Rakastunut, hurahtanut koiriin, ystäviä, kilpailuja, treenejä....

Ankka, oikelta nimeltään Hanna, -85 syntynyt koiraihminen. Mieheni Aten kanssa olemme mukana kaikenlaisessa koiratoiminnassa. Koulutamme, harrastamme, kilpailemme, opettelemme sekä puuhaamme yhdessä ja erikseen mm. tokossa, agilityssa, rallytokossa ja pk-jäljellä. Koirien kanssa liikkuminen on minulle tärkeää ja kulutamme lenkkipolkuja kävellen, juosten, vetopeleillä ja pyöräillen.

Sekalaisessa koiralaumassamme asustaa kaksi pk chihuahuaa Nismo ja Nemo, kolme hoffia ; Hiski, Iita ja Elmo Hiiriä jahtaa kolmen kissan kopla : Jästi+Joda+Joe.

Muistoissamme aina ja ikuisesti musta urpomme Wilma, hoffi joka meni luuston ja rakenteen takia vihreimmille nurmille aivan liian aikaisin.

13.2.2012

Nismon ja Nemon viikonloppu :)

Pakkasten takia pitkillä lenkeillä on viime aikoina käyneet vain Hiski ja Wilma, mutta nyt saatiin tilanne kunnolla korjattua kun mittari näytti ihan inhimillisiä lukemia myös pikkuisille :) . Jee!

Lauantaina me oltiin kolmistaan töissä. Nismo ja Nemo olivat hyviä hyllyttäjiä ja siivoajia koko päivän ajan. Pari asiakasta taisi huomata niiden läsnäolon, pääpiirteittäin pysyivät huomaamattomina kun eivät hauku tai pidä muutakaan ääntä kassan takana. Ihanan helppoja matkalaisia!

Iltasella Hanna tuli totuttamaan taas Nismoa vieraan ihmisen käsittelyyn ja hiphiphurraa ei ainuttakaan murahdusta!!! Hyvä Nismo :). Välillä se oli kyllä pinkeenä kuin viulunkieli ja valmiina kilahtamaan jos yksikin väärä liike, mutta määrätietoiset otteet ja mun rauhallisuus pelastivat tilanteen. Nemo on onnistunut sitten reväyttämään oikeasta (juu, juuri siitä terveestä prkele!) takajalasta jotain..kiva kiva..ei kyllä vauhtiin haittaa ollenkaan eikä onnu, nostaa vaan jalan aika ajoin pois käytöstä. Toivottavasti saan sen pian loppumaan koska en haluaisi että se kuormittaa yhtään sitä kipeää polvijalkaa turhaan.

Sunnuntaina pohdin jätänkö Nemon pois lenkiltä vai en ja hetken konsultoituani tulin siihen tulokseen että menoksi vaan..otan sen sitten kainaloon jos hyppyyttää jalkaa. Alkumatkasta piti hetken kinttua ylhäällä mutta alkoi pian kävellä normaalisti ja sama meno jatkoi seuraavat kaksi tuntia, hyvä niin :). Katin ja Pimun kanssa kahlasimme metsissä ja ajoteillä, meinasi oma kunto loppua! Ihailin Nismon ja Nemon sitkeyttä..hankea oli välillä niin että rintakehäkin niiltä peittyi ja siltikin vaan sitkeästi paahtoivat eteenpäin eikä tarvinnut edes odotella. Törmäsimme pariin ratsukkoon matkalla ja Nismo (the urpo) murmotti ja räksytti niin että mä pelkäsin että hevoset saa pultit mutta onneksi niin ei käynyt ja Nismonkin sai rauhottumaan..Oli oikein ihana keli ulkoilla!

Oli kivan rauhallinen viikonloppu :) ! Huomenna vapaapäivä, jihuu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti