Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

28.8.2009

Omenapäiset propellikorvat treeneissä

...muuten...ennen kun mennään itse aiheeseen niin ootteko tehny koskaan niin että ootte töissä (konttoriduunissa, myyntityössä) ja istutte siinä työpöydän äärellä...noh, perjantain kunniaksi tulee mieleen että mitäs jos huudattaisi koneelta parit hyvät tanssibiisit...ja kun se biisi on hyvä niin eihän sitä voi olla paikallaan vaan on pakko tanssia..ja tietysti pöydällä...on muuten todella vapauttavaa :)! Työkaverit alkoivat näyttää siltä että on aika soittaa valkotakkisille (TAAS! Joka perjantai joutuu niiden kyydissä kotio? )joten ei sitä uskalla kyllä tehdä yhtä biisiä pidempään...

Tänään on muuten surun päivä. Munhan on vaikea luopua tavaroista ja vaatteista ja laukuista, lompakoista, kengistä....vaikka ne olisi rikki. Jotenkin vaan kiinnyn kauheasti materiaaliin..ja tänään on siis mun tärkeiden mustien kiiltostreettien (kengät) viimeinen elinpäivä. Voi nyyh! Päätin tänään että ne saa viimeisen päivän palvella tänään töissä ja sitten menevät roskiin..koska siis kannat on halki ja toisessa ei oo koko jalan mitalta pohjaa..muuten ne on ihan hyvät! Ja ne muistuttaa mua yhdestä helvetin "hauskasta" matkasta Viroon. Nyt on kuitenkin niiden aika mennä kenkien taivaaseen ;). Mun viimeksi pois heitetty lompakko sai muuten oikein saattuemarssinkin keskellä Ateenan katua kun oltiin duunireissulla. Duunikaverit käski ostamaan uuden lompakon (siis pakotti) ja saattoivat sitten vanhan lompakon roskikseen. :)

Sitten aiheeseen eli otsikon mukaiset pikkuotukset Nismo & Nemo treenasivat eilen kumpikin. Nismo teki tottista ja Nemo agia. Nismon toiminta sai mut taas naurun ja itkun rajamaille. Sehän toimii tosi hyvin ja vahvassa kontaktissa seuraamisessa jos ei koe joutuvansa liikaa painostetuksi. Taas toisaalta jos sitä ei kunnolla käskytä, se alkaa rötväillä. Hankala tapaus siis..Noh, eilen seurautin sitä käännöksillä ja täyskäännöksillä ja paria jätättämistä kulmissa lukuunottamatta se toimi hyvin ja tepasteli pikkupomon elkein. Perusasennot se otti vinoon pysähdyksestä, ei pahasti mutta kuitenkin. Mä ensin ohjasin sen namilla suoraan perusasentoon, mutta meni pomppimikseksi ja käskytin kunnolla. Noh, ensin se käskystä tuli sivulle, mutta kun alkoi uudelleen rötväillä ja vaadin siltä niin se paineistui ja oli taas sen näköinen että "auttakaa, toi hakkaa ja pahoinpitelee mua" jonka jälkeen meni lukkoon ja jouduin hetken odottamaan että se ylipaine purkautui pois. Haasteellista kun Rutulta taas voi ja pitää vaatia, Nemoltakin voi vaatia tiettyyn rajaan ilman painetta ja Nismo taasen päivästä riippuen vetää "yli" jos oikein vaatii. Koita tässä nyt sitten ohjaajana aina mukautua kunkin tarpeisiin ja muistaa erot...

Nemo näki eilen lajitoverinsa kun Heli tuli pentukurssille pienen piiperönsä kanssa :) ! Innoissaan nuuskutti pientä, mutta luovutti kun toista vähän jännitti eikä se lähtenyt leikkimään. Suloinen se oli!

Pentutreenien jälkeen Nemo ottikin sitten agilitya. Keppejä, keppejä ja keppejä. Intoa riitti ja mulla meinas hermo loppua kun ampui ulos kepeiltä toka vikassa välissä joka kerta kun ohjasin normaalisti vieressä juosten. En tietenkään palkannut enkä jäänyt hieromaan vaan otin aina alusta ja loppujen lopuksi jouduin peruuttaen tehdä 100% varman suorituksen josta hyvä palkka ja uudestaan varma suoritus. Tänään/huomenna voisi kokeilla taas jo normaaliohjauksella. Puomia mentiin myös niin että minä juoksen kaukana puomista ja Nemon täytyy sillonkin tietysti tehdä kontakti eikä hypätä alas vaikka seisoisin missä. Tämä meni todella hyvin! Samoin ohjaukset. Otettiin ihan yhdellä hypyllä takaakiertoja, normaalihyppyjä, valssia, takaaleikkausta, persjättöä..Nemo luki todella hyvin mun liikkeitä ja sillä oli hyvä vauhti, jee!

Huomenna on PK päivä ja se onkin sitten Rutun päivä. Pojat lähtee kyllä mukaan, Nismo saa tehdä jäljen ja Nemo esineruudun (jos ei ole liian korkea aluskasvillisuus ;) ) , mutta pääosin on tiikeripukuisen kaverin päivä. Vähänkö kivaa lähteä Aten kanssa yhdessä heti aamusta koirahommiin ja olla koko päivä metsässä ja katsoa muiden suorituksia, arvostella mikä meni pieleen ja mitä voisi tehdä toisin....JIPII!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti