalkoja purra. Loput 4 km meni ihan mallikkaasti :D !
Tänään vielä kokeenomainen treeni...ja sitten jännittämään huomista, vielä ei ole noussut niin kovaa paniikkia kuin BH-kokeeseen oli..
Keskiviikkona jääviä....meni nopeasti maahan...ihan joka ikinen kerta. Tästä pitäisi olla onnellinen mutta kun se meni sinne millä tahansa käskyllä..putosi kuin kivi?! Maahanmeno on ollut Nismolle aina se kompastuskivi ja nyt se sitten tarjosi sitä häntä heiluen koko ajan. Voi piru sentään...rauhotin vähän tilannetta ja ylitin laskea viretilaa rauhoittelemalla kun näytti siltä että vuotaa ihan justiinsa. Sitten pelkkää seiso käskyä, ilman mitään liikettä - hyvin meni. Enkä uskaltanut enää liikkeestä kokeilla, tyydyin käskyn vahvistamiseen vaan.
Eilen oli muuten kiire ja se sitten näkyi kaikessa että meni vähän sinnepäin...äkkiä kotiin ja Iita, Nismo ja Nemo hihnoihin, kävellen treenikentälle myöhässä..mulla oli siinä vaiheessa jo aajtukset ihan sekaisin eikä siitä agilitysta tullut mun osalta suoraan sanottuna hevon helvettiäkään. Oli vaan kaksi vasenta jalkaa, toimimattomat kädet ja tyhjä pää. Iita raukka. Pakkovalssi ja kepit päivän epistola - Heli oli tuonut hyvän treenin ja todisti taas että ei siihen treeniin tarvita kuin se 3-4 estettä. Iitalle pakkovalssi oli vaikea, se on niin aloittelija vielä ja mä selkeästi olen tehnyt sille hypyille ihan liian huonon pohjan. Täytyy aloittaa monessa asiassa sieltä ihan alusta eikä rynniä ja oikoa. Olen keskittynyt sen kanssa oikeastaan kontakteihin ja keppeihin ja niissä se osaaminen näkyy...miten se voisikaan osata kun ei ole opetettu? Keppejä tehtiin verkoilla niin että palkka oli lopussa, lähetys ja yksi verkko keskeltä pois. Keksi ekalla kerralla että oikoo palkalla, korjasin ja pujotteli loppuun. HYVÄ IITA! Ohjasin molemmin puolin, vedätyksellä ja sivuetäisyydellä. Kati oli odottamassa pentukurssin alkua niin sain sen palkkausapuun. Kiitos :)
Illalla sitten vielä Nismolle perusasentoja ja luoksetuloja. Perusasennoista puolet oli vinoja?! Ei pahasti mutta sen verran että mua häiritsi..siirryin aina sivulle tai eteen/taaksepäin ja käskin uudelleen ja kehut kun oli suora. Ate myös mainitsi taas mun kiertyvästä liikkeestä kohti koiraa mikä varmasti painostaa sen vinoon..Luoksetulot oli tosi jees, nopea ja tehokas.
Treenien jälkeen vielä Hiskin ja Wilman kanssa lenkille...mä en tajua mikä Wilmaan menee kun Hiski on mukana. Se käytäytyy kuin mikäkin idiootti. Iitan ja hiippujen sekä yksin se menee ihan mallikkaasti mutta kun Hiski on niin ekat 2 km menee tappeluun siitä että Hiskin päällä ei tarvitse hyppiä eikä sen jalkoja purra. Loput 4 km meni ihan mallikkaasti :D !
Tänään vielä kokeenomainen treeni...ja sitten jännittämään huomista, vielä ei ole noussut niin kovaa paniikkia kuin BH-kokeeseen oli..
22.5.2013
Tokoa tokoa..
Ollaan oltu kohtuullisen ahkeria ja pysytty melkeinpä suunnitelmassa ;)
Maanantaina ensin paikallaolo - menee hyvin ekasta ja nousee ekasta mutta välissä alkoi jotain sekoilemaan, nousi taas istumaan ja ravisteli turkkia - mäkäräisiä?! Lopetettiin sitten lyhyempään, onnistuneeseen kun rauhallisesti makoili. Paljon palkkaa :). Hypyssä sitten ekalla kerralla muisteli että mitäs se "seiso" tarkoittikaan ja tupsahti istumaan esteen toiselle puolelle. Nostin seisomaan ja palkkasin kauheasti, tulos oli toivottu ja asia meni hyvin muistiin :). Muutama toisto ja kaikki oikein! Ainut mihin pitää kiinnittää huomiota on se että se on ihan viittä vaille ettei varasta hypylle...tehtiin siis myös pelkkää lähestymistä kohti estettä.
Tiistaina en sitten enää ottanut hyppyä kun se onnistui maanantaina niin hyvin. Seuraamisia ja kaikki hihnassa, lyhyempää ja pidempää pätkää, pysähtymisiä, käännöksiä, rytminmuutoksia ja esim juoksussa myös täyskäännöksiä jne. Palkkana oli tonnikalaa ja loppupalkkana porkkana ;) . Eka lähtö oli sellainen että ei pitänyt kontaktia...siitä "höpö höpö" huomautus ja alkoi sujumaan. Teki superiloisesti!
Tässä rakkaan Aten ottama kuva :
Maanantaina ensin paikallaolo - menee hyvin ekasta ja nousee ekasta mutta välissä alkoi jotain sekoilemaan, nousi taas istumaan ja ravisteli turkkia - mäkäräisiä?! Lopetettiin sitten lyhyempään, onnistuneeseen kun rauhallisesti makoili. Paljon palkkaa :). Hypyssä sitten ekalla kerralla muisteli että mitäs se "seiso" tarkoittikaan ja tupsahti istumaan esteen toiselle puolelle. Nostin seisomaan ja palkkasin kauheasti, tulos oli toivottu ja asia meni hyvin muistiin :). Muutama toisto ja kaikki oikein! Ainut mihin pitää kiinnittää huomiota on se että se on ihan viittä vaille ettei varasta hypylle...tehtiin siis myös pelkkää lähestymistä kohti estettä.
Tiistaina en sitten enää ottanut hyppyä kun se onnistui maanantaina niin hyvin. Seuraamisia ja kaikki hihnassa, lyhyempää ja pidempää pätkää, pysähtymisiä, käännöksiä, rytminmuutoksia ja esim juoksussa myös täyskäännöksiä jne. Palkkana oli tonnikalaa ja loppupalkkana porkkana ;) . Eka lähtö oli sellainen että ei pitänyt kontaktia...siitä "höpö höpö" huomautus ja alkoi sujumaan. Teki superiloisesti!
Tässä rakkaan Aten ottama kuva :
Iiten kanssa menivät paikallaoloon ja taas meni hyvin ja nousi hyvin mutta niitä hememtin mäkärisiä on pakko napsia?! Taas onnistunut lopetus..tämä taitaa nyt olla se suurin kompatuskivi tällä hetkellä. Piru vie..
Nemo häröili omiaan, touhusi ja otti muutaman perusasennon :) . Aamusta ne oli Nismon kanssa mun ja Iitan mukana Helillä koiratreffeissä. Hyvin meni Iita tyttönen kahden beussin ja kolmen labbiksen kanssa yksiin - siinä ne pihassa painivat ja juoksivat ympyrää onnessaan. Nismo ja Nemo saivat kunnian juoksennella ihan kahestaan etteivät jää porukan jalkoihin. Heli oli tehnyt mulle ja Heidille herkkuja ja mikäs sen mukavempaa - istuskella maalaismaisemassa herkkujen keskellä ja katsoa kun koirat juoksevat.
Metsäkoirat ovat poistuneet erään hiekkatien varresta (ainakin oletettavasti) ja mä oon hyödyntänyt sitä vahvasti iltalenkeillä. Myös Wilma on liittynyt lenkkiporukkaan kun alusta on hyvä! Ja nyt kun Hiski on saikkarilla niin ei se Wilma oikein yksinään tykkää vapaana juosta..menee sellaiseksi seisoskeluksi mistä ei ole sen kunnolle tai ylläpidolle mitään hyötyä. Wilman mielestä koko lenkin paras kohta on ne ojat mihin voi mennä kahlaamaan :D !
...tänä aamuna sitten tuli ilmo että toko-koe on peruttu...yritän saada Kirkkonumelle tai Helsinkin paikkaa samalle päivälle kun oltiin jo valmsitauduttu että ollaan menossa :).
18.5.2013
Kokeeseen menossa...
...siis se toko-koehan on jo viikon päästä?! Tämä BH:n suorittaminen aiheutti meille hirmuisen huuman ja onnitteluja sateli kauheasti - KIITOS kaikille! Niinpä emme ole tehneet treenisuunnitelmaa lainkaan, ei sitten yhtään. Hmm...ja nyt kun jääviä tuli tahkottua pitkään paikallaan muuttuneiden sääntöjen takia, hyppyä ei ole otettu ollenkaan ja se seisominen...
On siis sanomattakin selvää että vaikka jännitän koetta, en ota siitä tulospaineita - mennään sellaisella missä me nyt mennään asenteella ja katsotaan mitä aletaan työstämään. Reilua Nismolle :). Kiinnitetään huomiota häiriönkestoon ja siihen ettei niitä haukkumisia tule tokossakaan.
Ensin piti olla kaksi koetta, sekä la että su mutta sunnuntai on nyt pyhitetty meidän pienelle Lassille joka täyttää jo 16 -vuotta!!! Ei mene montaa vuotta kun se on jo oikeasti aikuinen..
Sitten se treenisuunnitelma :
MA - paikallaolo, hyppy
(kotona)
TI - seuraamiset (hihnassa), paikallaolo häiriössä - täytyy ottaa kodin ulkopuolella.
Tiistaina myös ryhmätreenit eli siellä sitten seuraamisen vahvistamista ja hyppy. Kaikki seuraamiset hihnassa koska sitä tulee tehtyä niin pirun vähän ja Nismo ei tajua olevansa "töissä" kun hihna on kiinni. Ihan oma moka.
KE - jäävät - jos tökkii jompikumpi niin sitten vain sitä, Nismo sekoittaa helposti, turhautuu ja treeni menee hukkaan
TO - perusasennot, luoksetulo
PE - kokeenomainen suoritus kylillä tai muussa höiriössä ihan superpalkalla
...ja sitten lauantaina kokeeseen :) . "Paperilla" näyttää ihan hirmuisen hyvältä suunnitelmalta!
Miten tämä viikko on tuntunut niin kovin kiireiseltä?? Olen tullut kotiin, lähtenyt lenkille, käynyt potkuttelemassa hihnalenkin jälkeen, kotihommia ja sitten kello onkin jo kaksitoista??
Hiski jatkaa rauhaksiin sairaslomalla ja liikkuu puhtaasti - hyvä HISKI!
Ate rakas on treenannut tokoa/tottista hoffien kanssa ja Wilma on jopa näyttänyt ihan kelvolta :) . Se paineistuu helposti ja koska on meidän "vammainen" niin siltä ei vaadita juurikaan tällaisia asioita vaan tehdään vähän eri tavalla. Aten kanssa se menee kivasti nykyään.
Torstaina oli Iitan agitreenit..kontaktit, voi hemmetti - mä oon oikeasti onnistunut!!! A on juoksumallinen edelleen ja mietin muutanko....ja tulin siihen tulokseen että en ainakaan toistaseksi. Sen puomi on niin ihana ja itsenäinen. Iitallla oli selkeästi kuuma torstaina ja menimme treeneihin kävellen - Nismo ja Nemo tulivat myös samalla lenkille. Opeteltiin myös välistävetoa ja keppejä verkoilla. Kepeistä tykkäsin, välistävedossa se oli vähän kysymysmerkkinä mutta palkkauksella ymmärsi ainakin alun :D ! Helppo koira treeneissä, niin hemmetin helppo. Ei sitä kiinnosta kukaan tai mikään, ei möykkää, ei mitään.
Tänään tultiin Nismon ja Nemon kanssa vielä duuniin, viimeinen lauantaivuoro tälle kaudelle. Syyskuussa sitten taas :) .
Arvatkaa muuten...kun minun rakas mieheni on sellainen keksijä ja tavaroiden (romun!) kerääjä...ja sitten se aina rakentaa niistä kaikenlaista hirmuisen tärkeää. Taitavahan se on, ei mulla riittäisi hermot tai osaaminen mihinkään tuollaiseen..viimeisin tekele on JYRÄ! Siis sellainen mönkijän perässä vedettävä millä saa treenikentän tasoitettua. Hih ;)
On siis sanomattakin selvää että vaikka jännitän koetta, en ota siitä tulospaineita - mennään sellaisella missä me nyt mennään asenteella ja katsotaan mitä aletaan työstämään. Reilua Nismolle :). Kiinnitetään huomiota häiriönkestoon ja siihen ettei niitä haukkumisia tule tokossakaan.
Ensin piti olla kaksi koetta, sekä la että su mutta sunnuntai on nyt pyhitetty meidän pienelle Lassille joka täyttää jo 16 -vuotta!!! Ei mene montaa vuotta kun se on jo oikeasti aikuinen..
Sitten se treenisuunnitelma :
MA - paikallaolo, hyppy
(kotona)
TI - seuraamiset (hihnassa), paikallaolo häiriössä - täytyy ottaa kodin ulkopuolella.
Tiistaina myös ryhmätreenit eli siellä sitten seuraamisen vahvistamista ja hyppy. Kaikki seuraamiset hihnassa koska sitä tulee tehtyä niin pirun vähän ja Nismo ei tajua olevansa "töissä" kun hihna on kiinni. Ihan oma moka.
KE - jäävät - jos tökkii jompikumpi niin sitten vain sitä, Nismo sekoittaa helposti, turhautuu ja treeni menee hukkaan
TO - perusasennot, luoksetulo
PE - kokeenomainen suoritus kylillä tai muussa höiriössä ihan superpalkalla
...ja sitten lauantaina kokeeseen :) . "Paperilla" näyttää ihan hirmuisen hyvältä suunnitelmalta!
Miten tämä viikko on tuntunut niin kovin kiireiseltä?? Olen tullut kotiin, lähtenyt lenkille, käynyt potkuttelemassa hihnalenkin jälkeen, kotihommia ja sitten kello onkin jo kaksitoista??
Hiski jatkaa rauhaksiin sairaslomalla ja liikkuu puhtaasti - hyvä HISKI!
Ate rakas on treenannut tokoa/tottista hoffien kanssa ja Wilma on jopa näyttänyt ihan kelvolta :) . Se paineistuu helposti ja koska on meidän "vammainen" niin siltä ei vaadita juurikaan tällaisia asioita vaan tehdään vähän eri tavalla. Aten kanssa se menee kivasti nykyään.
Torstaina oli Iitan agitreenit..kontaktit, voi hemmetti - mä oon oikeasti onnistunut!!! A on juoksumallinen edelleen ja mietin muutanko....ja tulin siihen tulokseen että en ainakaan toistaseksi. Sen puomi on niin ihana ja itsenäinen. Iitallla oli selkeästi kuuma torstaina ja menimme treeneihin kävellen - Nismo ja Nemo tulivat myös samalla lenkille. Opeteltiin myös välistävetoa ja keppejä verkoilla. Kepeistä tykkäsin, välistävedossa se oli vähän kysymysmerkkinä mutta palkkauksella ymmärsi ainakin alun :D ! Helppo koira treeneissä, niin hemmetin helppo. Ei sitä kiinnosta kukaan tai mikään, ei möykkää, ei mitään.
Tänään tultiin Nismon ja Nemon kanssa vielä duuniin, viimeinen lauantaivuoro tälle kaudelle. Syyskuussa sitten taas :) .
Arvatkaa muuten...kun minun rakas mieheni on sellainen keksijä ja tavaroiden (romun!) kerääjä...ja sitten se aina rakentaa niistä kaikenlaista hirmuisen tärkeää. Taitavahan se on, ei mulla riittäisi hermot tai osaaminen mihinkään tuollaiseen..viimeisin tekele on JYRÄ! Siis sellainen mönkijän perässä vedettävä millä saa treenikentän tasoitettua. Hih ;)
15.5.2013
Käyttäytymiskoe Nummela 14.5.
Minun pieni ystävä kantaa tästä eteenpäin omistajan ylpeyden lisäksi nimensä edessä tunnusta, ollen näin ollen tästä eteenpäin BH Topolino Easy Living. Voi taivas miten pakahdun onnesta ja tyytyväisyydestä tuohon pieneen koiraan!
Ehdimme vielä treenata projketin mukaisesti 3 kertaa sitten viimeisen päivityksen. Yksi kokeenomainen, muutoin lähinnä jäävien ja paikallaolon vahvistelua.
..sitten alkoi se järjetön panikointi..Atekin oli jo huolestuneen näköinen kun olin aivan vitivalkoinen koepaikalla enkä saanut oikein mitään järkevää edes sanottua.
Arvonnassa numero 5, huh, ei ensimmäiseksi..sitten jännittämään kuka on nro 6. Se oli rhodesiankoira jolla oli oikein kiva ohjaaja, kävin reippaasti juttelemassa ja kysymässä syökö koira minun koirani.
Koira ulos autosta ja toimi kuin unelma. Sitten mene kentälle ja se tapahtuu..koira passivoituu, istuu perusasennossa ja katsoo vain eteenpäin. Lähden liikkeelle ja koiran seuraamispaikka on koko ajan oikea, mutta kontaktia se ei ota sillä lailla kun normaalisti tepastelee kuuluisaa tirehtöörimarssiaan. Mun hermot on niin huonot että meinasin tämän takia keskeyttää koko kokeen. Onneksi en niin tehnyt. Perusasentoon lisäkäsky, henkilöryhmässä ei välittänyt mistään/kenestäkään - arvosana TYYDYTTÄVÄ
Hihna irti ja koira muuttui kuin kertanapsaisusta. Eka ajatus oli se että onneksi en keskeyttänyt! Henkilöryhmässä ei taaskaan välittänyt mitään. Nyt nähtiin sitä Nismon pystymarssia, voimakasta tekemistä mitä se parhaimmillaan on. Piti hyvin kontaktia, rytminmuutoksissa oli topakka ja perusasennotkin onnistuivat, arvosana - ERITTÄIN HYVÄ
Istuminen meni kyllä melkein ohjaajan mokasta pieleen koska paniikissa unohdin sille sanoa "istu" tai "odota" kun jätin sen?! Toisaalta en sanonut mitään joten Nismo totesi että tänne täytyy jäädä. Istui nopeasti ja pysyi hyvin, tarkkaavaisena ja rauhallisena, arvosana - ERINOMAINEN
Maahanmeno oli nopea, jäi rauhallisesti ja valmisteleva osuus jees. Luoksetulossa tuli suoraan sivulle, tästä laskeva arvosana. Vauhtia oli luoksetulossa hurjasti ja minuakin jo hymyilytti kun nauravaisen näköinen kirppu paahtoi käskyn saatuaan ihan täysiä luokse, arvosana - ERITTÄIN HYVÄ (vai oliko HYVÄ?)
Paikallaoloon jäi rauhallisesti ja meni ekasta käskystä maahan. Tuomarin mukaan makasi rauhallisena ja tarkkaavaisena. Minähän sitten itkin jo paikallaolossa kun tajusin että me selvittiin hengissä kaikesta paineesta. Toisen koirakon suorittaessa istumista oli Nismo noussut istumaan ja jäi myöskin istumaan aina loppuun saakka. Palasin tuomarin luvasta koiran viereen eikä se enää siinä jojoillut, käsky oli tarpeeton antaa ja liike loppui, arvosana - HYVÄ
Tottiksesta kun alkoi saamaan palautetta niin mä hajosin...ja itkin ihan avoimesti siinä kun tuomari kehui koiraa. Tykkäsi Nismosta ihan hirmuisesti ja oli iloinen kun tällaisiakin rotuja tuodaan kokeeseen. Sanoi että tunsin hyvin koeohjeet ja kaavion...mulla ei taasen ollut siinä paniikissa mitään havaintoa siitä menikö askeleet nappiin vai ei. Nismo oli palautteen annossa edelleen rauhallinen ja varman oloinen.
Koko tottiksessa, odottaessa tai palautteessa EI YHTÄÄN AINOAA HAUKKUA!!! Meidän työ on siis todellakin tuottanut tulosta.
Vein koiraa autoon enkä voinut uskoa että me tosiaan läpäistiin tottis ja vielä kirkkaasti. Ihan uskomaton tunne.
Kaupunkiosuudessa Nismo esitti parasta itseään. Ei tarvinnut edes käskyn alla pitää..se ei välittänyt tuon taivaallista yhtään mistään tai kenestäkään. Jätin tolppaan ja tuomarikin heitti vitsillä että tule nyt hakemaan tuo koira ennenkuin se syö jonkun :D . Kurkkasin nurkan takaa pientä koiraa joka istui rauhallisesti paikallaan ja häntä alkoi heilumaan kun tulin paikalle. Sitten tuomari sanoi sen, BH on hyväksytty.
Tuomari halusi taputtaa Nismolle vielä erikseen, sen tuo pieni rakas ystävä oli ansainnut. ME TEHTIIN SE, me todellakin tehtiin se!!!
(näin ollen Nismosta tuli myös ensimmäinen BH-kokeen suorittanut rotunsa edustaja Suomessa)
En oikein tiedä mitä sanoisin..olen niin onnellinen :). Kiitos rakas Ate kun kannustit minua silloinkin kun melkein annoin periksi. Kiitos ystävät jotka tuitte minua treeniseuralla ja "olkapäällä" silloin kun meinasin vaipua epätoivoon. Kiitos kaikesta avusta ja myötäelämisestä...erityisesti rakkaan Aten lisäksi Katille ja Heidille KIITOS, samoin Miralle ja Helille. Suurin kiitos ja halaus kuitenkin Nismolle, piruvie sentään :) !!!
Tässä vielä tottistreeneistä kaksi Heidin ottamaa kuvaa, muutama päivä ennen koetta.
------------------------------------
Nemosesta myös pari agilitykuvaa, katsokaa miten pieni nauttii :) . Nämä myös Heidin ottamia.
Ehdimme vielä treenata projketin mukaisesti 3 kertaa sitten viimeisen päivityksen. Yksi kokeenomainen, muutoin lähinnä jäävien ja paikallaolon vahvistelua.
..sitten alkoi se järjetön panikointi..Atekin oli jo huolestuneen näköinen kun olin aivan vitivalkoinen koepaikalla enkä saanut oikein mitään järkevää edes sanottua.
Arvonnassa numero 5, huh, ei ensimmäiseksi..sitten jännittämään kuka on nro 6. Se oli rhodesiankoira jolla oli oikein kiva ohjaaja, kävin reippaasti juttelemassa ja kysymässä syökö koira minun koirani.
Koira ulos autosta ja toimi kuin unelma. Sitten mene kentälle ja se tapahtuu..koira passivoituu, istuu perusasennossa ja katsoo vain eteenpäin. Lähden liikkeelle ja koiran seuraamispaikka on koko ajan oikea, mutta kontaktia se ei ota sillä lailla kun normaalisti tepastelee kuuluisaa tirehtöörimarssiaan. Mun hermot on niin huonot että meinasin tämän takia keskeyttää koko kokeen. Onneksi en niin tehnyt. Perusasentoon lisäkäsky, henkilöryhmässä ei välittänyt mistään/kenestäkään - arvosana TYYDYTTÄVÄ
Hihna irti ja koira muuttui kuin kertanapsaisusta. Eka ajatus oli se että onneksi en keskeyttänyt! Henkilöryhmässä ei taaskaan välittänyt mitään. Nyt nähtiin sitä Nismon pystymarssia, voimakasta tekemistä mitä se parhaimmillaan on. Piti hyvin kontaktia, rytminmuutoksissa oli topakka ja perusasennotkin onnistuivat, arvosana - ERITTÄIN HYVÄ
Istuminen meni kyllä melkein ohjaajan mokasta pieleen koska paniikissa unohdin sille sanoa "istu" tai "odota" kun jätin sen?! Toisaalta en sanonut mitään joten Nismo totesi että tänne täytyy jäädä. Istui nopeasti ja pysyi hyvin, tarkkaavaisena ja rauhallisena, arvosana - ERINOMAINEN
Maahanmeno oli nopea, jäi rauhallisesti ja valmisteleva osuus jees. Luoksetulossa tuli suoraan sivulle, tästä laskeva arvosana. Vauhtia oli luoksetulossa hurjasti ja minuakin jo hymyilytti kun nauravaisen näköinen kirppu paahtoi käskyn saatuaan ihan täysiä luokse, arvosana - ERITTÄIN HYVÄ (vai oliko HYVÄ?)
Paikallaoloon jäi rauhallisesti ja meni ekasta käskystä maahan. Tuomarin mukaan makasi rauhallisena ja tarkkaavaisena. Minähän sitten itkin jo paikallaolossa kun tajusin että me selvittiin hengissä kaikesta paineesta. Toisen koirakon suorittaessa istumista oli Nismo noussut istumaan ja jäi myöskin istumaan aina loppuun saakka. Palasin tuomarin luvasta koiran viereen eikä se enää siinä jojoillut, käsky oli tarpeeton antaa ja liike loppui, arvosana - HYVÄ
Tottiksesta kun alkoi saamaan palautetta niin mä hajosin...ja itkin ihan avoimesti siinä kun tuomari kehui koiraa. Tykkäsi Nismosta ihan hirmuisesti ja oli iloinen kun tällaisiakin rotuja tuodaan kokeeseen. Sanoi että tunsin hyvin koeohjeet ja kaavion...mulla ei taasen ollut siinä paniikissa mitään havaintoa siitä menikö askeleet nappiin vai ei. Nismo oli palautteen annossa edelleen rauhallinen ja varman oloinen.
Koko tottiksessa, odottaessa tai palautteessa EI YHTÄÄN AINOAA HAUKKUA!!! Meidän työ on siis todellakin tuottanut tulosta.
Vein koiraa autoon enkä voinut uskoa että me tosiaan läpäistiin tottis ja vielä kirkkaasti. Ihan uskomaton tunne.
Kaupunkiosuudessa Nismo esitti parasta itseään. Ei tarvinnut edes käskyn alla pitää..se ei välittänyt tuon taivaallista yhtään mistään tai kenestäkään. Jätin tolppaan ja tuomarikin heitti vitsillä että tule nyt hakemaan tuo koira ennenkuin se syö jonkun :D . Kurkkasin nurkan takaa pientä koiraa joka istui rauhallisesti paikallaan ja häntä alkoi heilumaan kun tulin paikalle. Sitten tuomari sanoi sen, BH on hyväksytty.
Tuomari halusi taputtaa Nismolle vielä erikseen, sen tuo pieni rakas ystävä oli ansainnut. ME TEHTIIN SE, me todellakin tehtiin se!!!
(näin ollen Nismosta tuli myös ensimmäinen BH-kokeen suorittanut rotunsa edustaja Suomessa)
En oikein tiedä mitä sanoisin..olen niin onnellinen :). Kiitos rakas Ate kun kannustit minua silloinkin kun melkein annoin periksi. Kiitos ystävät jotka tuitte minua treeniseuralla ja "olkapäällä" silloin kun meinasin vaipua epätoivoon. Kiitos kaikesta avusta ja myötäelämisestä...erityisesti rakkaan Aten lisäksi Katille ja Heidille KIITOS, samoin Miralle ja Helille. Suurin kiitos ja halaus kuitenkin Nismolle, piruvie sentään :) !!!
Tässä vielä tottistreeneistä kaksi Heidin ottamaa kuvaa, muutama päivä ennen koetta.
------------------------------------
Nemosesta myös pari agilitykuvaa, katsokaa miten pieni nauttii :) . Nämä myös Heidin ottamia.
Samojen treenien jälkeen tuli todettua että Hiski jää pois hoffien agility SM-joukkueesta ja tavoitteellisuus agilityssa on nyt päättynyt. Wilma törmäsi päin Hiskiä ja Hiskiltä revähti lapa. Toipuu kokonaan, mutta onhan se fakta ettei tuon kokoisella, 7-vuotiaalla koiralla enää se kudos tule yhtä kestäväksi. Tärkeintä että puuhkahäntä paranee kuitenkin kaikkeen muuhun ihan täydellisesti. Eihän tällaisille tapaturmille mitään mahda. Huonoa tuuria oli matkassa koska eihän tällaista ole koskaan käynyt vaikka painivat ja juoksevat kimpassa jokaikinen päivä.
Haikea mieli kuitenkin, tottakai...mutta koiran paras on tärkein.
-------------------------------
Eilisessä kokeessa ainoa ylpeyden aihe ei suinkaan ollut Nismo. Ystäväni Heidi ja Turre suorittivat BH-kokeen myös hyväksytysti!!! Voi sitä riemun määrää ja Turre toimi upeasti!!! ONNEA vielä Heidi ja Turre!!!
...sitten meidän perheen "pentunen" Iita ja kylmähermoinen Ate...se hullu päätti sunnuntaina ilmoittaa Iitan samaan kokeeseen kun kerran tilaa oli?! Eihän Iitaa ole treenattu BH-kokeeseen...kunt arkoitus oli että se olisi tokoon valmis Terviksellä, heinäkuun lopussa. Ne treenasivat pari päivää ja TADAA - BH hyväksytty, eikä mennyt sekään rimaa hipoen. Uskomaton pari, on ne hyviä...ja Atella uskomattomat hermot. ONNEA rakas vielä, olen teistä niin ylpeä!!!
*ohjaaja päättää kirjoituksen edelleen epäuskoiset onnenkyyneleet slmissään*
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)